Vitamiinit eivät estä sydäntapahtumia

Antioksidantit eivät suojanneet sydäntapahtumilta tutkimuksessa, jossa satunnaistettiin 8 171 vähintään 40-vuotiasta naista antioksidantti tai lumeyhdistelmäryhmiin. Naisilla oli sydän- ja verisuonitauti tai sen riskitekijöitä (>= 3) ja ryhmät olivat C-vitamiini/lume, E-vitamiini/lume tai beeta-karoteeni/lume. Mikään antioksidanteista ei suojannut sydäntapahtumilta 9,4 vuoden seuranta-aikana. Jos analyyseista poistettiin valmisteita epäsäännöllisesti käyttäneet, E-vitamiini vähensi sydäntapahtumia 13 % (p = 0,04). Sekä C- että E-vitamiinia käyttäneillä aivohalvaukset vähenivät 31 % (p = 0,03).

Katariina Korkeila

Nuorten aikuisten psyykkinen oireilu: riskitekijät ja terveyspalvelujen käyttö

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorten aikuisten psyykkisen oireilun yleisyyttä ja kehityskulkuja, lapsuudenaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä sekä oireilevien henkilöiden terveyspalvelujen käyttöä.

Leena K. Kestilä, Seppo Koskinen, Laura Kestilä, Jaana Suvisaari, Terhi Aalto-Setälä, Hillevi Aro

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön tarvitaan aiempaa tehokkaampia hoitokeinoja

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö eli yleistynyt tuskaisuus on tavallinen, varhain alkava ja pitkäkestoinen ahdistuneisuushäiriö, joka esiintyy usein samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Rintasyöpä ja raskauden ehkäisy

Raskaus ja synnytys eivät huononna aiemmin rintasyövän sairastaneiden ennustetta.

Aila Tiitinen

Lääkärin ammattitaito on tärkein tekijä, kun asiakas valitsee lääkärin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisväestön merkittävinä pitämiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkärin valintaan.

Pirjo Halonen, Pekka Mäntyselkä, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Esko Kumpusalo

Kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet Paikallinen käytäntö ohittaa usein valtakunnalliset kriteerit

Yhtenäiset kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne koskevat noin 200:aa hoitoa ja toimenpidettä. Selvitimme, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet perusteiden käyttöönottoon perusterveydenhuollossa Pirkanmaalla.

Ritva Heinämäki, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Tiina Mäenpää, Minna Kaila

Aivojen GABA_C-reseptorit

Gamma-aminovoihappo (GABA) on keskushermoston tärkein ehkäisevä välittäjäaine. GABA-reseptorit jaetaan rakenteen ja farmakologisten ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään. GABAA- ja GABAC-reseptorit ovat ionotrooppisia kloridikanavareseptoreita, kun taas GABAB-reseptorit ovat metabotrooppisia. Ionotrooppiset GABA-reseptorit koostuvat viidestä alayksiköstä, joita tunnetaan GABAC-reseptoreille kolme erilaista: r1, r2 ja r3. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää GABAC-reseptorien ilmentymistä ja toimintaa keskushermostossa, erityisesti hippokampuksessa.

Anniina Alakuijala

HNPCC-sukuihin kohdistettu paksu- ja peräsuolisyöpäseulonta vähentää kuolemia

Periytyvälle, ei-polypoottiselle paksusuolisyöpäoireyhtymälle (hereditary nonpolyposis colorectal cancer, HNPCC ) on tyypillistä jo nuorella iällä merkittävästi suurentunut riski eri syöpiin, suurimpana paksu- ja peräsuolisyöpään, kohdun runko-osan syöpään ja mahalaukun syöpään. Väitöskirjatyössä selvitettiin suomalaisen HNPCC-syöpäseulonnan tehokkuutta paksu- ja peräsuolisyövän sekä kohtusyövän osalta vertaamalla seulonnassa löytyneitä syöpätapauksia ilman seulontaa oireiden takia löytyneisiin. Väitöskirjan aineistona olivat soveltuvin osin Suomen HNPCC-rekisterin mutaationkantajat. Kaiken kaikkiaan lähes 600 henkilöä 111 HNPCC-suvusta oli mukana näissä tutkimuksissa.

Laura Renkonen-Sinisalo

Suomalaislasten näkövammaisuuden taustalla useimmiten perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden lasten näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä ja riskitekijöitä Suomessa. Tutkimusaineisto saatiin näkövammarekisteristä, joka on yksi Stakesin valtakunnallisista tutkimus- ja tilastorekistereistä. Aineistoa täydennettiin Stakesin muista rekistereistä ja keskussairaaloiden potilastiedoista.

Sirkka-Liisa Rudanko

EKG-rekisteröintikohteet sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa

Perinteinen sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen elektrokardiografinen (EKG) diagnostiikka perustuu laadullisiin piirteisiin 12-kytkentäisessä EKG:ssa. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli parantaa EKG-diagnostiikkaa sydäninfarktin ja -iskemian havaitsemisessa. Lopullisena päämääränä on kehittää iskeemisen sydänsairauden automaattinen seulonta- ja monitorointimenetelmä. Väitöskirjatutkimuksen osatyöt tähtäsivät sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa parhaiden rekisteröintipaikkojen löytämiseen yksittäisissä kytkennöissä ja parhaiden kvantitatiivisten EKG-muuttujien löytämiseen.

