Alkoholiriippuvuuden hoito kannattaa

Tutkimuksen jokaisessa hoitoryhmässä alkoholin käyttö väheni alle riskikulutuksen. Kaikki tulosmittarit osoittivat merkitsevästi, että jokainen kolmesta lääkehoidosta oli tehokas hoitomenetelmä jopa 2,5 vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Tällöin tutkimuksessa mukana oli vielä 101 potilasta ja heistä 23 % oli raitistunut.

Esti Laaksonen

Työterveyshuollon ja asiakasorganisaation prosessit eivät kohtaa

Työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämä työterveyshuollon laaja-alainen toiminta ja integrointi asiakasorganisaatioiden prosesseihin ei toteutunut tutkimuskohteena olleessa työterveyshuoltoyksikössä 1990- ja 2000-luvulla. Tämä siitä huolimatta, että työterveysyksiköllä oli selvä halu kehittää toimintaansa asiakastyöpaikkojen tarpeista lähteväksi. Tutkimuksen tuloksia voinee suuntaa antavasti yleistää samanlaisia tarpeiden arviointivälineitä käyttäneisiin tai käyttäviin työterveyshuoltoyksiköihin.

Tanja Rokkanen

Jäätynyt olkanivel paranee spontaanisti lähes kaikilla potilailla

Jäätynyt olkanivel paranee spontaanisti ilman hoitoa lähes kaikilla potilailla. Diabetespotilailla olkanivelen liikerajoitukset jäävät suuremmiksi kuin diabetestä sairastamattomilla, mutta näin käy myös diabetespotilaiden terveen olan liikeratojen suhteen. Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämän avoimen korjausleikkauksen jälkeinen jäätynyt, jäykkä olkapää on yleinen ilmiö ja viivästyttää olan paranemista usealla kuukaudella, mutta paranee yleensä runsaan puolen vuoden sisällä.

Heidi Vastamäki

Uusi hoitomuoto aivovaltimopullistuman puhkeaman aiheuttamaan verenvuotoon

Aivovaltimopullistuman puhkeamista seuraavaa vasospasmia voidaan hoitaa kallonsisäisellä nimodipiinia annostelevalla biohajoavalla implantilla. Nimodipiini-implantti vapauttaa lääkeainetta pitkäkestoisesti ja paikallisesti. Paikallinen annostelu nostaa pitoisuutta aivo-selkäydinnesteessä nostamatta veren lääkepitoisuutta liian korkeaksi. Paikallisesti korkea nimodipiinipitoisuus on edullinen vasospasmin estossa, mutta se myös suojaa hermosoluja kuolemalta.

Janne Koskimäki

Lemmikki aiheuttaa allergian?

Lapsen altistuminen kissalle tai koiralle kotonaan ensimmäisen elinvuoden aikana lisää merkittävästi niille allergisoitumisen riskiä neljännen ikävuoden loppuun mennessä. Vaikka kyseessä oli vahva assosiaatio, tuloksen vahvistaminen ja lemmikkejä koskeva ohjeistus vaativat vielä lisätutkimuksia. Tulos ei kerro, siirtääkö varhaisen eläinaltistuksen välttäminen vain allergian puhkeamista myöhemmälle iälle.

Outi Aikio

Urheilusuoritus nostaa troponiinitasoja - mutta lyhytaikaisesti

Troponiini on paras kliinisessä käytössä oleva tuoreen sydänlihasvaurion osoitin. Uusi herkkä määritysmenetelmä mahdollistaa entistä pienempien sydänlihasvaurioiden havaitsemisen ja nopeuttaa myös sydäninfarktin diagnostiikkaa. Troponiini ei ole kuitenkaan spesifinen sydäninfarktille, vaan sen pitoisuus suurenee myös muiden syiden aiheuttamassa sydänlihasvauriossa ja lyhytaikaisesti jopa reippaan urheilusuorituksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Hedelmällisyys ja pitkäikäisyys - löytyykö yhteys?

Luonnollinen hyvä lisääntymiskyky, sen häiriöt ja naisen myöhäisen iän raskaudet sekä näiden ilmiöiden yhteys naisen elinikään ovat viime vuosikymmenenä herättäneet mielenkiintoa. Asiaa käsiteltiin alan lehdessä peräti viidessä katsauksessa, joissa haettiin hedelmällisyyden ja pitkän eliniän yhteisiä geneettisiä, epigeneettisiä, mitokondriaalisia ja transkriptiomekanismeja.

Pertti Kirkinen

Sauna tekee hyvää

Saunominen on tutkimuksissa ollut yhteydessä matalampaan verenpaineeseen ja parempaan vasemman kammion toimintaan. Sen pitkäaikaisvaikutuksista on tiedetty vähemmän. Suomalainen, jo 1980-luvulla Kuopiossa aloitettu ateroskleroosin riskitekijätutkimus selvitti saunomisen vaikutuksia ennusteeseen. Tutkittavat olivat lähtötilanteessa 42-60-vuotiaita miehiä, ja 2 327 miehestä oli kirjattu tieto saunomisesta (viikoittainen frekvenssi, kesto, lämpötila). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 18 vuotta.

Kaisu Pitkälä

Onko aikuisten astman taudinkuva muuttunut?

Astman sairaalahoidon tarve on vähentynyt. Eniten sairaalahoitoa edelleen tarvitsevat yli 65-vuotiaat naiset.

