Milloin oireeton aorttaläpän ahtauma pitäisi leikata?

Oireettoman potilaan altistaminen ison leikkauksen riskeille on vaikea hoitopäätös, jonka takana on oltava riittävästi tietoa selvästä hyödystä ennusteen kannalta.

Juhani Airaksinen

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Bentsodiatsepiini- ja alkoholitoleranssi - kliinisiä näkökohtia

Säännöllisen bentsodiatsepiinihoidon on katsottu voivan johtaa terapeuttisen vaikutuksen heikkenemiseen sekä annoksen suurentamisen tarpeeseen. Kliinisin kokein tätä on tutkittu yllättävän vähän, mutta tuolloin on terapeuttisen tehon havaittu säilyvän sangen hyvin pitkienkin hoitojen aikana. Hoidon haittavaikutuksia selvemmin vähentävän toleranssi-ilmiön taustalta löytyy erilaisia muutoksia aivojen G

Marja Mattila-Evenden

Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon

Tuskin milloinkaan aikaisemmin on reumapotilaita hoitavalle lääkärille tullut yhtä nopeassa tahdissa uusia merkittäviä lääkehoidon mahdollisuuksia kuin aivan viime kuukausina. Uudet nivelreuman peruslääkehoidot ovat ainakin toistaiseksi tarkoitetut erikoislääkärin lääkevalikoimaan, mutta uusien tulehduskipulääkkeiden käyttö on lähes jokaisen lääkärin syytä tuntea.

Jukka Martio

Munuaispotilaan verenpaineen hoito

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoidossa pyritään ehkäisemään sydän- ja verisuonitautikomplikaatioita sekä hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan etenemistä. Munuaissairautta voidaan sinänsä pitää elinvauriona, joten antihypertensiivinen lääkehoito on syytä aloittaa herkästi ja pyrkiä matalaan normotensioon. Merkittävän proteinurian yhteydessä lääkehoidon kulmakivenä pidetään ACE:n estäjiä ja usein tarvitaan yhdistelmähoitoa, johon kuuluvat ACE:n estäjän lisäksi ensisijaisesti diureetti ja kalsiumkanavan salpaaja. Kaikki verenpainetta alentavat lääkkeet ovat käyttökelpoisia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien hoidossa tarvitaan joskus jopa 4-5 lääkeainetta normotension saavuttamiseksi.

Kaj Metsärinne

Influenssassa uudelle vuosituhannelle Talven 1999-2000 epidemia ja virukset

Viime talven influenssaepidemian voimakkuutta vähensi kahtena edellisenä talvena kehittynyt immuniteetti. Se ja hyvä rokotusvaste syksyllä 1999 eivät kuitenkaan riittäneet vähentämään talvista ylikuolleisuutta. Influenssaepidemioiden virologisen valvonnan rinnalle tarvitaan kliinisiä mittareita. Talven 2000-2001 influenssavirusten kirjon odotetaan olevan edellisvuotisia laajempi. Se on otettu huomioon syksyn 2000 rokotteen koostumuksessa.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Heikki Korpela, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Timo Rostila, Matti Saari, Matti Sarjakoski

Jatkuva alimiehitys ja huonot palkat ajavat TYKS:n anestesialääkäreitä umpikujaan

Tässä on taustalla pitkä juonto, kuvataan Turussa TYKS:n anestesialääkärien irtisanoutumisiin johtanutta ahdinkoa. Työmäärä on kasvanut kasvamistaan koko 90-luvun ajan ja tahti kiristynyt, mutta uusia anestesialääkärin virkoja ei ole tullut. TYKS:n yhteensä 37 anestesiologista irtisanoutui viime ja tällä viikolla kaikkiaan 26. Lisäksi talosta on lähtenyt tai lähdössä neljä muuta anestesiologia.

Suvi Sariola

Lääkärikin tarvitsee kuntoutusta

- Lääkärien työn kuormittavuus on jatkuvasti kasvanut ja työuupumus on yhä yleisempi ongelma kollegakunnassa, mutta kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa Seppo A. Salo, ammatilliseen kuntoutukseen juuri itse osallistunut lääkäri. Hän ja viisi muuta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa järjestetyn työkykyä ylläpitävän ja parantavan TYK-valmennuksen läpikäynyttä lääkäriä ottivat yhteyttä Lääkärilehteen, koska he halusivat herättää keskustelua työssä jaksamisesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Kaikilla on lähipiirissään kollegoja, joiden työkunto olisi kipeästi huollon tarpeessa.

Marit Henriksson

Työkyvyn kehittäminen on työn kehittämistä

Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa on kehitelty ammatillisen kuntoutuksen uutta ideologiaa, jonka ydin on työn ja työyhteisön kehittämisessä, ei vain kuntoutujan oman suorituskyvyn vahvistamisessa. Uutta lähestymistapaa on valmisteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön kanssa. Työterveyshuollon erikoislääkäri Jorma Mäkitalo, joka normaalisti työskentelee Merikoskella tutkijan tehtävissä, on toiminut ensimmäisen laitoksessa lääkäreille järjestetyn TYK-kurssin vetäjänä.

