Syntymäpainon ja painoindeksin vaikutus astman esiintyvyyteen

Viime aikoina on esitetty ajatuksia siitä, että sikiöaikainen huono kasvu olisi varsinkin lapsilla astman riskitekijä, joskin eriäviäkin tuloksia on julkaistu. Aikuisista tietoa on ollut niukasti. Ilmeisesti sen takia Englannissa kartoitettiin 26-vuotiaiden vuonna 1970 syntyneiden kohortista (n = 8 960) paitsi heidän ilmoitettu syntymäpainonsa myös nykyinen painoindeksinsä (BMI) sekä se, olivatko he ja missä iässä mahdollisesti alkaneet saada astma-, heinänuha- tai atooppisia ihottumaoireita.

Hannu Puolijoki

Salmonella orjuuttaa epiteelisolun sytoskeletonin

Salmonella typhimuriumin tunkeutuminen suolen limakalvon epiteelisoluihin on keskeinen tapahtuma tämän bakteerin aiheuttaman suolistoinfektion synnyssä. Bakteerin tarttuminen epiteelisoluun turmelee solunpinnan nukkarakenteen ja johtaa solukalvon epämääräiseen poimuttumiseen. Bakteeri tunkeutuu poimujen väliin, poimut yhtyvät ja ympäröivät bakteerin, ja näin bakteeri pääsee solun sisään.

Matti Viljanen

Traumaperäiset aivovammat ja niiden sairaalahoidon tarve Uudellamaalla 1995

Traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa 1990-luvulta, vaikka näiden vammojen kansantaloudellinen merkitys onkin suuri. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella vuonna 1995 traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuus Uudenmaan läänin väestössä oli 71/100 000 henkilövuotta. Kuitenkin kliinisen työn perusteella tiedetään diagnosoinnin herkkyyden ja arvioinnin puutteet, joten todennäköisesti todelliset ilmaantumisluvut ovat suuremmat. Aivovamman diagnostiikka ja vamman vaikeusasteen sekä kuntoutustarpeen arviointi vaativat erityisasiantuntemusta jo hoidon ensi vaiheista alkaen, sillä aivovamman vaikutukset ovat laaja-alaisia niin potilaalle, omaisille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä aivovammapotilaiden hoitokäytäntöihin tulisi kiinnittää tehostetusti huomiota terveydenhuollon eri tasoilla.

Liisa Leppänen, Heikki Palomäki, Sanna Koskinen, Hannu Alaranta

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala

Potilaan sopimusoikeudellisesta asemasta

Potilaan oikeudellinen asema hoitosuhteessa on säännelty monin eri tavoin. Keskeisessä asemassa sääntelyssä ovat erilaiset julkisoikeudelliset normit eli lait, asetukset ja viranomaismääräykset. Tämän säännöstulvan varjoon helposti jää se, että potilaan asemaan voivat merkittävästi vaikuttaa myös yksityisoikeudelliset normit, erityisesti sopimus- ja kuluttajaoikeudelliset säännöt ja periaatteet. Terveyskeskuksessa hoitoa saavan potilaan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät lähes yksinomaan julkisoikeudellisten normien perusteella. Myös terveyskeskuslääkärin asema on julkisoikeudellinen. Sen sijaan yksityisiä terveydenhoitopalveluksia saavan potilaan oikeudellinen asema määräytyy olennaisesti myös yksityisoikeudellisten seikkojen eli sellaisten seikkojen perusteella, joista osapuolet voivat määrätä itse.

Pauli Ståhlberg

Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle katoaa työelämästä paljon tietotaitoa kokeneiden työntekijöiden mukana. Jonkin ajan kuluttua suuret ikäluokat alkavat itse tarvita vanhuudesta johtuvaa hoivaa ja hoitoa. On arvioitu, että yhteiskunnalta vaaditaan yli 40 000 uuden työntekijän jatko-, uudelleen- ja täydennyskouluttamista seuraavan 15 vuoden kuluessa. Nykyisen kaltainen hoidon kapasiteetin ylläpitäminen vaatii paljon resursseja ja on mahdollista, ettei kunnallinen sosiaali- ja terveysala kykene hoitamaan kaikkia sille nykyään kuuluvia velvoitteita. Mitkä ovat yksityisen sektorin, omaishoidon sekä kolmannen sektorin mahdollisuudet paikata kunnallisen palvelun aukkoja ja miten toiminta rahoitetaan, tulee ratkaista lähimmän viiden vuoden kuluessa.

