Gynekologikäynnit halutaan perusterveydenhuoltoon
SuomiAreenan panelistit nostivat esiin naisiin kohdistuvia epäkohtia terveydenhuollossa.
Sukupuolten välisissä terveyseroissa on paljon epäkohtia. Asiantuntijat nostivat niitä esiin Kestävä terveydenhuolto -verkoston järjestämässä paneelissa Porin SuomiAreenalla keskiviikkona.
Eduskunnan varapuhemiehen Paula Risikon mielestä on epäoikeudenmukaista, että apua naisten gynekologisiin vaivoihin saa vain yksityisiltä terveysasemilta kalliiseen hintaan.
– En ymmärrä, miksi näitä vaivoja ei voida hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Jos miehillä olisi vastaavanlaisia vaivoja, päätettäisiinkö, että ne tulee hoitaa yksityisesti, Risikko kysyi.
Myös Terveystalon johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi nosti esiin saman epäkohdan.
– On käsittämätöntä, että työterveydessä ei hoideta naisten vaivoja. Ne pitäisi saada perusterveydenhoitoon, ja ammattilaisia tulisi kouluttaa ajantasaiseen tietoon, esimerkiksi vaihdevuosien hormonikorvaushoidoista. Suomeen tarvittaisiin myös vaihdevuosineuvola.
Rauhaniemen mukaan naisten vaivat terveydenhuollossa ylitulkitaan usein psykologisesti. Esimerkiksi kivun syy voi jäädä selvittämättä, kun sen nähdään johtuvan vaikkapa stressistä. Myös raskausterveyteen liittyviä asioita jää helposti selvittämättä. Esimerkiksi työkykyä heikentävä lapsettomuutta aiheuttava endometrioosi diagnosoidaan usein liian myöhään.
Sukupuolierot vihdoin esiin
Risikon mielestä on tärkeää, että sukupuolierot terveysasioissa nostetaan vihdoinkin esiin. Konkreettinen askel eteenpäin on sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen naisten terveysstrategiavalmistelu. Kyse on investoinnista, jonka vaikutukset ulottuvat terveydenhuoltoa laajemmalle.
– Naisten terveyden vahvistaminen on yksi harvoista politiikkatoimista, joilla voidaan edistää samanaikaisesti kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, sanoi Risikko.
Paneeliin osallistunut Tehyn yhteiskuntasuhteiden päällikkö Ira Hietanen-Tanskanen nosti esiin työelämän epäkohdat, koska naisvaltaisilla aloilla tehdään paljon terveyttä kuormittavaa vuorotyötä.
– Työnantajalla on vastuu siitä, että työolot ovat turvalliset ja haasteisiin pitää tarttua. Yötyön ja vuorotyön vaikutukset terveyteen tulee huomioida, hän sanoi.
Tieto hajallaan
Suomessa on runsaasti tietoa sukupuolten välisistä terveyseroista, mutta se on hajallaan ja sukupuolen vaikutukset terveyteen jäävät terveydenhuollon koulutuksessa liian vähälle huomiolle. Kattojärjestö Sosten johtajan Anne Knaapin mukaan sukupuolittuneesta terveydenhoidosta tarvitaan enemmän tutkimusta, ja etenkin asiakkaiden kokemuksia.
– Naisten terveyden edistäminen on koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttava kysymys. Strategiatyö sen edistämiseksi on hyvä asia, mutta ratkaisevaa on toimeenpano. Ennaltaehkäisyyn tulisi laittaa resursseja nykyistä enemmän ja hoitamattomuuden kustannukset laskea.
STM:n ylilääkärin Lisbeth Forsman-Grönhomin mukaan on tärkeää, että esimerkiksi vaihdevuosien hormonikorvaushoidon voi aloittaa työterveyslääkäri. Hän peräänkuuluttaa varhaisia toimia naisten terveysongelmien ratkaisemiseksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijan Tarmo Valkosen mielestä naisten terveysasioissa erityisesti ennaltaehkäisyyn liittyvän tiedon kerääminen on tärkeää.
Ilse Rauhaniemen kertoi, että Turussa innovoidaan naisiin liittyvään lääketeknologiaan ja kysyi, kuinka paljon tällaista toimintaa on.
Risikko puolestaan muistutti, että naisten terveyden vaikutukset ulottuvat paljon terveydenhuoltoa laajemmalle.
– Naisten terveyttä ei pitäisi nähdä pelkästään hyvinvointi- tai tasa-arvokysymyksenä. Se vaikuttaa työkykyyn, työuriin, syntyvyyteen, omaishoivaan ja koko yhteiskunnan toimintakykyyn.
