Lyhyesti: Kuukautisten alkamisiällä vaikutusta astman vaikeuteen?

Hormonaalisilla tekijöillä on epäilty yhteyttä astman vaikeusasteeseen naisilla; toisaalta nimenomaan heillä on havaittu ylipainon ja astman suhteen yhteyttä. Ranskassa selvitettiin 336 henkilön (keski-ikä 37 vuotta) kohdalla tätä ongelmakenttää; kyseessä oli tapaus-verrokkitutkimus ja toisaalta astmaa sairastavien perhetaustojen selvittely. Painoindeksin (BMI) suureneminen lisäsi naisilla astman vaikeutta, mutta ei miehillä. Mielenkiintoista on, että yhteys BMI:n ja astman vaikeusasteen välillä oli voimakkain niillä naisilla, joilla olivat kuukautiset alkaneet muita aiemmin. Eli ovatko hormonaaliset tekijät mukana kuvassa naisilla myös astman osalta?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalinen tuki ehkäisee masennusta - mutta vain naisilla

Naisilla esiintyy masennusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta sosiaalinen tuki, jota naisilla yleensä on enemmän kuin miehillä, liittyy alentuneeseen masennuksen riskiin. Näitä sinänsä ristiriitaisia havaintoja tutkittiin laajassa, eri sukupuolta olevien kaksosten aineistossa. Kävikin ilmi, että kaksosnaisilla, joilla sosiaalista tukea yleisesti oli enemmän kuin heidän miessisaruksillaan, masennus ilmaantui kuluneen vuoden aikana sitä useammin, mitä vähemmän heillä oli sosiaalista tukea. Mieskaksosilla tämä yhteys oli samansuuntainen mutta varsin heikko. Lähempi sosiaalisen tuen tarkastelu osoitti, että naissisaruksilla oli sosiaalista tukea kaikista muista läheisistä ihmisistä paitsi puolisosta, joka taas tarjosi miessisaruksille tukea enemmän kuin naissisaruksille. Näyttääkin siltä, että naiset paitsi saavat sosiaalista tukea myöskin tarjoavat sitä enemmän kuin miehet.

Pre-eklampsia - yhäkö teorioiden sairaus?

Pre-eklampsian perimmäiset syyt ovat yhä selvittämättä.

Maritta Pöyhönen-Alho, Vedran Stefanovic

Rintarauhasen tulehdussairaudet

Imettävistä naisista 3-6 %:lle kehittyy märkäinen rintatulehdus eli mastiitti. Puerperaaliset (laktationaaliset) mastiitit hoidetaan avoterveydenhuollossa antibiooteilla. Vaikeimmat tapaukset ohjautuvat päivystyspoliklinikoille.

Anu Soots, Marjut Leiden, Karl von Smitten

Oikaisu: Sydänsairaudet ja moottoriajoneuvon kuljettaminen - lääkärin ilmoitusvelvollisuus tieliikennelain 73.a §:n mukaan

Lääkärilehden numerossa 16/2005 julkaistussa artikkelissa Sydänsairaudet ja moottoriajoneuvon kuljettaminen oli virhe sivulla 1834. Taulukon 1 alaviitteessä todetaan, että kuolemanvaara on 10/100 potilasta, kun sydäninfarktista on kulunut 3 kk. Oikea suhdeluku on 1/100.

Matti Halinen

Älykkäät vaateratkaisut tulevaisuuden terveydenhuollon tukena

Tekniikka mahdollistaa elektronisten komponenttien lisäämisen osaksi vaatetta.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Osmo Hänninen

Dissosiaatio psykiatrisena ilmiönä

Dissosiatiiviset prosessit ovat mielen ja aivojen tapa käsitellä traumaattista tietoa.

Tapio Lipsanen

Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa

Papa-koetta on käytetty menestyksekkäästi kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta sitä käytetään myös hoidon seurannassa ja diagnostisena välineenä. Organisoidun joukkoseulonnan teho on paras, muilla seulontamenetelmillä ei ole samanlaista vaikutusta. Joukkotarkastusrekisteri seuraa organisoidussa joukkoseulonnassa otettujen näytteiden määrää, mutta muiden Papa-kokeiden määrästä ei ole ollut tietoa. Tämä vaikeuttaa seulontastrategioiden suunnittelua.

