Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio

Kohti toimivaa endokrinologista diagnoosiluokittelua Suomen Endokrinologiyhdistyksen suositus ICD-10-diagnoosien käytöstä

Suomessa käytössä olevaa ICD-10-tautiluokitusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on sairauksien yhdenmukainen ja vertailukelpoinen luokittelu. Endokrinologisten sairauksien osalta on nyt valmistunut täydennys, jossa on pyritty ottamaan huomioon mm. muiden samanaikaisten sairauksien ja komplikaatioiden merkitseminen.

Tapani Ebeling, Timo Sane, Jorma Viikari

Mihin hypnoosi perustuu?

Hypnoosiin liitetään paljon mystiikkaa, ja ehkä siksi se on myös helposti ohitettu pelkkänä hölynpölynä. Ilmiöstä on kuitenkin lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, varsinkin viime vuosina myös lääketieteen ja neurotieteen julkaisuissa. Hypnoosi määritellään nykyisin sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi ottamatta kantaa tajunnassa tapahtuviin muutoksiin. Varsinkin lavahypnoosiesityksien yhteydessä nousee esille kysymys näiden ilmiöiden oikeellisuudesta. Kokevatko ihmiset todellakin jotain vai onko kyse jostain muusta, kuten miellyttämisen halusta tai roolipelistä, vai onko ehkä kaikkia hypnotisoijia vedetty vain nenästä kohta jo 200 vuoden ajan?

Sakari Kallio

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Julkisen sektorin vetovoiman vähennyttyä entistä useampi siellä työskentelevä lääkäri tähyää vaihtoehtoja. Yksityispraktiikka kiinnostaa yhä useampaa nuorta lääkäriä, mutta myös työuran toisessa päässä voi tehdä valinnan ja siirtyä esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle. Niin tekee yhä useampi sairaalalääkäri.

Suvi Sariola

TAYS:ssa ohjeet lasten pahoinpitelyn tunnistamiseksi Lääkärit arvelevat, että suurinta osaa pahoinpitelyistä ei huomata

Moniammatillinen työryhmä on luonut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimintaohjeet lasten fyysisen pahoinpitelyn tunnistamista, hoitoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmä on laatinut kaavion, jota käytetään aina lapsen fyysistä pahoinpitelyä koskevan epäilyn herätessä: toiminta on tällöin yhtenäistä, ja selkeät ohjeet helpottavat tilanteeseen puuttumista. Ohjeet siirretään tämän kevään aikana TAYS:n sisäiseen tietoverkkoon ja sen jälkeen koulutetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskukset ja sairaalat havaitsemaan lasten pahoinpitelyjä sekä puuttumaan niihin.

Ulla Toikkanen

Ajankohtaista lääkintäoikeudesta: Korvaako laki stetoskoopin?

Tieto oikeudellisista kysymyksistä ei ole vielä läheskään riittävää. Lääketieteen ja oikeustieteen yhteistyö sekä vuoropuhelu on tärkeää lainsäädännön, koulutuksen ja käytännön tasoilla. Sekä lääkärin että juristin on syytä tuntea oikeudellisia perusasioita, jotka liittyvät terveydenhuollon eri alueisiin. Valokeilassa on nimenomaan potilas.

Merja Koivuniemi

Voiko geenin patentoida?

Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.

Riina-Riitta Helminen, Antti Heikinheimo

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu?

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eroavat keskenään hallinnollisesti, vaikka ne ovat saman hoitojärjestelmän osia ja palvelevat samoja asiakkaita. Usein ne jopa toteuttavat toistensa tehtäviä. Kirjoittaja tarkastelee yhteistyön mahdollisuuksia historiallisen ja hallinnollisen kehityksen näkökulmasta ja ehdottaa hallintomallia, joka turvaisi pientenkin sairaanhoitopiirien asukkaille pääsyn korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon.

Aki Linden

Synnynnäisen kloridiripulin tautigeenin genominen tutkimus ja ilmentymisanalyysi

9.2.2001 Helsingin yliopisto

Siru Haila

Lonkan destruktiivinen artriitti ja Charnleyn tekonivelen pitkäaikaisseuranta

9.2.2001 Tampereen yliopisto

Mauri Lehtimäki

Magneettikuvauksen osuvuus eturauhassyövän toteamisessa ja paikallisen levinneisyyden selvittämisessä

16.2.2001 Helsingin yliopisto

Saana Ikonen

Yliherkkyysnuhan pitkäaikaisseuranta

28.2.2001 Helsingin yliopisto

Markku Simola

Geneettisen kantajuuden testaus lapsuudessa

2.3.2001 Helsingin yliopisto

Outi Järvinen

Suolistobakteerien merkitys allergian kehittymisessä

3.3.2001 Turun yliopisto

Marko Kalliomäki

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas

Voidaanko depression hoidolla ehkäistä sydänkuolemia?

Depression tiedetään lisäävän sydänsairaiden sydänperäistä kuolleisuutta. Tutkimusten mukaan sairaalassa hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on 2-4 kertaa tavallista suurempi, jos heillä todetaan vakava masennustila. Sen sijaan on epäselvää, lisääkö masennus sydänperäistä kuolleisuutta myös henkilöillä, joilla ei tiedetä olevan sydänsairautta.

Raimo Kr Salokangas

Influenssalääkkeen otto voi olla vaikeaa ikääntyneille

Tsanamiviiria on annettu influenssan estoon ja oireiston vähentämiseen inhalaattorilla. Kuinka tämä onnistuu ikääntyneiltä (yli 65 v), joille lääkkeestä olisi juuri ehkä eniten hyötyä komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Britit tutkivat asiaa 38 potilaalla, jotka käyttivät tsanamiviiria Diskhalerista, ja verrokkeina oli 35 Turbuhalerin käyttöopastuksen vastaavalla tavalla saanutta. Tutkittavat olivat varsin korkeassa iässä, keski-ikä ryhmissä 84 ja 83 vuotta, luonnollisesti molemmissa oli naisenemmistö (25 ja 28) ja kognitiivinen taso vastasi ryhmissä toisiaan (Hodgkinsonin testissä tasot 9,28 ja 9,58). Tutkittavat eivät olleet aiemmin käyttäneet hengitettäviä lääkkeitä. Tutkimukseen otetut olivat osastopotilaita, joilla kliininen tila oli stabiili ja poispääsy sairaalasta lähellä.

Hannu Puolijoki