Huumehaittojen vähentäminen

Raitistumisen asettaminen huumeiden käyttäjän hoitotavoitteeksi voi olla epärealistista ja hyödytöntäkin. Huumeiden käytön haittojen vähentämisellä tarkoitettaan toimintakokonaisuutta, jossa laittomia aineita edelleen käyttävää narkomaania autetaan työskentelemään saavutettavissa oleviin välitavoitteisiin. Hoito auttaa vähentämään monia huumeiden käytön haittoja. Haittojen vähentäminen on ajankohtaista Suomessakin.

Pekka Heinälä

Heroinisteja hoidetaan Sveitsissä heroiinilla

Sveitsin terveysministeriö järjesti maaliskuussa 1999 Bernissä kolmepäiväisen symposiumin, joka käsitteli heroinistien hoitoa heroiinia apuna käyttäen. Loppupäätelmänä oli, että heroinistien hoito on vaikeaa ja että hoidon valintaa ohjaavat myös poliittinen tilanne ja asenneilmapiiri. Hoidettaessa heroinisteja heroiinilla on haittojen minimointi-ajattelu maksimissaan. Kyse on tutkimusvaiheessa olevasta hoidosta, joka nykytietojen valossa ei näytä järkevältä. Suomeen heroiinihoitoa ei kannata ajatellakaan.

Terhi Hermanson

Huumerikollisuus Suomessa

Huumausainerikollisuudessa tapahtui olennainen käänne huonompaan suuntaan 1980-luvun lopulla, kun huumekauppiaat vastasivat lisääntyneeseen kysyntään ennalta arvaamattomalla teholla. Lainvalvontapuolella muutokset olivat todettavissa reaaliajassa, vaikka tilastoissa ne näkyivät vasta muutaman vuoden viiveellä.

Paavo Selin

Huumepotilaan psykososiaalinen tuki vieroituksessa ja kuntoutumisessa

Huumepotilaan hoidossa tulee alusta lähtien arvioida psyykkisten ja fyysisten riippuvuusongelmien ja muiden psykiatristen poikkeavuuksien ohella psykososiaalisen tuen tarvetta. Huumekierteeseen joutuneen sosiaalinen syrjäytyminen on vaikea-asteisempaa kuin esimerkiksi alkoholiongelmaisten. Huumeiden käyttöön liittyvät henkilöt ovat käytännössä usein ainoa ihmissuhdeverkosto. Vieroitus ja irrottautuminen tästä verkostosta onnistuu harvoin ensi kerralla, varsinkin jos vieroitushoidon jälkeen ensimmäisenä vastassa ovat huumevelat. Kaikissa kontakteissa huumeriippuvaisiin olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta hoitojärjestelmään. Vaikkei motivaatio heti riittäisi hoitoon, kynnys uuteen yhteydenottoon madaltuu, kun hoitosuhteelle on tehty pohjatyötä.

Antti Holopainen

Miten totean potilaan huumeidenkäytön

Lääkärit tarvitsevat tietoa ja menettelytapoja voidakseen auttaa huumeita käyttäviä potilaitaan ja toisaalta välttääkseen hyväksikäytön. Pitäytymällä yleisesti hyväksytyn ammatillisen auttamisen rajoissa lääkäri voi omalta osaltaan edistää huumeongelmien hoitoa. Pyrkimyksenä on, että kielteinen suhtautuminen huumeisiin ei sävyttäisi suhtautumista potilaisiin. Potilaat tarvitsevat sekä tietoa hoitopalveluista että rohkaisua, sillä huumeriippuvuuden syvetessä usko omaan toipumiseen vähenee.

