Vaikeaan sepsikseen liittyvä akuutti munuaisvaurio

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikeaan sepsikseen liittyvän akuutin munuaisvaurion esiintyvyys Suomen teho-osastoilla ja näiden potilaiden 90 vuorokauden kuolleisuus; arvioida keskiverenpaineen vaikutusta munuaisvaurion kehittymiseen ja selvittää munuaiskorvaushoidon esiintyvyys septisillä sokkipotilailla. Lisäksi kehitettiin ennustemalli yhden vuoden kuolleisuudelle tehohoidossa oleville akuuttia munuaisvauriota sairastaville potilaille.

Meri Poukkanen

Hyvin erilaistunut kilpirauhassyöpä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kilpirauhassyöpään sairastuneiden potilaiden hoidossa, kasvainten ominaisuuksissa ja ennusteessa tapahtuneita muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana.

Tommi Hakala

Varhainen ravitsemus ja lapsuusiän astma

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin raskauden ja imetyksen aikaisen ravitsemuksen sekä imeväis- ja lapsuusiän ruokavalion, joka sisälsi maidottoman ruokavalion lehmänmaitoallergisilla, yhteyttä lapsuusiän astman riskiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko seerumin rasvahappoprofiilin eroilla 1-5 vuoden iässä ennustaa lapsen tulevaa astmariskiä.

Mirka Lumia

Solunsalpaajista pitkäaikaishaittaa aivoverenkierrolle

Rintasyövän liitännäishoidoksi annettu solunsalpaajahoito voi lisätä aivojen mikroverenpurkaumia ja altistaa kognitiivisille vaikeuksille myöhemmin elämässä.

Sirkku Jyrkkiö

Maltti on valttia divertikuliiteissa

Koolonin divertikkelit tulehtuvat 15-20 %:lla potilaista, mutta onneksi tulehdus on useimmiten lievä. Vatsan tietokonetomografia auttaa divertikuliitin vaikeusasteen ja hoidon arvioinnissa. Vaikeimmat divertikuliitin komplikaatiot, kuten perforaatio ja suolen stenoosi hoidetaan kirurgisesti, mutta entä lievempi tulehdus tai pienet absessit? Amerikan kolorektaalikirurgien yhdistys suosittelee läpimitaltaan alle 2-3 cm:n absesseihin antibioottihoitoa ja isommat tulisi kanavoida dreenillä. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten usein antibioottihoidon jälkeen koolonin divertikuliitti uusii.

Hannu Paajanen

Polysytemia veran hoitoon uutta potkua

Polysytemia veran hoito perustuu verenkiertotapahtumien ehkäisyyn. Käytännössä kaikilla potilailla on Janus-kinaasin mutaatio, ja tämä on herättänyt toiveet täsmällisemmin vaikuttavien lääkkeiden saamisesta käyttöön. JAK:n estäjä ruksolitinibi on vähentänyt myelofibroosipotilaiden oireita ja pernan kokoa, mutta polysytemia vera -potilailla pitäisi pystyä parempaan, sillä verenkuva kaipaa normalisoimista.

Marko Vesanen

Tyttöjen HPV-rokotus ei lisää riskikäyttäytymistä

Seksitautien ilmaantuvuuden kehityksessä ei ollut eroja amerikkalaistutkimuksessa, jossa verrattiin HPV-rokotuksen saaneita tyttöjä ja ikävakioituja, samalla alueella asuvia rokottamattomia verrokkeja.

Pertti Kirkinen

Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nuorten päänsäryn, vatsakivun ja univaikeuksien yleisyyttä, oireiden kasautumista samoille nuorille sekä oireiden yhteyksiä psykososiaalisiin tekijöihin.

Terhi Luntamo, Andre Sourander, Minna Aromaa

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtyminen aikuispuolelle

Pitkäaikaissairaan nuoren hoito hänen siirtyessään lasten terveydenhuollosta aikuisten puolelle vaatii erityistä panostusta, nuoren valmennusta ja hänen erityispiirteidensä huomioon ottamista.

Krista-Liisa Vidqvist, Päivi Keskinen

Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisen vaikeuksia. Niihin liittyy usein muita erityisvaikeuksia ja neurologisia sekä psykiatrisia rinnakkaishäiriöitä.

Kirsi Mikkonen, Kirsi Nikander, Arja Voutilainen

Yleislääkärin rooli nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidossa

Nuoria hoidetaan ja tuetaan moniammatillisesti perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja muissa palvelujärjestelmissä.

