Mikä on lääkärin vastuu ja vapautuuko sairaanhoitajan aikaa?
Digitaalisesta hoidon tarpeen arviosta annettiin 85 lausuntoa, jotka poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on pyytänyt lausuntoja terveydenhuoltolain muutoksesta, joka tarjoaisi mahdollisuuden hoidon tarpeen arvion tekemisen digitaalisesti ja automaatiota käyttäen.
Potilas voisi tehdä arvion digitaalisesti ja saada arvion perusteella ohjauksen hyvinvointialueen palveluihin tai itsehoito-ohjeita.
Tavoitteena on nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa hoitotyöhön. Potilaalla olisi aina oikeus ammattilaisen tekemään hoidon tarpeen arvioon.
Määräaikaan mennessä esitykseen tuli yhteensä 85 lausuntoa.
Ohjaus nopeammin omalääkärille?
Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitos kannattaa esitystä. THL:n mukaan ehdotukseen sisältyvät mahdollisuudet ovat merkittävät. Riskien hallinta on tunnistettu osana kokonaisuutta.
THL toteaa, että hoidon tarpeen arvio pitäisi saada mahdollisimman pikaisesti ohjatuksi potilaan jo aiemmin tunteville ammattilaisille, joille myös digitaalisen hoidon tarpeen aloittama arvio siirtyisi algoritmin suosituksesta tai potilaan näin toivoessa.
– Potilaan oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että yhteydensaannin seuranta paranee.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue näkee, että hoidon tarpeen arvioinnin keventäminen ja ohjaus helpommin omalääkäri- ja omahoitaja-työpareille voisi onnistua digitaalisille sovelluksilla nykyistä toimintamallia sujuvammin.
Husin mukaan suurin odotettavissa oleva hyöty hoidontarpeen arvioinnin digitaalisesta toteutuksesta syntyy sen mahdollisuudesta helpottaa sairaanhoitajien työtä.
– Muutos ei kuitenkaan vapauttaisi juurikaan lääkäriaikoja, ja siksi merkittävän osan vastaanotoille ohjautuvista potilaista pitäisi ohjautua sairaanhoitajien vastaanotoille, ei lääkärille.
Hus toivoo lisäksi, että digitaalisuuden vaikutukset perusterveydenhuollon hoidon saatavuuteen voisivat nopeuttaa myös erikoissairaanhoitoon pääsyä sitä vaativissa tilanteissa.
Mitä potilastietoja käsitellään?
Tietosuojavaltuutetun toimisto huomauttaa, että esitysluonnoksessa ei ole kuvattu sitä, mitä potilastietoja hoidon tarpeen arvion automaattisen toteuttamisen yhteydessä on tarkoitus käsitellä.
– Jatkovalmistelussa on tarpeen kuvata, millä tavalla toiminnassa käsiteltävät tiedot on tarkoitus rajata siten, että huomioidaan henkilötietojen käsittelyn minimointivaatimus ja käsitellään vain kussakin tilanteessa tarpeellisia potilastietoja.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen mukaan potilaan oikeuksien käytännön toteutumiseen liittyy edelleen merkittäviä avoimia kysymyksiä.
Esityksestä ei keskuksen mielestä ilmene riittävän selkeästi, miten varmistetaan potilaan tosiasiallinen mahdollisuus valita ammattihenkilön tekemä hoidon tarpeen arvio ilman, että digitaalinen palvelukanava muodostuu käytännössä ensisijaiseksi tai nopeammaksi väyläksi palveluihin pääsemiseksi.
Onko oikein, että potilaan pitää itse valita?
Lääkäriliitto vastustaa esitystä, koska lakimuutokseen liittyvät eettiset ja vastuukysymykset on liiton mukaan vaillinaisesti katettu ja automaatio voisi käytännössä rajoittaa ja viivästyttää potilaan pääsyä hoitoon.
– Myös potilas asetetaan vaikeaan asemaan joutuessaan itse valitsemaan vajavaisin tiedoin tulisiko hänen pyytää ammattilaisen arvio, liitto toteaa lausunnossaan ja katsoo, että esitys tulisi perua.
Suomen yleislääkärit kannattaa digitaalista hoidon tarpeen arviota, mutta virkavastuu jää sen mielestä vielä epäselväksi.
Yhdistyksen mukaan vastuukysymyksiä olisi tärkeää tähdentää etenkin tilanteissa, joissa HTA:n digitaalinen malli antaa epätarkoituksenmukaisia sekä potentiaalisesti hoidon kannalta vaarallisia suosituksia.
– Mikä on yksittäisen ammattilaisen rooli virhetilanteissa? Vastaavan lääkärin vastuu suhteessa automaation tuottamiin arvioihin on oltava selkeä.