Riitta Alaja

Huumeriippuvuuden patofysiologia

Alkoholi- ja huumeriippuvuuden aiheuttamia primaarisia vaikutuksia ja muutoksia elimistössä tunnetaan kokeellisten töiden perusteella melko hyvin, vaikkakin tarkemmat aivomekanismit, muutosten pysyvyys ja uuden tiedon hyödyntäminen hoidossa vaativat vielä tutkimusta ja uusia oivalluksia. Dopamiini on keskeinen aivojen välittäjäaine riippuvuuden neurokemiassa, mutta yksistään dopamiinijärjestelmän muutokset eivät selitä kaikkia yksilöiden välisiä huumeriippuvuuden eroja. Geneettisen alttiuden merkitys on tullut yhä selvemmin esiin, joskin aina tarvitaan mahdollisuus huumeille altistumiseen sopivassa ympäristössä.

Esa R. Korpi

Anestesia opioidiriippuvaisten vieroituksessa

Huumeongelmaisten kiinnittäminen hoitoon on osoittautunut vaikeaksi. Osa vahvasti opioidiriippuvaisista pelkää voimakkaita fyysisiä vieroitusoireita. Alkuun pääsemiseksi on näissä tilanteissa yhtenä vaihtoehtona käytetty anestesiassa tapahtuvaa vieroittamista. Ensimmäiset anestesiavieroitushoidot Tampereella ovat teknisesti onnistuneet hyvin. Lisää kokemuksia ja tutkimusnäyttöä kuitenkin kaivataan siitä, miten lyhyen hoidon jatkoksi pystytään nivomaan pitkäjänteinen, kuntouttava jatkohoito.

Kaija Seppä, Seppo Kaukinen, Olli-Pekka Mehtonen

Huumeriippuvuuden korvaushoito

Huumeriippuvuudesta aiheutuvien kärsimysten ja haittojen vähentämiseksi kehitetyssä korvaushoidossa annetaan lääkkeenä samaa tai samantapaista ainetta, josta potilas on riippuvainen - nikotiiniriippuvuuden nikotiinikorvaushoito näyttää ajatukseltaan samantapaiselta kuin huumeiden käyttäjien korvaushoidot. Suomessa on mahdollista ainoastaan opioidiriippuvuuden hoito eräillä lääkeaineilla, joista käytännössä yleisin on metadoni. Korvaushoidon eettisestä perustasta on käyty paljon keskustelua. Kokemukset hoidon tuloksista tukevat kuitenkin ajatusta riittävän hoidon tarpeellisuudesta.

Carola Fabritius, Veikko Granström

Huumepsykoosit

Monenlaisten somaattisten vaikutusten lisäksi huumeiden käyttöön tai käytön lopettamiseen voi liittyä välitöntä hoitoa vaativaa psykoottisuutta. Psykoottiset häiriöt saadaan yleensä hoidetuksi turvallisessa ympäristössä ja tilapäisellä lääkehoidolla. Seuraavassa esitetään käytännön ohjeita eräiden tavallisimmin käytettävien huumeiden aiheuttamien psyykkisten oireiden hoidosta.

Pekka Heinälä

Bentsodiatsepiineja tulee välttää riippuvaisuuksiin taipuvaisten potilaiden hoidossa

Bentsodiatsepiinit vähentävät nopeasti ja tehokkaasti ahdistuneisuusoireita. Ne soveltuvat kuitenkin myös päihdekäyttöön, voivat aiheuttaa vakavan fyysisen tai psyykkisen riippuvuuden tai molemmat ja heikentävät kognitiivisia kykyjä. Bentsodiatsepiinien määrääminen päihdeongelmaiselle tai riippuvaisuuksiin taipuvaiselle, usein asosiaaliselle ja luonnehäiriöiselle potilaalle voi johtaa arvaamattoman vakaviin seurauksiin, mm. liikenneonnettomuuksiin ja impulsiivisiin väkivaltarikoksiin. Lääkärin tulisi määrätä näitä lääkkeitä avohoidossa vain tarkan harkinnan perusteella riittävän hyvin tuntemilleen potilaille. Tällöinkin tarvetta pitkäaikaiseen, jatkuvaan käyttöön tulisi vähentää muilla hoitomuodoilla. Toisaalta bentsodiatsepiinien asianmukaista käyttöä vakavasti ahdistuneiden ja muutoin riittävää hoitoa vaille jäävien potilaiden hoidossa ei tulisi perusteettomasti rajoittaa.