Elina Hermanson, Silja Kosola, Marjo Kuortti, Henna Haravuori

Paranemisvasteen patobiologia aivovaltimonpullistuman endovaskulaarisen hoidon jälkeen

Lukinkalvonalinen verenvuoto aiheuttaa pysyvän neurologisen haitan tai kuoleman valtaosalle potilaista. Aivovaltimopullistumia voidaan hoitaa joko mikrokirurgisella leikkauksella tai tukkimalla pullistuma suonensisäisesti. Suonensisäiset hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet merkittävästi, mutta edelleen osaa pullistumista ei voida tällä menetelmällä hoitaa ja ajoittain hoidon tulos ei ole pitkällä aikavälillä pysyvä.

Serge Marbacher

Uusi sokerirakenne vaimentaa allergista tulehdusta

Väitöstutkimuksessa kehitettiin 51 erilaista sokerirakennetta Candida albicans -hiivan sokerirakenteiden pohjalta. Tehokkaimmaksi näistä osoittautui asetyloitu trivalentti mannobioosi, TADM. Tämä sokerirakenne osoittautui tutkimuksissa jopa paremmaksi kuin jo kliinisessä käytössä olevat tehosteet.

Kaarina Mäkinen

Keskikäytäväantrostomian merkitys poskiontelokirurgiassa

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli verrata kahden eri endoskooppiavusteisen leikkausmenetelmän (uncinektomia vs. uncinektomia yhdistettynä keskikäytäväantrostomiaan) välisiä mahdollisia eroja, hyötyjä ja haittavaikutuksia.

Jyri Myller

Mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöt neuromuskulaaritaudeissa ja valproaatin maksatoksisuudessa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöiden geneettistä taustaa ja niihin liittyviä kliinisiä taudinkuvia. Tutkimuksessa selvitettiin myös POLG1-mutaatioihin liittyviä taudinkuvia ja POLG1-mutaatioihin liittyvän akuutin maksavaurion taustaa. Valproaatin vaikutusta mitokondrioiden toimintaan tutkittiin kokeellisessa maksasolumallissa.

Tuomas Komulainen

Keuhkoputkien supistumisherkkyys ja inflammaatio pienillä, hengitystieoireisilla lapsilla

Väitöstutkimuksen tavoitteina oli selvittää uusien menetelmien toimivuutta leikki-ikäisen lapsen keuhkoputkien supistumisherkkyyden ja astmaattisen tulehduksen arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia vanhempien tupakoinnin vaikutusta lapsen keuhkojen toimintaan.

Satu Kalliola

Liikunta on parasta lääkettä keuhkoahtaumatautiin

Keuhkoahtaumatautipotilaan liikkuminen vähenee jo taudin alkuvaiheessa, kun potilas kokee hengästyvänsä tavallista herkemmin. Hänen pitäisi kuitenkin tehdä juuri päinvastoin. Näyttö liikunnan ja kuntoutuksen merkityksestä keuhkoahtaumataudin hoidossa vahvistuu koko ajan.

Heikki Ekroos

Hukkuneen lapsen pitkä elvytys tuottaa harvoin hyvän tuloksen

Jokainen päivystävä lääkäri joutuu joskus elvyttämään hukuksissa olleen ainakin järvi-Suomessa. Lapsen aivot ovat paremmin suojatut kuin aikuisen, ja erityisesti hypoterminen lapsi kestää yllättävän pitkän elvytysajan. Jos sydän saadaan heti käyntiin hukkumisen jälkeen, ei lapselle yleensä jää neurologisia oireita.

Hannu Paajanen

Likvorinäytteen määrä ennustaa päänsärkyä

Yli 30 millilitran selkäydinnestenäytteen ottaminen aiheuttaa merkitsevästi useammin päänsärkyä kuin pienempi näytemäärä. Retrospektiivisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa analysoitiin erikseen välittömästi tulevan päänsäryn, 24 tunnin kuluttua esiintyvän päänsäryn ja useita päiviä jatkuvan, veripaikkaa vaativan päänsäryn yleisyys ja näitä ennustavat tekijät.

Pertti Saloheimo

Pysyvä antikoagulaatio hyödyttää jo toisen laskimotukoksen jälkeen

Syvällä laskimotukoksella on taipumus uusiutua, mutta siitä huolimatta suurin osa potilaista selviää ensimmäisestä tukoksestaan määräaikaisella antikoagulaatiohoidolla. Jokainen vuosi ilman uusintatukosta ja etenkin vailla antikoagulaatiohoitoa on hieno asia, mutta mitä sitten, kun tukos kuitenkin yllättää?

Marko Vesanen