Kati Monto, Pekka Nieminen

Tutkitaanko vanhuksia liikaa vai liian vähän?

Hallinnon näkökulmasta tarpeettomat tutkimukset ja hoidot ovat koko sairaanhoitojärjestelmää jäytävä ongelma.

Reijo Tilvis

Pakko ja nuori mielenterveyspotilas

Lainsäätäjä on rinnastanut nuorten pakkohoidon psykiatriseen tehohoitoon äärimmäisenä toimenpiteenä, jonka tarkoitus on suojata potilaan terveyttä, turvallisuutta ja useissa tapauksissa henkeä.

Kari Pylkkänen

GATA-tekijät ja AMH munasarjojen kehityksessä ja granuloosasolukasvaimissa

1.4.2005 Helsingin y?liopisto

Mikko Anttonen

Istukkaveren kantasolusiirteet

1.4.2005 Helsingin yliopisto

Pekka Aroviita

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot riski opettajien terveydelle

8.4.2005 Kuopion yliopisto

Riitta-Liisa Patovirta

Elinvaurion ennustaminen akuutissa haimatulehduksessa

8.4.2005 Helsingin yliopisto

Panu Mentula

Adenovirusvälitteinen kasvutekijägeeninsiirto verisuonen seinämään

8.4.2005 Kuopion yliopisto

Shalini Bhardwaj

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki

Eivätkö insuliiniherkisteet olekaan vaarallisia sydämen vajaatoimintapotilaille?

Tiatsolidiinidionit voivat aiheuttaa nesteretentiota sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ja vaikea sydämen vajaatoiminta on metformiinin vasta-aihe. Varoituksista huolimatta lääkkeitä käytetään tässäkin potilasryhmässä. Niinpä amerikkalaiset kardiologit tarkastelivat jälkikäteen yli 16 000 diabetesta sairastavan potilaan selviytymistä sen jälkeen, kun he olivat olleet sydämen vajaatoiminnan takia sairaalahoidossa.

Juhani Airaksinen

Virtsatiekiven hoito, quo vadis?

Kehonulkoisen kivenmurskaushoidon (ESWL) aikaansaamassa euforiassa ovat virtsatiekivien endo-urologiset hoitokeinot jääneet kakkosvaihtoehdoksi, ja kivien synnyn syihin kohdistuva hoito sekä kiviprofylaksia päässeet huolestuttavasti hämärtymään. Viime aikoina ESWL:aa on kuitenkin kritisoitu enenevästi tiettyjen kivityyppien (kuten munuaisen alakaliksin kivet) epätyydyttävistä hoitotuloksista ja monista tarvittavista uusintahoitokerroista.

Ossi Lindell

Sirolimuusi parantaa Kaposin sarkooman elinsiirtopotilaalla

Elinsiirron saaneilla potilailla on suurentunut syöpäriski. Kun immunosupressiivinen lääkitys on jatkunut 20 vuotta, on 40 %:lla potilaista todettu syöpä. Elinsiirron saaneilla todetaan iholla ilmenevää Kaposin sarkoomaa 500 kertaa useammin kuin muulla väestöllä. Kaposin sarkooma on yleensä itsepäisesti alaraajojen iholla uusiutuva tauti, jota ei yleensä voida kirurgisesti parantaa, ja sädehoidonkin apu jää usein palliatiiviseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Harhan mekanismi selkiytyy

Kuuloharhan perimmäinen luonne on epäselvä. Kannatusta saaneen hypoteesin mukaan kuuloharha syntyy, kun itse tuotettu sisäinen puhe tulkitaan väärin ulkoa tulleeksi puheeksi. Kilpailevan teorian mukaan kyse on aivojen kuulokuoren primaarista aktivaatiosta. Aivojen kuvantamistutkimukset ovatkin osoittaneet, että sekä puheen tuottamiseen että sen aistimiseen liittyvät aivoalueet aktivoituvat kuuloharhan yhteydessä, mutta avoin kysymys on ollut, onko kyse yhtäaikaisesta vai peräkkäisestä aivotapahtumasta.

Raimo K.R. Salokangas