Dementialääkkeiden kustannukset ja Kela-korvaukset moninkertaistuivat viimeisinä elinvuosina
Lähtökohdat
Tutkimuksessa selvitettiin, miten yli 70-vuotiaiden henkilöiden dementialääkeostojen kustannukset ja Kela-korvaukset ovat muuttuneet 2000-luvulla, jolloin avohoidoksi luokiteltava tehostettu palveluasuminen on yhä enemmän korvannut laitoshoitoa.
Menetelmät
Rekisteritutkimuksessa yhdistettiin henkilötunnuksen avulla Kelan reseptitiedoston tiedot avohoidon dementialääkeostojen kustannuksista ja korvauksista hoitoilmoitusjärjestelmän (terveysHILMO ja sosiaaliHILMO, THL) tietoihin ympärivuorokautisen hoidon käyttöstä kahdelta viimeiseltä elinvuodelta. Dementialääkkeisiin kuuluivat AKE-estäjät ja memantiini. Tutkimusjoukko sisälsi kaikki vuosina 2002−2013 vähintään 70-vuotiaana kuolleet suomalaiset (n = 427 078) sekä otoksen niistä yli 70-vuotiaista, jotka elivät tutkimusvuoden jälkeen ainakin kaksi vuotta (n = 342 372). Dementialääkkeitä ostaneiden osuuksia, lääkkeiden kustannuksia ja korvauksia sekä eri hoitopaikoissa ja kotona vietettyjä päiviä kuvattiin keskiarvoin koko joukolle sekä ikäryhmittäin (70–79-, 80–89- ja 90-vuotiaat tai sitä vanhemmat). Tehostetun palveluasumisen yleistymisen yhteyttä kustannusten ja korvausten muutokseen tutkittiin aikasarja-analyysilla.
Tulokset
Avohoidon dementialääkeostojen kustannukset ja korvaukset kasvoivat tutkimusvuosien aikana, mutta kasvu taittui tutkimusjakson loppupuolella. Tehostetussa palveluasumisessa asuttujen päivien määrän kasvu lisäsi dementialääkekustannuksia ja -korvauksia. Muutokset olivat samankaltaisia kaikissa ikäryhmissä. Lääkeostot sekä niiden kustannukset ja korvaukset olivat selvästi suurempia potilailla, jotka elivät kahta viimeistä ikävuottaan, kuin niillä, joilla oli edessään enemmän elinvuosia.
Päätelmät
Tehostetun palveluasumisen yleistyminen on siirtänyt dementialääkeostojen kustannuksia iäkkäiden ihmisten itsensä maksettaviksi ja kasvattanut Kelan maksamien korvausten määrää. Muutos on suurin yli 90-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa laitoksessa asuminen on ollut yleisintä. Dementialääkkeiden hintojen halpeneminen on hillinnyt näistä lääkkeistä kertyviä kustannuksia ja korvauksia, mutta sekä dementian että tehostetussa palveluasumisessa tai kotona asumisen edelleen yleistyessä on mahdollista, että kustannukset ja Kelan maksamat korvaukset lähivuosina yhä kasvavat.
Dementialääkkeiden käyttö avohoidossa on yleistynyt viime vuosina. Alzheimerin taudin hoidossa käytettävien AKE-estäjien ja memantiinin reseptien sekä niiden perusteella Kelan korvauksia saaneiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 2008–14 (1). Kasvua selittää dementiaan johtavien…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