Jari Metsämuuronen

Portfolio synnytys- ja naistentautien kurssilla

Portfolio on työkansio, jonka tarkoituksena on tukea ja selkeyttää käyttäjän omaa persoonallista ja ammatillista kasvua. Portfolio auttaa jäsentämään omia oppimistavoitteita ja seuraamaan niiden saavuttamista. Siten portfolio toimii jatkuvana itsearvioinnin välineenä, joka muuttuu ja kasvaa tekijänsä kanssa. Sovelsimme kehittämäämme strukturoitua portfoliota lääketieteen kandidaattien opetuksen ja oppimisen kehittämiseen Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautien kurssilla.

Kirsti Lonka, Virpi Slotte, Mervi Halttunen, Tapio Kurki, Aila Tiitinen, Leena Vaara, Jorma Paavonen

Tunnetko kuntoutusrahan?

Kuntoutusrahalaki on ollut voimassa vuoden 1991 lokakuusta lukien. Sen perusteella Kela maksaa kuntoutusrahaa mm. kunnallisen terveydenhuollon järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen liittyvän kuntoutusrahan saajien määrä on koko lain voimassaolon ajan pysytellyt vaatimattomana. Eikö terveydenhuollossa tunneta kuntoutusrahan saamisen ehtoja vai onko vähäiseen käyttöön muita syitä?

Mirjami Airaksinen, Pirkko Anttila

Kristillisen Liiton Päivi Räsänen punnitsee politiikkaa ihmisarvolla

Ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan kunnia-asia on huolehtia ennen kaikkea heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista, olipa kyse ikääntyneistä tai lapsista, sanoo Kristillisen Liiton lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen. Ihmisarvosta Räsänen puhuu paljon, ja ihmisarvokysymyksinä hän pitää myös itselleen tärkeitä perhe- ja lapsipolitiikkaa sekä ikääntyneiden hoivaa. Eettiset kysymykset olivatkin hänelle aikanaan syy lähteä politiikkaan. Riihimäkeläinen Räsänen sanoo olevansa aidosti innostunut kansanedustajan työstä. Toisen kautensa hän aloitti yhtenä vaalien äänikuningattarista yli 11 000 äänellään.

Suvi Sariola

Kelasta voi saada korvausta yksityislääkärin työterveyshuoltoon

Lääkäriliiton luottamuslääkärityöryhmä kannustaa yksityislääkäreitä järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon itselleen. Rahan ei ainakaan tarvitse olla esteenä: Kela korvaa yrittäjäeläkejärjestelmän piirissä olevalle yksityislääkärille puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista.

Suvi Sariola

Kun työterveyshuolto järjesti itselleen työterveyshuollon...

Hoitosuhde ei toimi, tunteet sotkevat arviointia ja tietosuojan kanssa on ongelmia, luettelee SOK:n johtava työterveyslääkäri Juha Teirilä syitä, joiden vuoksi SOK:n työterveyshuoltoyksikkö lakkasi hoitamasta toinen toisiaan ja hankki itselleen työterveyshuoltopalvelut talon ulkopuolelta. Jälkeenpäin järjestely on koettu välttämättömyydeksi.

Suvi Sariola

Kilpailuttamisesta ratkaisu terveydenhuollon rahoitusongelmiin? Monen sietokyky on jo ylittynyt nousevien maksujen viidakossa

Suomalainen potilas maksaa terveydenhuollostaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin monet muut eurooppalaiset. Kunta-ala on ilmoittanut, että kuntien rahoitusosuuksien on sairaanhoidossa joko pysyttävä nykytasolla tai oleellisesti pienennyttävä. Valtion budjettipolitiikka on koko 90-luvun siirtänyt sosiaali- ja terveydenhuollon menoja päämäärätietoisesti kuntasektorille ja kotitalouksille.

Ulla Järvi

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani