Nopea kammiovaste pysyvässä eteisvärinässä – sykkeenhallinnan keinot ja tavoitteet
Sykkeenhallinta on oleellinen osa eteisvärinän hoitoa, sillä nopea ja epäsäännöllinen kammiovaste huonontaa eteisvärinäpotilaan elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.
Pysyvässä eteisvärinässä minimitavoitteena on hidastaa oireettoman potilaan leposyke alle tason 110/min ja oireisen potilaan alle tason 80/min.
Eteisvärinän kammiovastetta hidastetaan ensisijaisesti beetasalpaajilla, joskus kalsiumkanavan salpaajilla (verapamiili, diltiatseemi) ja harvemmin digoksiinilla.
Hoitovaste tarkistetaan lääkevaikutuksen vakiinnuttua joko lepo-EKG:lla tai tarvittaessa EKG:n vuorokausirekisteröinnillä tai rasituskokeella.
Mikäli lääkehoidon teho ei ole riittävä tai se aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia, potilas on lähetettävä rytmikardiologin arvioon mahdollista eteis-kammiosolmukkeen katkaisua ja tahdistimen asennusta varten.
Eteisvärinä on salakavala ja vaarallinen rytmihäiriö. Sen ilmaantuvuus ja esiintyvyys lisääntyvät iän ja monien sydän- ja muiden liitännäissairauksien myötä. Tavallisimpia oireita ovat palpitaatio, väsymys, hengenahdistus ja suorituskyvyn heikkeneminen. Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
