Ortopedisen päiväkirurgisen potilaan anestesia ja kivunhoito

Yli puolet elektiivisistä leikkauksista Suomessa on päiväkirurgisia. Potilaat ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä, mutta kipu on edelleen yleisin palautteenannon aihe ja merkittävä syy sairaalaan jäämiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin viidennes suomalaisista päiväkirurgisista potilaista kokee kohtalaista tai voimakasta kipua. Kipu haittaa toipumista ja hidastaa kuntoutumista.

Riika Merivirta

Keski-ikäisten työntekijöiden lihavuus, painonmuutos ja työkyvyttömyys

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia työolosuhteiden, työntekijöiden painon ja painonvaihteluiden sekä työkyvyttömyyden välisiä yhteyksiä.

Eira Roos

Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-kiireellisyysluokittelun ja muiden kehittämistoimenpiteiden vaikutusta terveydenhuollon päivystyksen ja muiden yksiköiden käyntimääriin ja päivystyshoitoon pääsyn nopeuteen. ABCDE-triagen lisäksi toteutettiin väestölle laaja informaatiokampanja terveydenhuollon päivystyksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tietoa oli saatavilla internetistä ja päivystysaiheita käsiteltiin paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi erilaisia päivystysaiheisia informaatiolehtisiä jaettiin laajasti ja päivystykseen tulleet potilaspuhelut ohjattiin terveysneuvontapuhelimeen.

Jarmo Kantonen

Pikkukeskosen kasvun ja neurologisen kehityksen välinen yhteys

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt verenvirtaus sikiön aivoissa näkyi heikompana älyllisenä selviytymisenä kahden vuoden iässä. Näyttää siltä, että yhteys johtui pienentyneestä aivojen tilavuudesta.

Marika Leppänen

Voiko selkälihaksesta ennustaa leikkaustuloksen?

Useimpia kirurgeja ja luonnollisesti potilaita kiinnostaa varmasti, onnistuuko suunniteltu leikkaus ja millä todennäköisyydellä. Tiedämme, että hyvin monet ympäristöstä, taudista, potilaasta ja kirurgista riippuvat tekijät selittävät leikkaustuloksia. Komplikaatioita lisäävät mm. potilaan huono ravitsemustilanne, lihavuus, ikä, tupakointi ja päivystystilanne. Mutta ennustaako potilaan selkälihaksen paksuus leikkauskuolleisuutta?

Hannu Paajanen

Bisfofonaatti ei suojaa rintasyöpään sairastumiselta

Luustolääkkeinä käytettyjen bisfosfonaattien on arveltu vähentävän vaihdevuodet ohittaneen naisen riskiä sairastua rintasyöpään. Satunnaistetussa asetelmassa hypoteesia ei voitu varmentaa.

Sirkku Jyrkkiö

Suurivirtauksinen nenäkanyyli parempi kuin venturimaski ekstubaation jälkeen

Suurivirtauksisen nenäkanyylin (high nasal flow, HNF) idea on yksinkertainen: sisäänhengitysilma lämmitetään ja kostutetaan, jolloin virtauksia voidaan nostaa ja samalla happeutuminen paranee ja hengitystajuus harvenee. Koska virtaus ja happi menevät nenään, kanyylin käyttö mahdollistaa puhumisen, suun hoidon, syömisen ja juomisen ja jopa varhaisen kuntoutuksen.

Heikki Ekroos

Tietoa uusien antikoagulanttien verenvuotoriskistä

Antikoagulaatiohoidon tarpeen tulee ylittää arvioitu verenvuodon riski. Uusien antikoagulanttien teho on jo osoitettu vanhan veroiseksi, mutta verenvuotoriskin vertailussa auttaa suurempi potilasjoukko.

Marko Vesanen

Huippututkimuksesi esille Lääkärilehteen?

Haluamme antaa Lääketieteen maailmasta -palstalla lisää palstatilaa tuoreille kliinisille suomalaistutkimuksille, jotka on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tarkoitamme tällä alasi huippulehteä tai kaikkein arvostetuimpia yleislääketieteen lehtiä.

Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?

Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen.

Meri Niironen, Tytti Sarkeala, Ahti Anttila, Pekka Nieminen, Tapio Luostarinen, Anni Virtanen

Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa

Depression tunnistaminen edellyttää valppautta, ja apuna voi käyttää yksinkertaisia menetelmiä.

Maria Vuorilehto, Kirsi Riihimäki

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten kansansairauksia, joilla on yhteisiä riskitekijöitä, kuten ylipaino, mutta jotka hoitamattomina pahentavat toinen toisiaan.

Ulla Anttalainen, Nea Kalleinen

Kuinka gynekologisen syövän seuranta tulisi järjestää?

Gynekologiseen syöpään sairastuvien määrän on arvioitu kasvavan kolmanneksella seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Maarit Vuento

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arviointiin paranneltu menetelmä

Kliinikon on joskus vaikea arvioida, koska keuhkokuumepotilas lähetetään sairaalaan ja koska hoidetaan avohoidossa. Tähän ongelmaan on kehitetty erilaisia menetelmiä. Kuitenkin esimerkiksi PSI (pneumonia severity index), jota Pohjois-Amerikassa käytetään, vaatii 20 kysymyksen läpikäymisen eikä sovi päivystyskäyttöön lainkaan. CRB-65 on tähänastisista paras ja nyt sitä kehitettiin lisää.

Heikki Ekroos

Pneumokokki iskee sydämeen

Aikuisen vakavaan keuhkokuumeeseen liittyy sydänongelmia, kuten vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja infarkteja, tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä sairaalapotilaalla. Valtaosa komplikaatioista ilmenee ensimmäisen viikon aikana, mutta kuolleisuus on toipilaillakin noin kaksinkertainen seuraavan vuoden ajan. Selitykseksi on tarjottu infektioon liittyvää rasitusta ja immuunivastetta, mukaan lukien proinflammatoriset sytokiinit. Nyt pneumokokin, yleisimmän keuhkokuumeen aiheuttajan, on todettu suoraan pesiytyvän ovelalla tavalla sydämeen ja tappavan sydänlihassoluja.

Heikki Arvilommi

Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen

G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.

Topi Jutila, Timo P. Hirvonen