Paula Vesterinen

Sydämen positroniemissiotomografian analyysimenetelmät

Positroniemissiotomografia (PET) mahdollistaa lukuisien biologisesti aktiivisten molekyylien pitoisuuden mittaamisen ihmisen eri elimistä. Yksi tärkeimmistä sovelluskohteista on sydän, jossa tällä menetelmällä voidaan ainutlaatuisesti määrittää sydänlihaksen verenvirtausta, eri substraattien aineenvaihduntaa ja sydämen hermotusta. Tämän väitöstutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan tarkasti tunnistaa ja määrittää sydämen toiminnallinen tila.

Alexandru Naum

Psykoosialttiit henkilöt ovat oireisia ja avun tarpeessa

Psykoosiin sairastumisalttiilla henkilöillä kyky selviytyä arkielämän haasteista on heikentynyt. Tämä koskee esimerkiksi opiskelua, työtä ja ihmissuhteita. Psykoosialttiuteen liittyy masennusta ja ahdistushäiriöitä sekä päihteiden käytön ja ruumiillisen oirehdinnan lisääntymistä. Koska psykoosialttiit ovat varsin monioireinen potilasryhmä, heidän hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Psykoosiriskissä olevat henkilöt voidaan kohtalaisella luotettavuudella tunnistaa hoitoon hakeutuneiden joukosta. Riskikriteerien täyttyessä henkilöllä on noin 38 %:n riski sairastua psykoosiin seuraavan vuoden aikana.

Tanja Svirskis

Välitön rintarekonstruktio turvallinen rintasyöpäleikkauksen jälkeen

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa - Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain yli 4 000 naista, joista puolet alle 65-vuotiaina. Enemmistö rintasyöpäpotilaista paranee nykyisin sairaudestaan ja kuolleisuus on vähentynyt alle 20 %:iin. Hoidettavien ja hoidettujen potilaiden määrän kasvaessa hoidon vaatimien resurssien ja toisaalta hoidon jälkeisen elämänlaadun merkitys kasvaa.

Tuomo Meretoja

Gemsitabiinin aiheuttama tromboottinen trombosytopeeninen purppura

Gemsitabiinia saavista potilaista 0,015-1,4 % saa tromboottisen trombosytopeenisen purppuran (TTP). Myös muiden solunsalpaajahoitojen aikana on raportoitu TTP:aa. Mitomysiiniä saavilla potilailla TTP on todettu 4-15 %:lla potilaista, sisplatiinia saavista 2,6 %:lla.

Sirkku Jyrkkiö

Fotodynaaminen hoito käy tietyissä tapauksissa myös tyvisolusyövän hoidoksi

Fotodynaaminen hoito (PDT) on muutaman vuoden aikana löytänyt paikkansa ihosyövän esiasteiden hoidossa. Se on kätevä, ei invasiivinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää laajoillakin ihoalueilla ja jonka kosmeettinen lopputulos on hyvä. Näistä syistä sitä on alettu kokeilla myös tyvisolusyöpien hoidossa. Nyt sen tehosta nodulaariseen tyvisolusyöpään on julkaistu pitkäaikaisseurannan tuloksia.

Sirkku Peltonen

Paikallishoidostako apu herkkään siemensyöksyyn?

Herkkä siemensyöksy on miesten yleisin sukupuolielämän häiriö. Lääkehoito on ensimmäinen hoitovaihtoehto, vaikka yhtään lääkettä ei vielä ole rekisteröity tähän käyttötarkoitukseen, ja seksuaaliterapia on jäänyt kakkosvaihtoehdoksi.

Vaikeahäiriöisten yksilöllinen työllistäminen on tuloksellista

Skitsofreniapotilaat työllistyvät Suomessa yhä huonommin. Perinteisesti potilas on ensin kuntoutettu ja sitten pyritty sijoittamaan työhön. Malli on kuitenkin parhaimmillaankin johtanut vain suojatyömuotoiseen työllistymiseen. Toista lähestymistapaa edustaa Sijoita ja valmenna -malli, josta on saatu myönteisiä tuloksia lähinnä Yhdysvalloista.

Raimo K. R. Salokangas

Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy etenee

ADVANCE-tutkimuksessa testattiin, onko ACE:n estäjän (perindopriili) ja diureetin (indapamidi) yhdistelmästä hyötyä kakkostyypin diabeetikoille. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 diabeetikkoa (keski-ikä 66 vuotta), joilla oli joko tiedossa oleva valtimosairaus tai ainakin yksi merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Tutkimus kesti yli neljä vuotta.

Juhani Airaksinen

Levottomien jalkojen geneettinen tausta selviämässä

Levottomien jalkojen oireyhtymä esiintyy usein suvuttain, mutta sen tarkemmasta genetiikasta on vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää?

Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kaisu Pitkälä, Ulla Eloniemi-Sulkava, Tiina Huusko, Marja-Liisa Laakkonen, Minna Pietilä, Minna Raivio, Pirkko Routasalo, Marja Saarenheimo, Niina Savikko, Timo Strandberg, Reijo Tilvis