Hannu Lauerma, Erkka Syvälahti

Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito

Ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöpotilaat ja myös masennuksesta ja psykoottisista häiriöistä kärsivät potilaat voivat tarvita pitkäaikaista anksiolyyttistä lääkitystä, huolimatta siitä että siihen liittyy riippuvuuden mahdollisuus. Fysiologinen riippuvuus bentsodiatsepiineihin ja unilääkkeisiin voi kehittyä nopeasti tavanomaisiakin lääkeannoksia käytettäessä. Niinpä lääkitystä lopetettaessa on aina otettava huomioon myös vieroitusoireet: lääkeannosta pienennetään asteittain ja potilaalle annetaan tukea mm. antamalla tietoa oireista ja tapaamalla häntä riittävän usein. Pitkäaikaisen bentsodiatsepiinilääkityksen lopettaminen on hoitokokeilu, jossa selvitetään, onko lääke käynyt tarpeettomaksi. Joillakin potilailla ahdistusoireet ja unettomuus jatkuvat vuosikausia, jopa koko elämän ajan, eikä lääkeriippuvuuden kehittyminen ole syy jättää tällaista potilasta hoitamatta.

Matti O. Huttunen

Huumepotilaan kohtaaminen vastaanotolla

Päihteiden ja huumeiden käyttäjillä on monen tutkimuksen mukaan sekä ruumiillisia oireita että mielenterveyden häiriöitä yleisemmin kuin muulla väestöllä. Vain aniharva näiden oireiden vuoksi vastaanotolle tullut potilas ilmaisee oma-aloitteisesti riippuvuusongelmansa. Huolellisen somaattisen ja psykiatrisen tutkimuksen kuluessa pyritään selvittämään myös mahdollinen päihteiden väärinkäyttö. Kun ongelma on tunnistettu ja suunnitellaan katkaisua, hoitoa ja kuntoutumista, lääkärin tukena on kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen. Tuskaisella tiellä addiktiosta vapauteen tarvitaan niin biolääketieteen apua, lääkkeitä, psykologiset keinot, yksilö-, ryhmä- ja perheterapiaa kuin sosiaalista tukeakin.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Lääkärin määräämien lääkkeiden huumekäyttö

Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä myydään Suomessa päihteiden katukaupassa kymmenien miljoonien markkojen arvosta, ja valtaosa niistä on peräisin lääkärien kirjoittamilla lääkemääräyksillä tai reseptiväärennöksillä apteekeista hankituista lääke-eristä. Tilanteita, joissa lääkettä hankitaan muuhun kuin lääketieteelliseen hoitotarkoitukseen, ei aina ole helppo tunnistaa vastaanottotyössä, mutta käytännön valvontatyön kokemuksen mukaan virheelliseksi osoittautunut PKV-lääkemääräysmenettely olisi lähes aina voitu välttää noudattamalla viranomaisten ohjeita. Lääkärien ammatinharjoittamista valvovana viranomaisena Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tutkii vuosittain 70-80 lääkärin PKV-lääkemääräyskäytäntöä.

Juha Karvonen

Eettiset toimikunnat siirtyvät sairaanhoitopiirien vastuulle Järjestelyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee voimaan 1.11.1999. Se määrittelee lääketieteellisen tutkimuksen sellaiseksi tutkimukseksi, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä.

Pekka Jousilahti, Jaana Vento

Gustaf Molanderin väitöskirjassa vanhukset puhuvat kuolemastaan

Jos ihminen on itse valmis kuolemaan, niin ehkä minäkin voisin yrittää hyväksyä hänen kuolemansa. Tänä päivänä jättäisin sen varmuuden vuoksi otettavan keuhkokuvan ottamatta ja sen sijaan juttelisin potilaan kanssa, sanoo Gustaf Molander, vastikään väitellyt sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, joka teki väitöskirjansa kuolemasta.

