Lyhyesti: Kasvuhormoni parantaa mielialaa

Amerikkalaiset selvittivät kasvuhormonihoidon vaikutusta 129 lyhyen lapsen käyttäytymiseen. Ennen hoitoa potilailla oli enemmän keskittymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja syrjäänvetäytymistä kuin normaalipituisilla. Kolmen vuoden hormonihoidon aikana älyllinen suoriutuminen ei parantunut mutta käytöshäiriöt ja lasten mieliala korjaantuivat selvästi. Tutkijat uskovat ilmiön johtuvan kasvuhormonin suorista keskushermostovaikutuksista ja ehdottavat, että hoidon tuloksia tulisi mitata muutoinkin kuin pituuskasvua tarkastelemalla.

Per Ashorn

Lyhyesti: Luuytimensiirto ja AML

Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoito aloitetaan intensiivisellä kemoterapialla. Sen sijaan on epäselvää, pitäisikö kemoterapialla remissioon hoidetuille tehdä saman tien luuytimensiirto. Ei tarvitse, vastaa tuore amerikkalaistutkimus, kunhan potilaille vain annetaan optimaalinen tavanomainen kemoterapia. Tutkimukseen osallistui 740 AML:aan sairastunutta aikuista potilasta. Sellaisille potilaille, joille oli valmiina sopiva luuytimen luovuttaja, tehtiin ensimmäiseen remissioon pääsyn jälkeen allogeeninen luuytimensiirto, kun taas muut satunnaistettiin joko välittömään autologiseen luuytimensiirtoon tai sitten saamaan lisää tavanomaista kemoterapiaa ja vasta relapsin tullessa mahdollisesti tehtävään luuytimensiirtoon. Vaikka tauditon elinaika osoittautui olevan yhtä pitkä kussakin kolmessa hoitoryhmässä, kokonaiselinaika oli tavanomaista kemoterapiaa jatkamaan satunnaistetuilla pitempi kuin kummassakaan transplantaatioryhmässä.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: 100 miljoonaa uhria

Tupakoinnin arvioidaan tappavan peräti 100 miljoonaa niistä 300 miljoonasta kiinalaismiehestä, jotka ovat tällä hetkellä 0-29-vuotiaita. Näin käy, jos tupakoinnin yleisyys Kiinassa säilyy nykyisellään. Tähän tulokseen tuli laaja tutkimus, joka perustui miljoonan vuosina 1986-88 kuolleen kiinalaisen kuolemansyiden ja tupakointitapojen analyysiin. Noin kaksi kolmesta kiinalaismiehestä tupakoi, ja heistä noin puolet tullee menehtymään erilaisiin tupakkatauteihin. Puolet tupakoinnin aiheuttamista kuolemista tulee keski-iässä ja loput vanhuudessa. Kuolemista noin 45 % johtuu kroonisesta obstruktiivisesta keuhkosairaudesta, 15 % keuhkosyövästä, ja loput ruokatorvi-, maha- ja maksasyövästä, tuberkuloosista, aivohalvauksesta ja iskeemisestä sydäntaudista. Vuonna 1990 tupakointi tappoi vain 600 000 kiinalaista, mutta määrän ennakoidaan kasvavan nopeasti. Kiinalaisnaisista tupakoi vain noin 10 %.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Rintamaito ja tupakka

Tupakoivien äitien lapset rupeavat tunnetusti herkemmin tupakoimaan kuin tupakoimattomien äitien. Yhdysvalloissa Philadelphiassa imettävistä äideistä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 1-2 tupakan jälkeen äidinmaito haisee vahvalta ja lähinnä savukkeelta muutaman tunnin ajan. Aikuisista muodostunut hajupaneeli totesi tämän olfaktorisesti, ja hajuaistimukset olivat täysin yhteneväiset maidon sisältämän nikotiinipitoisuuden kanssa. Tämä osoittaa, että savukkeen haju ja kaiketi makukin siirtyy äidinmaitoon. Ehkä pienokaisen tuleva addiktio saa perustuksen jo tässä vaiheessa. Tai - kauhea ajatus - ehkä jo lapsivesi haisee ja maistuu tupakalle.

