Suomalaisten riskitekijät ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Suomalainen tutkijaryhmä julkaisi hienon 40 vuoden seurannan FINRISKI-tutkimuksesta, jossa on viiden vuoden välein tehty satunnaisotannalle kysely, verenpaineen mittaukset sekä kolesterolimittaukset. Mukana on ollut yhteensä 34 525 miestä ja naista, iältään 30–59-vuotiaita. Kuolemansyyt ja kuolinpäivät kerättiin rekisteristä.

Kaisu Pitkälä

TWIST-pisteytys kiveksen kiertymän diagnostiikassa

Äkillisesti kipeytynyt kivespussi on hätätila, jonka syy on selvitettävä viivyttelemättä. Jos kivun aiheuttaja on kiveksen kiertymä, pysyvien vaurioiden välttämiseksi korjausleikkaus täytyy tehdä 4–8 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Kiveksen kiertymän riskin arvioimiseen julkaistiin kolme vuotta sitten urologien käytössä validoitu, ns. TWIST-pisteytys. Nyt yhdysvaltalainen tutkimusryhmä osoitti pisteytyksen käyttökelpoisuuden päivystyspoliklinikalla, jossa ensimmäisen tilannearvion tekee yleensä sairaanhoitaja.

Ossi Lindell

Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat

Diabetes on hyvin yleinen somalialaistaustaisilla naisilla, verenpainetauti venäläistaustaisilla miehillä ja ­masennus- ja ahdistuneisuusoireilu kurditaustaisilla naisilla sekä miehillä.

Tiina Laatikainen, Katja Wikström, Natalia Skogberg, Shadia Rask, Anu Castaneda, Seppo Koskinen, Päivikki Koponen

Maahanmuuttajien seulottavat infektiot

Maahanmuuttajien kuolleisuus infektioihin on suurempi kuin muun väestön.

Kirsi Valve

Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja

•Maahanmuuttajien terveyspalvelujen tarpeeseen ja käyttöön vaikuttavat terveydentilan ja sosioekonomisen aseman ohella mm. maahanmuuton syyt, kielitaito, aiemmat traumakokemukset sekä kotoutumiseen liittyvät vaikeudet.

Päivikki Koponen, Shadia Rask, Natalia Skogberg, Anu Castaneda, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Hannamaria Kuusio, Tiina Laatikainen, Ilmo Keskimäki, Seppo Koskinen

Maahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet

Perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet ovat Suomessa harvinaissairauksia, eikä yhdelle lääkärille muodostu niistä riittävää kokemusta normaalin kliinisen työn puitteissa.

Kirsi Jahnukainen, Päivi Helminen-Pacius, Anna-Kaisa Anttonen, Irma Matinlauri, Satu Mustanoja, Kirsti Sirkiä, Ulla Wartiovaara-Kautto

Kuinka hoidan paperitonta potilasta?

•Suomen terveydenhuoltolaki turvaa jokaiselle Suomessa oleskelevalle ainoastaan kiireellisen hoidon ­omakustanteisesti. Tällainen rajaus on perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja terveydenhuoltoalan eettisten ohjeiden näkökulmasta tiukka.

Heli Salmi, Paula Tiittala, Tomas Lundqvist, Ari Mönttinen, Susanna Sainio, Heli Aali, Ville Holmberg

Maahanmuuttajien tärkeimmät trooppiset taudit

Infektioriski riippuu maahanmuuttajan lähtömaasta, kauttakulkureiteistä ja olosuhteista ennen Suomeen saapumista.

Kirsi Valve, Tea Nieminen

Kansainvälisyys on arkea lääkärin vastaanotolla

Liikkuvuus on pysyvä ilmiö. Tiedon ja ihmisten lisääntyvä liikkuvuus vaikuttavat väestön rakenteeseen, potilaiden tautikirjoon sekä terveystietoisuuteen ja -käyttäytymiseen. Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin eri kulttuureista tulevia ulkomaalaistaustaisia potilaita. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen väestöryhmä, jolla on hyvin erilaisia terveystarpeita (1).

Paula Tiittala, Otto Helve

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

Yleiset ihmisoikeussopimukset laajentavat pakolaissopimuksen suojaa.

Martin Scheinin

Uniapneaan liittyy suuri joukko liitännäissairauksia

Uniapnean esiintyvyys kasvaa vauhdilla, mutta liitännäissairauksien rooli on osin tuntematon. Aiemmat tutkimukset ovat kärsineet pienestä otoskoosta sekä naisten vähäisyydestä tutkimuksissa.

Heikki Ekroos

Zikavirusinfektio aiheuttaa ongelmia myös loppuraskaudessa

Eteläisen pallonpuoliskon zikavirusepidemiaa koskevat havainnot tarkentuvat nopeasti. Lancet, BMJ, NEJM ja monet gynekologian ammattijulkaisut käsittelevät maaliskuun 2016 numeroissaan tämän infektion ominaisuuksia ja raskausriskejä. Laajin seuranta käsitti Brasiliassa 72 odottavaa naista, joilla zikavirustaudinkuvan yhteydessä oli varmistettu diagnoosi kvalitatiivisella RT-PCR-tutkimuksella.

Pertti Kirkinen

Uutta tromboottisen trombosytopeenisen purppuran hoitoon

Tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP) kuuluu television lääkärisarjojen kestodiagnooseihin, sillä taudissa on dramatiikkaa riittämiin. Historiallinen 90 %:n kuolleisuus on saatu vähenemään plasmafereesihoidoin, mutta aina löytyy sillekin vastustuskykyisiä potilaita, puhumattakaan diagnoosin tai hoidon viivästymisen kohtalokkuudesta. Syyllinen taudissa on vasta-aine, joka estää von Willebrandin tekijän (vWF) pilkkoutumisen. Sitä kautta syntyy trombosyyttien ja punasolujen kulutusjuhla erityisesti keskushermoston pienissä valtimoissa.

Marko Vesanen

Lääkkeiden aiheuttama diabetes

Lukuisat yleisesti käytetyt lääkeryhmät lisäävät diabeteksen riskiä. Kokonaisennusteeseen suotuisasti vaikuttavien lääkkeiden käyttöä ei kuitenkaan kannata ryhtyä rajoittamaan diabetesriskin pelossa.

Janne Hukkanen, Jaana Rysä, Jukka Hakkola

Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot

Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, lääkkeellinen hoito tai kirurginen toimenpide.

Maria Rajecki, Ritva Hurskainen

Eri rahoituskanavien rooli oululaisten sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lähtökohdat

Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Hennamari Mikkola, Elina Ahola, Sirkku Pikkujämsä, Sirkka-Liisa Olli, Anna Haverinen, Kirsti Ylitalo-Katajisto, Eveliina Huurre

Perusterveydenhuollon kuulonseulontojen ohjeistusta tarpeen tarkistaa

Hearing among Finnish professional soldiers – epidemiological study

Tuomas Holma

Haimatulehduksen syynä usein sappikivet

Role of statins in acute pancreatitis and symptomatic cholelithiasis

Jukka Pulkkinen

Uutta tietoa akuutista hylkimisreaktiosta keuhkonsiirrossa koe-eläinmallissa

Innate immune responses in obliterative bronchiolitis after lung ­transplantation – The role of statins and hypoxia-inducible factor-1

Jussi Ropponen

Aivoja rappeuttavien sairauksien diagnostiikkaan tarvitaan uusia merkkiaineita

Cerebrospinal fluid and plasma biomarkers in the differential diagnosis of neurodegenerative diseases

Anna Junttila