Luottamus terveydenhuoltoon syntyy kohtaamisesta
”On ristiriitaista, että samalla kun investoidaan digiklinikoihin, puhutaan omalääkärimallin lisäämisestä.”
Omalääkärimalli on yleisimmin Euroopassa sovellettu perusterveydenhuollon toteuttamistapa. Sen avulla lääkäriin pääsee yleensä muutamassa päivässä. Onko mahdollista, että omalääkärimalli ei loisi parempaa luottamusta terveydenhuoltoon Suomessa, kysyttiin Lääkäriliiton tilaisuudessa Porin SuomiAreenalla tiistaina.
Asiasta keskustelivat THL:n tiimipäällikkö, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho. Paneelin veti Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila.
– Omalääkäri tarkoittaa, että jokaisella on perusterveydenhuollossa nimetty lääkäri, jonka kanssa asioita hoidetaan. Potilaan kannalta etuna on, että jokaisella lääkärikäynnillä ei tarvitse kertoa samoja asioita alusta, kertoi Heinäaho, joka on ollut rakentamassa yrittäjäpohjaista omalääkärimallia Länsi-Uudellemaalle.
Heinäahon mukaan omalääkärimallin avulla voidaan konkreettisesti vaikuttaa hoidon laatuun ja sairauksien löytämiseen. Hän kertoo esimerkin omasta työstään.
– Minulla oli pitkäaikainen potilas, jonka uupumista hoidin. Vasta muutaman vuoden tuntemisen jälkeen hän alkoi avautua, ja uupumuksen syyksi paljastui perheväkivalta.
Kohtaamattomuus liian pitkälle
Tilaisuudessa kysyttiin, mihin luotetaan, kun kysytään luottamusta terveydenhuoltoon?
– Luottamus syntyy kohtaamisesta. Usein kohtaaminen kuitenkin tapahtuu puhelimitse tai digialustalla, sanoi Tynkkynen.
Hän kertoi pienen paikkakunnan terveyskeskuksesta, joka on toiminnassa, mutta siellä ei ole työntekijöitä paikalla. Ihmisiä pyydetään ensin soittamaan ja vasta sitten saapumaan paikalle.
– Moni iäkäs ihminen sanoo tietävänsä, että olisi pitänyt soittaa, mutta tulee kuitenkin paikalle, mikä osoittaa, että ihmiskohtaaminen on se, mitä järjestelmiltä kaivataan. On menty liian pitkälle siinä, että ihmistä ei tarvitse kohdata.
Tynkkysen mielestä on ristiriitaista, että samalla kun investoidaan yhä aktiivisemmin digiklinikoihin, puhutaan omalääkärimallin lisäämisestä.
– Miten ne ovat sovitettavissa yhteen, hän kysyi.
Heinäahon mukaan digiklinikat ovat suomalainen ilmiö, jota ihmetellään monissa muissa maissa.
Yrittämisen suosio laskee
Heinäahon sekä Tynkkysen mukaan yrittäjälääkärinä toimimisen suosio on laskenut monissa Euroopan maissa etenkin nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Norjassa pienille yksityisklinikoille on vaikea saada jatkajia.
Heinäahon mukaan on tärkeää, että omalääkärinä voi toimia monen mallin avulla, kuten työsuhteisena tai ammatinharjoittajana.
– Jos yrittäjyys ei ole oma juttu, niin omalääkärinä ei tarvitse jumittua yhteen malliin.
Heinäahon mielestä potilaan näkökulmasta on myös tärkeää, että omalääkäriä pitää voida vaihtaa, jos ei synny hyvää luottamussuhdetta.
Tilaisuudessa kysyttiin, onko lääkäreillä laajaa halukkuutta omalääkärimalliin ja sen mahdollisesti tuomaan yrittäjyyteen.
– Halun malliin tulee lähteä ammattilaisista itsestään, eikä järjestelmää pidä naulata yhteen malliin, sanoi Tynkkynen.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen nosti esiin sen, että kyselyissä mitataan usein potilaiden luottamusta terveydenhuoltoon, mutta tärkeämpää olisi, kuinka paljon ammattilaiset luottavat siihen. Tätä asiaa kysytään harvemmin.