Robert Paul

Lisää näyttöä rasvalääkkeiden hyödystä sepelvaltimotautipotilaille

4S-tutkimus (Scandinavian Simvastatin Survival Study) osoitti, että sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, joiden veren kolesterolipitoisuus on suurentunut (keskimäärin 6,7 mmol/l, vaihteluväli 5,5-8,0), simvastatiinin käyttö vähentää sekä sepelvaltimotauti- että kokonaiskuolleisuutta. Cholesterol and Recurrent Events (CARE) -tutkimus taas osoitti, että sydäninfarktin jälkeen aloitettu pravastatiinilääkitys potilailla, joiden kokonaiskolesteroliarvo on alle 6,2 mmol/l, vähentää sepelvaltimotautikuolemia ja ei-fataaleja uusintainfarkteja. Sitä ei kuitenkaan ole tiedetty, mitä rasvalääkitys saa aikaan sydäninfarktin tai epästabiilin angina pectoris -kohtauksen sairastaneilla, joiden kokonaiskolesterolitaso on korkeintaan kohtalaisesti suurentunut (4,0-7,0 mmol/l).

Robert Paul

Korvatulehdusten esto ksylitolilla

Ksylitolin on jo pitkään tiedetty ehkäisevän hampaiden reikiintymistä aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin kasvua. Tuostapa oululainen tutkimusryhmä sai aatoksen selvittää ksylitolin vaikutusta toisen grampositiivisen kokkibakteerin eli pneumokokin lisääntymiseen. Aine osoittautuikin soluviljelmissä tehokkaaksi S. pneumoniaen kasvun hillitsijäksi. Kyseinen mikrobi aiheuttaa noin puolet lasten bakteeriperäisistä korvatulehduksista, joten tutkijat päätyivät testaamaan ksylitolin tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä. Ryhmä oululaislapsia jauhoi säännöllisesti ksylitolipurkkaa ja korvatulehdusten määrä todellakin väheni merkittävästi (Br Med J 1996;313:1180-1883).

Per Ashorn

Leukemia kuriin arsenikilla

Kiinalaiset lääkärit ovat kuvanneet hyviä hoitotuloksia akuutin promyelosyyttileukemian (APL) hoidosta vähän kolkolta kalskahtavalla lääkkeellä, nimittäin arsenikilla. Kiinalaisten tulosten innoittamana Memorial Sloan-Kettering Cancer Centerissä New Yorkissa päätettiin antaa arsenikkihoitoa sellaisille APL:aa sairastaville potilaille, joiden leukemia oli uusiutunut parhaan tunnetun hoidon, eli kombinaatiokemoterapian ja all-trans-retinoidihapon yhdistelmän käytön jälkeen.

Heikki Joensuu

Prostaglandiinivalmisteen valinta synnytyksen käynnistyksessä - taloudellisia ja hoidollisia näkökohtia

Synnytys voidaan käynnistää eri tavoin riippuen kohdunsuun kypsyydestä. Prostaglandiineista dinoprostone on ollut jo pitkään käytössä Suomessa. Nyt sen rinnalla on alettu käyttää myös intravaginaalisesti annosteltavaa misoprostolia, jonka virallinen indikaatio on ventrikkeliulkuksen ehkäisy pitkäaikaisen tulehduskipulääkehoidon aikana. Vaasan keskussairaalassa tehdyssä vertailussa ei havaittu merkitseviä eroja lääkkeiden tehokkuudessa. Sen sijaan misoprostolilla (Cytotec) on ylivoimainen hintaetu dinoprostoneen (Prostin) verrattuna. Annos misoprostolia maksaa alle prosentin dinoprostonen hinnasta.

