Naisten ongelmat alidiagnosoituja terveydenhuollossa
Joka viides munasarjasyöpään sairastunut ei saa ensimmäisellä terveydenhuollon käyntikerralla apua.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Aura Pyykösen mukaan terveydenhuollossa ei tunnisteta riittävän hyvin naisten tyypillisiä oirekuvia.
– Jos naisen täytyy vastaanotolla ensin todistaa olevansa sairas ennen kuin häntä kuunnellaan, järjestelmässä on rakenteellinen ongelma, sanoo Pyykönen.
Ilmiö näkyy esimerkiksi Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n tuoreessa selvityksessä, jonka mukaan joka viides munasarjasyöpään sairastunut ei saanut ensimmäisellä terveydenhuollon käyntikerralla lainkaan apua ja joka kymmenes vastaaja joutui olemaan yhteydessä terveydenhuoltoon yli viisi kertaa päästäkseen tutkimuksiin.
Pyykönen huomauttaa, että oireiden tunnistamisen ongelmat ulottuvat gynekologian ulkopuolelle.
– Lääketiede on pitkään rakentunut pääosin miehillä tehdyn tutkimuksen varaan, ja vinouma näkyy edelleen hoitopoluissa.
Rintasyövällä yhteys vuorotyöhön
Pyykkösen mukaan parempaa tunnistamista vaativa ilmiö on myös naisten työoloihin liittyvät terveysriskit. Esimerkiksi naisten yleisimmällä syövällä, rintasyövällä, on tutkimusten perusteella yhteys vuoro- ja yötyöhön.
Viidennes naisista kärsii kuukautiskivuista, jotka vaikeuttavat työntekoa. Pyykkönen mainitsee myös raskauspahoinvoinnin, mikä on yksi alihoidetuimpia naisten terveysongelmia.
– Munasarjaoireyhtymä on täysin alidiagnosoitu. Myös kaksi kolmesta migreenipotilaista on naisia, ja autoimmuunisairauksista 80 prosenttia on naisilla, Pyykkönen luettelee.
Positiivisena asiana hän mainitsee sen, että Suomeen on saatu Käypä hoito -suositus vaihdevuosioireisiin.
Työikäisten naisten työkyky heikentynyt
Miehet menettävät naisia enemmän elinvuosia ennenaikaisen kuolleisuuden vuoksi, mutta naiset sairastavat enemmän. Myös työikäisten naisten työkyky on heikentynyt viime vuosina.
– Naisilla on miehiä enemmän pitkäaikaissairauksia tai pitkäaikaisia terveysongelmia, mutta myös lyhyitä poissaoloja. Lisäksi mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, ja ne ovat yleistyneet erityisen jyrkästi 25–34-vuotiailla naisilla, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Parikan mukaan tutkimukset osoittavat myös, että naiset käyttävät terveyspalveluja miehiä enemmän mutta raportoivat silti miehiä useammin, etteivät saa riittävästi tarvitsemaansa hoitoa tai apua.
Esimerkiksi endometrioosin tunnistaminen on haastavaa, vaikka se pitäisi voida tunnistaa jo perusterveydenhuollossa.
Parikan mukaa elintapoihin pitäisi voida vaikuttaa nykyistä paremmin. Esimerkiksi lihavuuden riskitekijät tunnetaan, mutta silti eniten lihovat juuri työikäiset naiset.
– Meillä on 1.2 miljoonaa lihavaa aikuista. Tulevat tutkimukset näyttävät, miten lihavuuslääkkeet vaikuttavat tilanteeseen.
Pyykkönen ja Parikka puhuivat Kestävä terveydenhuolto -verkoston seminaarissa SuomiAreenalla viime keskiviikkona.