Paula Kauppi

Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä

Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus on otettava huomioon vanhuspotilaiden tutkimusten ja hoidon suunnittelussa.

Raimo Kettunen, Jani Mononen, Timo Strandberg

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 23/2015 julkaistussa artikkelissa Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu (s. 1660-7) taulukossa 4 ja sen tulkinnassa oli virheitä. Kuudessa asenneväittämässä oli samaa mieltä ja eri mieltä -väittämät väärin päin. Virheet on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Lyhytsuolioireyhtymää sairastavien ennuste paranee

Lyhytsuolioireyhtymää sairastavien suolistosta ei imeydy riittävästi nestettä ja ravintoaineita, minkä vuoksi normaalin energia- ja nestetasapainon ylläpitämiseksi tarvitaan pitkäaikaista suonensisäistä ravitsemusta.

Annika Mutanen, Laura Merras-Salmio, Mikko Pakarinen

Vajaa puolet lukinkalvonalaiseen verenvuotoon sairastuneista menehtyy

Vajaa puolet lukinkalvonalaiseen verenvuotoon sairastuneista menehtyy vuotoon hoidosta huolimatta. Suuri osa sairastuneista on työikäisiä. Haastavasta aneurysmasta ja usein vaikeasta vuodosta huolimatta hankalasta alkuvaiheesta selvinneistä 92 % kuntoutui vähintään itsenäiseen elämään.

Hanna Lehto

Luuydinperäisestä soluhoidosta lisäapua sydämen vajaatoimintaan?

Luuydinperäinen soluhoito on kiinnostava uusi lisä sydämen vajaatoiminnan kokeellisiin hoitomenetelmiin. Väitöskirjatutkimuksessa 20 potilasta sai luuydinperäisen solusiirteen sepelvaltimo-ohitusleikkauksen yhteydessä ja 19 potilasta sai pelkästään soluelatusnestettä toimien kontrolliryhmänä. Sydämen magneettikuvauksella (MK) todettiin, että alueilla, jonne luuydinperäisiä soluja oli ruiskutettu, infarktiarven koko selkeästi pienentyi seurannassa verrattuna kontrolliliuosta saaneisiin.

Miia Lehtinen

Harva suomalainen täyttää ihanteellisen sydänterveyden määritelmän

Ihanteellinen sydänterveys, jossa kaikki osatekijät toteutuivat, esiintyi vain prosentilla nuorista aikuisista. Tutkituista lapsista ihanteelliseen sydänterveyteen ei yltänyt kukaan. Terveyskäyttäytymisen myönteinen muutos aikuisenakin parantaa valtimoiden terveyttä.

Tomi Laitinen

Useat raskaus- ja syntymäajan riskitekijät yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

Vain peruskoulun käyneiden äitien jälkikasvulla oli kohonnut riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämä viittaa siihen, että jälkikasvun psykiatrisessa sairastuvuudessa on eroja vanhempien koulutustasosta riippuen.

Roshan Chudal

Kaihileikkauksen jälkeiset silmäoireet luultua yleisempiä

Vaikka suurin osa toipuu kaihileikkauksesta ilman merkittäviä jälkioireita, osalla potilaista toipumiseen liittyy merkittäviä kivuliaita silmäoireita. Leikkauksen jälkeiset silmäoireet pitää tunnistaa, sillä ne ovat yhteydessä heikompaan potilastyytyväisyyteen leikkauksen jälkeen.

Susanna Porela-Tiihonen

Auraton migreeni geneettisesti yhteydessä aivoinfarktiin

Aarno Palotien yhdessä ulkomaalaisten senioritutkijoiden kanssa johtamassa suuressa monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että migreenillä ja aivoinfarktilla on yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Aivoinfarktilla on vahvempi geneettinen yhteys aurattomaan migreeniin kuin auralliseen. Suurten suonten tautiin liittyvällä ja kardioembolisella aivoinfarktilla oli enemmän yhteisiä riskitekijöitä migreenin kanssa kuin pienten suonten tautiin liittyvällä.

Pertti Saloheimo

Hyvillä bakteereilla kiilataan pahat pois

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on usein toistuva ja vakava infektio. Avuksi on etsitty äärimmäisiäkin keinoja, kuten ulostesiirteet tai ulostepillerit. Nyt tutkimuksessa on sovellettu mikrobiekologiaa residiivien ehkäisemiseksi. Hoidetun C. difficile -infektion jälkeen potilaille syötettiin hyvänlaatuisia, toksiinia tuottamattomia bakteereita, jotka ilmeisesti estivät patogeenisia sukulaisiaan kolonisoitumasta uudelleen suoleen.

Heikki Arvilommi

Onko endokardiitin antibioottiprofylaksiasta hyötyä?

Suositukset endokardiitin antibioottiprofylaksiasta eivät perustu satunnaistettuihin tutkimuksiin vaan pikemminkin valistuneeseen päättelyyn taudin ehkäisymahdollisuuksista. Muutamia vuosia sitten eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa suosituksissa profylaksia kohdistettiin vain suuren riskin potilaisiin. Englantilaisissa NICE:n suosituksissa mentiin vuonna 2008 vielä pitemmälle ja profylaksiasta luovuttiin kokonaan. Nyt julkaistun laajan selvityksen mukaan endokardiittia on ilmennyt Englannissa sen jälkeen jonkin verran enemmän.

Juhani Airaksinen