Lähtökohdat

Suomessa hyvin ennenaikaisten (alle 32 raskausviikkoa) ja vaikeasti poikkeavien lasten synnytykset on ­keskitetty yliopistosairaaloihin. Vastasyntyneiden siirto hoitoon toiseen sairaalaan on lähettävän sairaalan vastuulla. Selvitimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueen eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen (HUS-Erva) vastasyntyneiden sairaalasiirtojen määriä ja mahdollisia haittatapahtumia. Lisäksi selvitimme ennen siirtoa annettua hoitoa sekä lasten selviytymistä tehohoidon jälkeen.

Menetelmät

Tiedot kerättiin prospektiivisesti kuljetuksen aikana täytetyillä lomakkeilla 1.2.–31.7.2012. Potilastietoja ­täydennettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan potilastietojärjestelmistä.

Tulokset

Kaikkiaan vastasyntyneiden siirtokuljetuksia tehtiin 361. Eniten tehtiin paluusiirtoja yliopistosairaalan teho-osastolta omiin sairaaloihin jatkohoitoon, kaikkiaan 228 (63,2 % kuljetuksista). Muista sairaaloista yliopisto­sairaalaan lisätutkimuksiin, toimenpiteisiin tai sairauden vuoksi jatkohoitoon siirrettiin 83 vastasyntynyttä (23,0 % kuljetuksista).

HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan vastasyntyneiden ja lasten teho-osastoille siirrettiin 50 vakavasti sairasta vastasyntynyttä (13,8 % kuljetuksista) seitsemästä synnytyssairaalasta. Yleisimmät hätäsiirtojen syyt olivat hengitysvaikeus (26 lasta), rakenteelliset poikkeavuudet kuten palleatyrä tai sydänvika (13 lasta) sekä hapenpuute synnytyksen yhteydessä (11 lasta). Hengityksen tukena oli hengityskonehoito 34 lapsella, nenäylipainehoito 7 lapsella, ja lisähappea happiviiksillä sai 4 lasta.

Hätäsiirtojen aikaisia haittatapahtumia raportoitiin 20 siirrossa (40 %), ja niistä kaksi oli henkeä uhkaavia (intubaatioputken ulosluiskahtaminen ja hengityskoneen toimimattomuus).

Hätäsiirtoihin osallistui 29 eri lääkäriä ja sama lääkäri osallistui kuljetukseen 1–4 kertaa. Muu kuljetuksiin ­osallistunut henkilöstö vaihtui jokaisessa siirrossa.

Kaikissa siirroissa oli yksi tai useampia haittatapahtumia 55 eri siirrossa (15,2 %). Haittatapahtumista 72 % oli merkittäviä. Haitat liittyivät lapsen sairauteen, kuljetuskaappiin ja ambulanssiin.

Päätelmät

Huonokuntoisen vastasyntyneen syntyminen vähäisen riskin synnytyksiä hoitavassa synnytyssairaalassa on harvinaista. Synnytyssairaaloista tapahtuneisiin siirtoihin osallistui lähes aina eri henkilöstö, joten kokemusta ei juurikaan kertynyt yksilö- tai ryhmätasolle. HUS-Erva-alueella tarvittaisiin lisää koulutusta ja yliopistosairaalaan siirtokuljetuksiin erikoistunut henkilöstö, joka noutaisi vakavasti sairaat vastasyntyneet lähialueen synnytys­sairaaloista.