Etähoito sopii osalle lastentautien päivystyspotilaista

Telelääketiedettä on pitkään hyödynnetty tilanteissa, joissa syrjäseutujen hoitopalveluja täydennetään etänä toimitetuilla erikoislääkärien konsultaatiopalveluilla. On tuotettu palveluita, joita ei ilman etälääketieteen tekniikoita lainkaan olisi olemassa tai ne olisivat kohtuuttoman kalliita. Tekniikan kehittyessä etäkontakti on kehittynyt sekä lääkärin että potilaan kannalta siinä määrin luontevaksi, että voidaan kysyä, saataisiinko telelääketieteestä apua tavanomaisiin palveluiden ja potilaiden kohtaanto-ongelmiin. Lastentautien päivystysten ongelmia ovat infektioepidemioiden aiheuttamat päivystysten kuormitusvaihtelu, pienten synnytyssairaaloiden pediatripäivystysten matala kuormitusaste sekä erikoislääkärien osa-aikaiset työsuhteet, kertyminen suurimpiin kaupunkeihin ja sijoittuminen päivystysvelvollisuuden ulkopuolelle yksityissektorille.

Kimmo Mattila, Jonas Bondestam, Eija Isolahti, Eero Jokinen, Briitta Klemetti, Kirsti Knaapi, Janne Kuloheimo, Eero Rahiala, Jarmo Raiman, Risto Sarala, Jari Petäjä

Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Väitöstutkimus selvitti, liittyykö raskaushepatoosin sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin TAYS:ssa 1969-1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1 374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Kaisa Turunen

Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030