Suvi Sariola

Nyt myös spironolaktonia sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen vajaatoimintaa sairastavalle annetaan ACE:n estäjää, on ajateltu reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän olevan vaimennettu ja aldosteronin erityksen niin muodoin minimaalista. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ACE:n estäjähoidosta huolimatta aldosteronia erittyy niin lisämunuaisista kuin verisuonten seinämistä ja itse sydämestä. Vajaatoimintapotilailla myös maksan verenkierto heikkenee ja aldosteronin poistuma vähenee huomattavasti.

Robert Paul

Pitääkö pyelonefriittia sairastavat lapset hoitaa sairaalassa?

Bakteeriperäistä munuaistulehdusta eli pyelonefriittiä sairastavat lapset on Suomessa otettu alkuhoitoon sairaalaan suonensisäistä antibioottilääkitystä varten. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko hoito toteuttaa kokonaisuudessaan kotona. Mukaan otettiin 306 kuumeista virtsatieinfektiota sairastavaa lasta, iältään 1-24 kk. Puolet lapsista lääkittiin koko hoidon ajan (14 vrk) suun kautta otettavalla kefiksiimillä. Toinen puoli sai ensin 3 vrk kefotaksiimia suoneen ja sen jälkeen kefiksiimiä 11 vrk suun kautta.

Per Ashorn

COPD-potilaiden depression yleisyydestä ei vieläkään varmaa vastausta

Käytännön kliinikko havaitsee silloin tällöin depressioon viittaavia piirteitä keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitokontakteissa. Suomessakin on mm. Liedon terveystutkimuksessa selvitetty depression esiintymistä COPD-potilailla (Isoaho ym. Psychol Rep 1995; 76:287-297). Tulokseksi saatiin COPD-potilailla 9 % enemmän depressiota, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hollantilaiset ovat nyt analysoineet koko englanninkielisen kirjallisuuden aiheesta aikaväliltä 1966-97. Yhteenvetoon kelpuutettiin kymmenen kriteerit täyttävää tutkimusta. Näistä vain neljässä oli tapaus-verrokkiasetelma, ja niissä kaikissa yhteyttä keuhkoahtaumataudin ja depression välillä havaittiinkin, joskaan kaikissa ei tilastollisesti merkitsevänä. Analyysiä haittasi aineistojen tilastollisen voiman puutteellisuus sekä tutkijoiden käsityksen mukaan myös osassa tutkimuksia käytettyjen depressiomittarien huono sopivuus tähän tarkoitukseen (Liedon tutkimuksessa käytettyä Zung SDS -menetelmää pidettiin luotettavana).

Hannu Puolijoki

Kuntoilu vähentää sappikivitaudin vaaraa

Säännöllinen liikunta korjaa sappikiviä suosivia aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten hyperinsulinemiaa, korkeaa triglyseriditasoa ja pientä HDL-kolesterolipitoisuutta, ja luonnollisesti pitää painoakin kurissa. Miehillä fyysinen aktiviteetti vähentää sappikivien esiintyvyyttä. Nopea painon pudotus taas lisää sappikivitautia.

Pertti Kirkinen

Perinteinen vai liposominen amfoterisiini B?

Lääkekehittelyssä on asetettu suuria odotuksia liposomisiin lääkemuotoihin, joissa lääke sijaitsee pienen misellin eli liposomin sisällä. Liposomi kulkeutuu runsaasti kapillaareja sisältäviin kudoksiin, kuten keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin, joihin lääkevaikutus kohdistuu erityisen voimakkaana ja pitkään. Käytössä on ainakin liposominen sytostaatti ja liposominen sienilääke, amfoterisiini B.

Robert Paul