Mari Sälevaara, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1999 Kommentteja

Pakastevadelmat kalikivirus-ruokamyrkytysten aiheuttajana

Suomessa on todettu vuoden kuluessa useita kalikiviruksen aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, joiden tartunnanlähteeksi on epäilty ulkomaisia pakastemarjoja, etenkin vadelmia. Havainto on uusi, koska lähes kaikissa aiemmin raportoiduissa elintarvikeperäisissä kalikivirusepidemioissa tartunnan lähteeksi on osoitettu oireinen tai infektiostaan toipumassa oleva elintarvikkeiden käsittelijä. Helsingissä kalikiviruksen aiheuttamassa ruokamyrkytysepidemiassa sairastui yli 500 henkilöä ja viruksen tartunnanlähteeksi osoittautuivat ulkomaiset pakastetut vadelmat.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff, Outi Lyytikäinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1999 Kommentteja

Onko elektrogastrografiasta apua vatsavaivojen selvittelyssä?

Elektrogastrografialla (EGG) tarkoitetaan mahalaukun lihassähköisen toiminnan tutkimista käyttämällä vatsalle asetettavia pintaelektrodeja. Mahalaukun tahdistinalueelta lähtevät lihassähköiset aallot tahdistavat antrumin peristalttisia supistuksia. Häiriöt tahdistinalueelta lähtevässä sähköisessä toiminnassa voivat poistaa normaalin propulsiivisen peristaltiikan. Mahalaukun tyhjenemisen häiriöiden tutkiminen on vaikeaa ja vaatii invasiivisia tai muuten hankalia ja erikoisosaamista vaativia tutkimusmenetelmiä, kuten manometriaa, mahalaukun tyhjenemisen isotooppikuvausta ja mahalaukun tyhjenemisen tutkimista ultraäänellä. EGG on noninvasiivinen ja potilaalle suhteellisen vaivaton tutkimus, jolla saadaan epäsuorasti tietoa mahalaukun tyhjenemisestä. Poikkeava EGG viittaa vahvasti mahalaukun tyhjenemisen häiriöön.

Jari Punkkinen, Pekka Pikkarainen, Hannu Koivu, Tarja Ruuska, Ilmari Konkka, Väinö Turjanmaa

Lanneselkäkivun tutkimuksen ja hoidon päälinjat

Selkävaivoja esiintyy joka viidennellä suomalaisella vuosittain. Lanneselän kiputilat ovat yleisiä, koska lannerangan välilevyt joutuvat erityisen suuren rasituksen kohteeksi. Selkäkivun tutkimisessa tulee ensin sulkea pois vakavan sairauden mahdollisuus ja sen jälkeen tehdä perusteellinen kliininen tutkimus syyn selvittämiseksi ja kivun hoitamiseksi. Jopa 90 % potilaista saa helpotusta vaivaansa oikein toteutetulla kivunhoidolla akuuttivaiheessa, mutta noin puolella heistä oireet uusivat seuraavan vuoden aikana. Akuutti kipu muuttuu helposti krooniseksi ja tavallisin syy siihen on huono alkuvaiheen kivunhoito. Krooninen selkäkipu on merkittävä sairauslomia ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Krooninen kipu vaatii erityistutkimuksia, kipulääkityksen uudelleenohjelmointia, manipulaatiohoitoja ja erilaisia kuntoutus- ja harjoitusterapia-muotoja.

Olavi Airaksinen, Jari Arokoski, Arto Herno, Jukka-Pekka Kouri, Hannu Miettinen, Timo Rousi, Markku Alén

Varvaskävely - ohimenevä kehityksen vaihe vai osa oirekokonaisuutta?

Varvaskävely on varsin yleinen, lyhytkestoinen vaihe kävelyn oppimisessa. Jos varvaskävely pitkittyy tai ilmaantuu normaalin kävelymallin oppimisen jälkeen, on tärkeää konsultoida lastenneurologista yksikköä oireen etiologian selvittämiseksi sekä hoitolinjojen suunnittelemiseksi. Mikäli varvaskävelyn taustalla on spesifinen neurologinen tauti tai lihaksen rakennehäiriö, edellyttää normaalin kävelymallin oppiminen spesifiseen etiologiseen tekijään kohdistuvaa hoitoa, mikä ei aina ole mahdollista. Pitkittyneessä, habituellissa varvaskävelyssä sen sijaan ei ole todettavissa selkeää etiologista tekijää ja lyhyt, intensiivinen fysioterapia tarvittaessa yhdistettynä kipsihoitoon saattaa olla järkevin ja nopein reitti tämän automatisoituneen kävelymallin murtamiseksi.

Ilona Autti-Rämö

Pitkäaikainen masennus

Pitkäaikainen masennus eli dystymia on tavallinen, pitkäaikainen ja oleellisesti elämän laatuun vaikuttava psykiatrinen häiriö. Sen käsitteessä on tapahtunut muutoksia viime vuosina, ja nykyään se luokitellaan mielialahäiriöihin eikä persoonallisuushäiriöihin kuten aikaisemmin. Nämä muutokset ovat johtaneet myös hoitokäytännön uudelleenarviointiin ja mm. eri masennuslääkkeet ja psykoterapiamuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi dystymian hoidossa.

Hannu Koponen, Anne-Marie Löyttynen

Barthel-indeksi ja hoidon tarpeen luokitus päivittäisten toimintojen arvioinnissa monen erikoisalan osastolla Selvitys Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla vuonna 1997

Koska pohjoismainen geriatriryhmä on suosittanut päivittäisten toimintojen arviointiin Barthel-indeksiä, päätettiin kokeilla sen käyttöä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla, jolla hoidettiin fysiatrian, geriatrian, kuntoutuksen ja neurologian yksiköiden potilaita. Barthel-indeksin mukaiset tulokset saatiin vuoden 1997 aikana yhteensä 509 hoitojakson alussa ja 276 jakson lopussa. Samoina ajankohtina määritettiin näistä potilaista hoitoilmoitukseen kuuluvat hoidon tarpeen luokat. Erikoisalojen potilaat poikkesivat melkoisesti toisistaan näillä mittareilla arvioituina. Barthel-indeksin summapisteet ja hoidon tarpeen luokka korreloivat keskenään. Tuloksia voitaneen käyttää vertailuun muissakin hoitopaikoissa, joissa suunnitellaan Barthel-indeksin hyödyntämistä yhtenä toimintakyvyn arvioinnin välineenä.

Pertti Karppi, Maire Urvas, Markku Kauppinen

Terveyskeskusten työterveyshuoltojen voimavaroissa on puutteita

Terveyskeskusten järjestämä työterveyshuolto on avainasemassa työterveyspalvelujen maantieteellisen kattavuuden turvaamiseksi. Terveyskeskusten työterveyshuoltoon osoittamat voimavarat ovat kuitenkin usein riittämättömät varsinkin maaseudulla. Henkilöstön jaksamisen kannalta on arveluttavaa, että suuressa osassa työterveysyksiköitä käytössä koetaan olevan liian vähän voimavaroja kasvavaan tehtäväkenttään nähden. Toistaiseksi palvelujen saatavuus terveyskeskuksista on kuitenkin tyydyttävää. Myöhemmin on löydettävä uusia ratkaisumalleja, joilla mahdollistetaan esimerkiksi nykyistä parempi työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen. Yksi keino voisi olla verkottuminen suurempien palvelujen tuottajien kanssa.

Kimmo Räsänen, Matti E. Lamberg, Erkki Yrjänheikki, Pekka Roto, Ilkka Pirttilä, Seppo Tarnanen, Kaj Husman

Lymfosyyttialatyypit ja interferonihoitoa saavien melanooma- tai munuaissyöpäpotilaiden ennuste

Elimistön immuunijärjestelmällä näyttäisi olevan tärkeä rooli melanooman ja munuaissyövän synnyssä ja kehityksessä. Näille kasvaimille on ominaista, että kasvainkudoksessa on runsaasti T-lymfosyyttejä. Supistuvassa melanoomakasvaimessa on havaittu olevan runsaasti CD4+-soluja, kun taas suurenevissa kasvaimissa ja etäpesäkkeissä on enemmän CD8+-soluja ja siten matala CD4+/CD8+-suhde. Melanoomapotilaiden verinäytteissä havaittuja laskevia CD4+/CD8+-suhteita taudin edetessä on voitu yhdistää huonompaan ennusteeseen. Myös munuaissyöpäpotilailla on havaittu vastaava yhteys CD4+/CD8+-suhteen muutosten ja taudin kulun välillä. Muun muassa näiden havaintojen perusteella on ajateltu, että näihin kasvaimiin voitaisiin vaikuttaa immunologisin keinoin.