Marit Henriksson

Toimiva terveydenhuolto vahvistaa taloudellista kilpailukykyä

Onko terveydenhuolto kansakunnan taakka vai kilpailuetu? Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, hyvinvointiin sekä työtehoon. Polttava ja ajankohtainen aihe on: kuinka pitkään ihmiset jaksavat työelämässä? Vanhentuva Suomi on mittavien haasteiden edessä, sillä terveydenhuoltomenot kasvavat väestön ikääntyessä.

Merja Koivuniemi

Muutosjohtamisen haasteet yliopistosairaalassa

Yliopistosairaala on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio: sairaalan tehtävänä on tuottaa terveyttä, kun taas yliopisto kartuttaa terveyden tuottamiseen tarvittavaa tietopääomaa. Kahden suuren organisaation roolien yhteensovittaminen ja tuloksellinen toiminta edustaa poikkeuksellisen haastavaa johtamistehtävää, joka asettaa suuria vaatimuksia lääkärikunnan johtamisvalmiuksien kehittämiselle. Tehokkaan rekrytoinnin avulla tulisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on valmiuksia kehittyä johtajiksi. Johtamistyön tulisi kilpailla parhaista kyvyistä ammatillisen uran rinnalla.

Anja Tuulonen, Jouko Isolauri, Heikki Paavilainen

Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutos Asiakkaan näkemyksiä

Imatralla yhdistettiin vuonna 1998 kaupungin ja sairaanhoitopiirin tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut lähes kokonaisuudessaan vuodeosastohoitoja myöten Imatran kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveystyön vastuualueeksi. Muutosprosessin suunnittelun ja toteutuksen aikana ilmeni monenlaista mielipidettä asiakkaiden heitteille jätöstä alkaen. Asiakaskyselyllä kartoitettiin asiakkaiden kokemuksia muutoksesta. Asiakkaat eivät kokeneet hoidon huonontuneen.

Raili Korhonen, Kari Korhonen, Pekka Utriainen

Immunologiset ja geneettiset tekijät tyypin 1 diabetekseen liittyvän munuaistaudin synnyssä

15.6.2000 Helsingin yliopisto

Eija Korpinen

Adrenomedulliini sydämen toiminnan säätelijänä

16.6.2000 Oulun yliopisto

Pietari Kinnunen

Sytokiiniviestit tyypin 1 diabeteksessa

16.6.2000 Turun yliopisto

Markus Halminen

Tretinoiinin eli ATRA:n käynnistämä solukuolema akuutissa myelooisessa leukemiassa

16.6.2000 Turun yliopisto

Aiping Zheng

Kurkunpääsyövän esiintyvyys, kliininen kuva ja hoitotulokset

16.6.2000 Tampereen yliopisto

Hannu Raitiola

Sukupuolierot skitsofreniassa

16.6.2000, Oulun yliopisto

Sami Räsänen

Lyhyesti: Olympialaisissa erityishuomiota allergiaan

Sydneyn kisat pidetään paikallisen vuodenajan mukaan keväällä, jolloin siitepölyt ovat valloillaan. Australialaisista urheilijoista (n = 214) selvitettiin oireiden esiintyvyyttä ja aikaisempia siitepölymääriä suoritusalueilla. Havainto oli selvä: varsinkin heinien siitepölyille herkät kärsivät Sydneyn alueella tähän aikaan oireista. Australialaisista 56 %:lla oli allergisen nuhan tausta ja 41 %:lla oireita; ongelmasta kärsiviä löytyi etenkin vesiurheilun parista. Toivottavasti asiaan on kiinnitetty huomiota Suomen joukkueen valmistautumisessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Donepetsiili saattaa aiheuttaa inkontinenssia

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke donepetsiili estää asetyylikoliiniesteraasia. Siltä osin kuin kolinerginen tonus lisääntyy myös perifeerisessä hermostossa, on mahdollista, että tästä seuraa mm. virtsainkontinenssi. Japanissa on eräässä sairaalassa hoidetuista 94 potilaasta 7:llä (7 %) oli todettu inkontinenssia. Viidellä potilaalla inkontinessi oli ohimenevää ja ilmaantui tyypillisesti annosta suurennettaessa. Kun lääkitys jouduttiin yhdeltä potilaalta lopettamaan, katosi myös inkontinenssi. Nämä havainnot viittaavat siihen, että inkontinenssihaittavaikutus on syy- ja annossuhteessa donepetsiiliin. Ongelma ei välttämättä ole suuri, jos haitta on ohimenevä. Kirjoittajat ehdottavat tilanteen pitkittyessä hoidoksi annoksen pienentämistä tai perifeerisesti vaikuttavaa antikolinergiä.

Robert Paul