Tulehduksellisiin reumasairauksiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauden riski

Nivelreuma- ja spondylartropatiapotilaita on arvioitava suuren sydän- ja verisuonisairausriskin potilaina.

Riitta Koivuniemi, Marjatta Leirisalo-Repo

Metalliverkkoproteesi maha-suolikanavan tukoksen hoidossa

Maha-suolikanavan tukoksia esiintyy yleisesti vatsaontelon pahanlaatuisten sairauksien yhteydessä.

Ilona Keränen, Anna Lepistö, Leena Kylänpää

Miehen matala testosteronitaso - miten diagnosoin ja hoidan?

Seerumin testosteronipitoisuus tulee määrittää luotettavalla menetelmällä, joko nestekromatografia-massaspektrometrialla tai immunologisella menetelmällä, joka sisältää uutoksen tai hormonin kromatografisen puhdistuksen. Lisätutkimuksena voidaan määrittää laskettu vapaa testosteroni.

Satu Vehkavaara, Esa Hämäläinen

Tuberkuloosi-infektion diagnostisten merkkiaineiden karakterisointi

Väitöskirjatyössä selvitettiin M. tuberculosis -pintaproteiinin, heparin-binding-hemagglutiniinin (HBHA), diagnostista käyttömahdollisuutta eroteltaessa rokotetussa väestössä infektion eri asteita. Tarkoituksena oli myös tutkia konsentroinnin vaikutusta M. tuberculosis -bakteerin glykolopidiä, lipoarabinomannaania mittaavan virtsan antigeenitestin ominaisuuksiin aktiivin tuberkuloosin diagnostiikassa sekä selvittää granzyme B:tä, perforiiniä ja gammainterferonia tuottavien sekä CD107a-degranulaatiofaktoria ekspressoivien sytotoksisten T-lymfosyyttien soveltuvuutta infektion asteiden erotteluun. Väitöskirjastyössä selvitettiin myös IFN-γ, IL-17, IL-4, IL-4δ2 ja Forkhead box P3 (FoxP3) -mRNA-ekspressiotasojen toimivuutta infektion asteiden erottelussa.

Laura Savolainen

Angiopoietiinien merkitys sydämensiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Elinsiirrettä irrotettaessa verenkierto katkaistaan ja elin jäähdytetään kudosvaurion minimoimiseksi. Verenkierron palauttaminen siirteeseen aiheuttaa paradoksaalisesti iskemia-reperfuusiovaurion, johon liittyy verisuoniston seinämän aktivoituminen ja synnynnäisen immuniteetin aiheuttama neutrofiili- ja makrofagivaltainen tulehdusreaktio. Tämä alkuvaiheen tulehdusreaktio altistaa elinsiirteen myöhäisvaiheen krooniselle tulehdusreaktiolle, jonka vuoksi siirteen toiminta voi pettää. Sydän on erityisen herkkä hapenpuutteelle, minkä vuoksi sydänsiirteen iskemia-aika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Pidentynyt iskemia-aika sairaaloiden välisen pitkän matkan tai teknisesti vaikean leikkauksen vuoksi on itsenäinen riskitekijä myöhään kehittyvälle hyljintäreaktiolle.

Simo Syrjälä

Ennakoivalla diagnostiikalla paremmat elämän eväät pikkukeskosille

Pikkukeskosina syntyneillä esiintyy usein eriasteisia keskushermoston kehityksen ongelmia. On tärkeää tunnistaa varhain mahdolliset ongelmat, jotta tukitoimet voidaan kohdistaa oikein ja kuntoutus aloittaa mahdollisimman aikaisin.

Petri Rahkonen

Liikunta, ravitsemus ja stressivaste pikkukeskosena syntyneillä nuorilla aikuisilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin mekanismeja pikkukeskosena syntymisen vaikutuksista aikuisiän terveyteen.

Nina Kaseva

Luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen systeeminen annostelu

Kantasolujen istutus voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta annostelu verenkiertoon on helposti lähestyttävin ja nopein tapa ja ainoa mahdollisuus sellaisten tautitilojen hoidossa, jossa ei ole tiettyä kohdekudosta. Huolimatta tutkimusten runsaasta määrästä verenkiertoannosteluun ja sitä kautta solujen kohdekudokseen hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä ymmärretään puutteellisesti. Erityisenä ongelmana nähdään solujen taipumus hakeutua muiden kohdekudosten kustannuksella runsain määrin keuhkokudokseen, mihin liittyy myös turvallisuusnäkökohtia.

Tuomas Mäkelä

Lasten ja nuorten olkavarren keski- ja alaosan murtumien sairaalaesiintyvyys

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten olkavarren keskiosan ja alaosan sairaalahoitoon johtaneiden murtumien esiintyvyydessä ja hoidossa tapahtuneita muutoksia 1987-2010. Toisena tavoitteena oli retrospektiivisesti selvittää TEN-naulaukseen liittyviä komplikaatioita kyynärvarsi- ja reisimurtumien hoidossa.

Anne Salonen

Sappikivut voivat jatkua kolekystektomian jälkeen

Oireisen sappikivitaudin hoito on useimmiten sappirakon poisto. Suomessa tehdäänkin vuosittain noin 8 000 kolekystektomiaa, niistä nykyisin 70-80 % tähystyksessä. Kun potilas valittaa ylävatsakipuja erityisesti ruokailuun liittyen, pitäisi oppikirjan mukaan ensin tehdä gastroskopia. Jos se on normaali, täydentävänä tutkimuksena tehdään ylävatsan kaikukuvaus. Silloin jopa 10-30 %:lta potilaista löytyy sappikivet. Suoraviivainen kirurgi leikkaa sappikivet pois ja luulee näin auttavansa potilasta, mutta auttaako se?

Hannu Paajanen

Leukemiaa epäiltäessä ei kannata tuhlata aikaa leukafereesiin

Akuutti myelooinen leukemia (AML) diagnosoidaan harvoin huomattavan korkeiden (> 100) valkosoluarvojen kera. Onneksi näin, sillä se ennustaa varhaista hoitokuolemaa ja siksipä hyvät neuvot ovat kalliit. Ennen varsinaisen paranemiseen tähtäävän hoidon aloittamista leukeemisten blastien määrää on ollut mahdollisuus vähentää leukafereesilla tai lääkkeellisesti hydroksiurealla. Kanadalainen kahden aikakauden tutkimus tekee 1970-luvun ideoista entisiä.

Marko Vesanen

Tiotropiumin asema astman hoidossa

Tiotropium tunnetaan paremmin keuhkoahtaumataudin lääkkeenä, mutta sen käyttö astman hoidossa lisääntyy ja Suomessakin astmasta tuli lääkkeen virallinen käyttöaihe viime vuonna. Suositukset kehottavat lisäämään astmalääkkeitä "add on" -periaatteella, mutta miten ja milloin, selviää uudesta meta-analyysistä.

Heikki Ekroos

Tutkimusten aiheet ja tarve eivät kohtaa

Rikkaita maita koskettavista taudeista julkaistaan seitsemän kertaa enemmän tutkimuksia kuin köyhien maiden taudeista, kun tutkimusten lukumäärä suhteutetaan globaaliin tautitaakkaan. Rikkaissa maissa tehtyjen tutkimusten aiheet korreloivat kohtalaisesti niiden tautitaakkaan, mutta köyhissä maissa tutkimusaiheiden korrelaatio näiden maiden terveysongelmiin on heikko. Köyhissä maissa tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen aiheet ovat kaikkein huonoiten linjassa paikallisen väestön tarpeiden kanssa.

Pertti Saloheimo

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen

Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Noin 15 % suomalaisista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alussa.

Mikael Ekblad, Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen

Kenelle eturauhasen radikaalileikkaus?

Paikallisen eturauhassyövän taudinkulku on yleensä hidas ja syövän riskiluokan määrittäminen on tärkeää.

Henrikki Santti, Harri Visapää, Kristiina Karelo, Mauri Kouri, Mika Matikainen, Anssi Petas, Antti Rannikko, Kimmo Taari

Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin?

Imusolmukesuurentumat ovat lapsilla yleisiä, ja valtaosa niistä rauhoittuu ilman toimenpiteitä. Osalla lapsista normaalitkin imusolmukkeet kiinnittävät vanhempien huomiota, jolloin statuksen toteaminen normaaliksi riittää.

Päivi Lähteenmäki, Ville Peltola

Rahapeliongelmaisten hoito on vielä hajanaista

Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palvelujen tarjonta on toistaiseksi ollut Suomessa hajanaista. Rahapelihaittojen hoitoon ovat keskittyneet lähinnä järjestöt, ja jonkin verran hoitoa on tuotettu myös osana päihdepalveluja.

Sari Castrén, Anne H. Salonen, Tuuli Lahti, Hannu Alho

Vesikouretereraalisen refluksin myöhäisvaikutukset

Tutkimuksessa selvitettiin vesikoureteraalisen refluksin pitkäaikaisvaikutuksia 137 keski-ikäisellä potilaalla, jotka oli lapsuudessa hoidettu primaarin vesikoureteraalisen refluksin vuoksi.

Hanna Roihuvuo-Leskinen

Varhaislapsuuden maatilaympäristö voi suojata allergisilta sairauksilta

Maatilaympäristö varhaislapsuudessa voi suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta lapsuudessa ja mahdollisesti myös aikuisiällä aiempien tutkimusten mukaan. Suojaavan vaikutuksen on oletettu liittyvän monipuoliseen mikrobialtistukseen, joka saattaa olla yhteydessä immuunijärjestelmän kehittymiseen varhaislapsuudessa ja näin suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta. Varhaislapsuuden maatilaympäristön yhteyttä allergiseen herkistymiseen ja allergisiin sairauksiin aikuisiällä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu prospektiivisissa pitkittäistutkimuksissa.

Jussi Lampi

Neuraalisesti ohjattu ventilaatio lasten tehohoidossa

Väitöskirjatyössä selvitettiin lasten hengityskonehoidon nykytilaa Suomessa ja tutkittiin, onko uudella neuraalisesti ohjatulla ventilaatiolla mahdollista parantaa hengityskonehoidon siedettävyyttä lapsipotilailla.

Merja Kallio