Micaela Hernberg

Äkillisten sepelvaltimo-tautikohtausten ilmaantuvuus, hoidon porrastus ja ennuste sekä sepelvaltimotaudin invasiivinen hoito

Tutkimuksessa pyrittiin tarkentamaan jo olemassa olevaa epidemiologista tietoainesta 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuudesta, sydäninfarktin kohtaustaajuudesta, ilmaantuvuudesta ja ennusteesta Itä-Suomen alueella. Sepelvaltimotaudin äkillisten kohtausten tunnuslukuja ja niiden kehitystä tarkasteltiin kahdessa sairaanhoitopiirissä (Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon) ja lisäksi niiden sisällä sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostetuilla alueilla (I-III) 5-vuotisjaksoina 1983-87 ja 1988-92. Alueen I muodostivat kaupungit, joissa oli erikoissairaala, alueen II kunnat, jotka sijaitsevat lähellä erikoissairaaloita ja alueen III kunnat, jotka sijaitsevat etäällä erikoissairaaloista ja hoitavat suuren osan sydäninfarktipotilaistaan omissa terveyskeskuksissaan.

Matti Ketonen

Liikunta ja kasvava luu

Pitkälle kehittynyttä osteoporoosia ja sen seurausvaikutuksia pidetään palautumattomina prosesseina. Tämä korostaa ehkäisyn välttämättömyyttä osteoporoosista johtuvien ongelmien ratkaisussa. Luuston riittävä kuormitus on keskeinen tekijä luun uudelleenmuodostumisen ja hajoamisen tasapainon ylläpitämisessä läpi elämän. Tästä syystä eräs tärkeimmistä osteoporoosille altistavista tekijöistä onkin riittävän painoa kantavan liikunnan puute. Koska liikunta on yleisesti hyväksytty ja runsaasti käytetty omatoimisen terveydenhoidon muoto, sen luuhun kohdistuvien vaikutusten selvittäminen osteoporoosia ehkäisevänä keinona on tärkeätä. Vieläkään ei kuitenkaan tarkasti tunneta riittävän luun kasvustimuluksen aikaansaavan liikunnan muotoa, tehoa, useutta, kestoa tai ikäkautta, jolloin fyysisen aktiivisuuden aikaansaama hyöty luustolle olisi suurin.

Heidi Haapasalo

AGU-taudin solu- ja molekyylibiologiasta sekä geenihoidosta

Väitöskirja käsittelee suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan lysosomaalisen kertymäsairauden - aspartyyliglukosaminurian eli AGU-taudin - solu- ja molekyylibiologiaa sekä geenihoitoa. AGU-tauti on peittyvästi periytyvä kehitysvammaisuuteen johtava sairaus. Mutaatiot AGA-geenin alueella johtavat alentuneeseen AGA-entsyymin aktiivisuuteen, jonka seurauksena lysosomeihin kertyy glykoasparagiineja. Potilaita on maassamme yli 200 ja muualla maailmassa vain noin 60. Suomesta on löytynyt yksi valtamutaatio, jota kutsutaan AGUFin-mutaatioksi. Noin joka 40. suomalainen on tämän mutaation kantaja. Ulkomaiset mutaatiot puolestaan ovat yleensä erilaisia perhekohtaisia mutaatioita. Lysosomaalisten entsyymien tiedetään kulkeutuvan vaikutuspaikkaansa eli lysosomeihin ns. mannoosi-6-fosfaattireseptorien avulla. Tätä varten solun pitää kuitenkin tunnistaa proteiini lysosomaaliseksi.

Minna Peltola (Nyk. Minna Laine)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030