Perusterveydenhuollon odotusajat pidentyneet
Yhtenä syynä hoitotakuun pidentyminen kolmeen kuukauteen.
Yli 23-vuotiaiden hoitoon pääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa piteni 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen vuonna 2025. Avosairaanhoidon lääkäriin pääsi kahdessa viikossa enää 59 prosenttia potilaista viime vuoden aikana.
– Hoitotakuun pidentyminen näkyy selvästi perusterveydenhuollon odotusajoissa. Taustalla on edelleen jatkuva henkilöstöpula ja henkilöstön suuri vaihtuvuus. Etenkin pula yleislääketieteen erikoislääkäreistä näkyy hyvinvointialueilla, kertoo THL:n ylilääkäri Sara Launio.
Hänen mukaansa omalääkärimallin eteneminen hyvinvointialueilla parantaa onnistuessaan myös hoidon saatavuutta. Henkilöstön saatavuudessa on myös isoja alueellisia eroja.
Launion mukaan perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin nopeudessa on haasteita.
– Perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on usein myös edellytys erikoissairaanhoitoon pääsylle, sillä lähete tulee perusterveydenhuollosta. Jos lääkärille ei pääse ajoissa, viivästyy koko hoitoketju. Tämä voi näkyä viiveenä myös sellaisissa tilanteissa, joissa varhainen diagnoosi on hoidon tuloksen kannalta ratkaisevaa.
Alle 23-vuotiaiden on lain mukaan edelleen päästävä hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Vuonna 2025 tämä ei toteutunut. Lääkärin vastaanotolle 14 vuorokauden aikana pääsi 71 prosenttia alle 23-vuotiaista joulukuussa 2025. Tilanne ei kuitenkaan ole merkittävästi heikentynyt vuoden aikana.
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät
Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa kehitys oli selvästi myönteistä. Yli 180 vuorokautta eli yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuus laski vuoden aikana 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin.
Kehitys oli myönteistä useimmilla hyvinvointialueilla, vaikka alueelliset erot ovat edelleen huomattavia.
Erikoissairaanhoidon jonoissa on myös sellaisia, joilla toimenpiteiden viivästyminen voi olla henkeä uhkaavaa. Esimerkiksi yli 3 000:sta sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon saaneesta potilaasta vain 35 oli odottanut yli kolmen kuukauden ajan, ja yli puoli vuotta odottaneita ei hoidon saaneiden joukossa ollut lainkaan.
Nuorten mielenterveyden jonotus lyheni
Eniten odottajia oli kiireettömiin, erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä turvaaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin pääsyä odotti runsaat 10 000 potilasta, joista keskimäärin 24 prosenttia odotti yli puoli vuotta.
Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa pystyivät hoitamaan kaikki tekonivelleikkauksiin odottavat alle puolessa vuodessa.
Myönteistä kehitystä nähtiin myös nuorten mielenterveyspalveluissa. Alle 23-vuotiaiden erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin yli 3 kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden aikana 190 potilaalla.
– Erikoissairaanhoidon jonojen lyhentyminen on hyvä uutinen. Samalla on tärkeä varmistaa, että koko hoitoketju toimii sujuvasti: erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen pääsy hyödyttää ihmisiä täysimääräisesti vasta silloin, kun myös perusterveydenhuolto toimii.
