Lyhyesti: Ei klorambusiilia varhaisvaiheen krooniseen lymfaattiseen leukemiaan

Kroonisen lymfaattisen leukemian hoito taudin varhaisvaiheessa eli vaiheessa A ei paranna potilaan ennustetta, joka muutenkin on hyvä. Tähän päädyttiin yli 1 500 potilasta käsittäneessä ranskalaistutkimuksessa, jossa seuranta kesti 6-11 vuotta. A-vaiheessa potilaalla ilmenee lymfosytoosia ja 0-2 imusolmukealueen suurenemaa ilman muita tautioireita tai -löydöksiä. N Engl J Med 1998;338:1506-1514

Robert Paul

Tukostaipumukselle uusi syy

Hyytymistekijä V:n mutaation löytyminen on täyttänyt suuren loven laskimotukosten syiden selvittelyssä, mutta edelleen on suuri joukko potilaita, joiden laskimotukostaipumukselle ei syytä löydetä. Muutama vuosi sitten raportoitiin, että protrombiinigeenin yhden emäksen mutaatio (guaniinista adeniiniin) aiheuttaa plasman protrombiiniaktiivisuuden lisääntymistä. Nyt julkaistu italialaistutkimus antaa käsityksen tämän mutaation merkityksestä potilastyössä.

Robert Paul

Ystävämme suolessa

Paksusuoli on täynnä bakteereita, joiden kanssa elämme symbioosissa. Maalaisjärki sanoo, että moni niistä on hyödyllinen terveydelle ja hyvälle ololle. Maalaisjärki saa vahvistusta tutkimuksesta, jossa osoitettiin bakteerin puutteen lisäävän munuais- tai virtsatiekiviriskiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tippuri Australiassa

Australialaiset kollegat raportoivat viime vuoden tippuritilastojaan. Tippurieristyksiä tehtiin vuoden aikana 2 817. Eräillä alueilla määrä lisääntyi jopa 20 %, mm. Uudessa Etelä-Walesissa. Suurin osa Etelä-Australian, Uuden Etelä-Walesin ja Victorian alueiden kannoista eristettiin miehiltä peräsuoli- ja nielunäytteistä. Muualla eristykset olivat enimmäkseen genitaalinäytteistä. Resistenssi fluorokinolonia kohtaan oli suurkaupungeissa yleistä, jopa 15 %. Kaikki kannat olivat kuitenkin herkkiä keftriaksonille ja spektinomysiinille. Commun Dis Intell 1998; 22:212-216 (PH)

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ihmisen ja apinan ero

Apinahan on karvainen, pieniaivoinen ja puhumaton - ihan eri kuin ihminen. Vaan geenitasollapa ero on hiuksenhieno, sillä DNA on 98,5-prosenttisesti identtistä. Ero on samaa luokkaa kuin esimerkiksi eri hiirirotujen välillä. Mikä näin pienessä erossa tekee meistä ihmisiä? Tämä kysymys on ruvennut kiinnostamaan yhä enemmän biologeja. Tuoreen havainnon mukaan ihmisen solujen pinnalta puuttuu versio siaalihaposta, joka on kaikkien muiden imettäväisten soluissa, mukaan lukien apinat. On kyllä vaikea kuvitella, että siitä se viisaus tulee. Kenties tulevaisuudessa kurkunpääsiirtogeeninen apina voi itse kertoa. Science 1998;281:1432-1434

Heikki Arvilommi

Äiti, onko minussa kuumetta?

Kautta aikain on kuumetta arvioitu kvalitatiivisesti: äiti on asettanut kämmenensä hellästi lapsen otsalle ja todennut, että kuumetta on tai ei ole.

Robert Paul

Sydämen vajaatoiminta aorttaläpän ahtaumapotilailla

Jos aorttaläpän ahtaumapotilaalle ehtii tulla sydämen vajaatoiminta ennen leikkausta, leikkauksen jälkeinen ennuste huononee. KYS:n yliopistosairaalapiiristä ahtautuneen aorttaläpän leikkausarvioon vuosina 1993 ja 1994 tulleista potilaista 28 %:lle oli kehittynyt sydämen vajaatoiminta. Lähes joka viidennen aorttaläpän ahtaumasta kärsivän potilaan sydän oli tullut vajaatoimintaiseksi, ennen kuin läppävika oli diagnosoitu. Muita herkemmin vajaatoimintaa ilmeni iäkkäillä miespotilailla, joilla ei ollut angina pectorista varoittavana oireena.

Aarno Dietz, Raimo Kettunen, Leo Niskanen, Jouko Remes, Mikko Hippeläinen

Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt kokemuksellista tietä. Useimmiten nivelreuman peruslääkkeiden käyttöä estävät lieviksi luokitellut, epämukavuutta aiheuttavat, sivuvaikutukset tai lääkkeen tehottomuus. Harvinaisista vakavista sivuvaikutuksista tavallisimmat ovat vaikeat sytopeniat ja interstitiaaliset keuhkoreaktiot. Tässä annettavat suositukset reumalääkkeiden turvallisuuden seurannasta vastaanottokäyntien väliaikoina on tehty reumalääkärien yhteistyönä. Niissä on otettu huomioon myös lääkeyhdistelmien käytön lisääntyminen.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Jukka Martio, Markku Hakala, Timo Möttönen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Vaikean haimatulehduksen hoito

Akuutti haimatulehdus on tavallinen ylävatsakivun syy. Noin joka viidennessä tapauksessa kehittyy vaikea-asteinen tautimuoto, johon useimmiten liittyy haiman sekä peripankreaattisen ja retroperitoneaalisen rasvakudoksen nekroosi, pitkittynyt tehohoito infektiokomplikaatioineen, monielinvaurio sekä edelleen yli 20 %:n kuolleisuus. Varhainen diagnoosi ja nekrotisoivan tautimuodon tunnistaminen, viipymättä aloitettu aggressiivinen konservatiivinen hoito tehohoito-osastolla sekä oikea-aikainen infektoituneen nekroosimassan kirurginen poisto ovat hoidon kulmakiviä. Keskeiseksi hoidossa on muodostunut usean erikoisalan tiivis yhteistyö. Vaikeiden tautimuotojen hoidon keskittäminen suurempiin sairaaloihin parantaa ennustetta, ja siksi onkin tärkeää, että jo vaikea-asteista haimatulehdusta epäiltäessä potilas siirretään välittömästi riittävän hyvin varustettuun tehohoitoa antavaan yksikköön.

Ari Leppäniemi, Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Olli Takkunen, Ville Pettilä, Reijo Haapiainen

Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?

Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.

Tero Taiminen

PRIME-MD - työkalu psykiatristen ongelmien tunnistamiseen perusterveydenhuollossa

Psykiatriset ongelmat ovat perusterveydenhuollon potilailla hyvin yleisiä, mutta niiden tunnistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Erityistä huomiota on tähän mennessä kiinnitetty yleisimmän psykiatrisen ongelman, masennuksen, tunnistamiseen. Perusterveydenhuollon tarpeisiin sopivaa seulontamenetelmää tai kyselyä muunkin psykiatrisen oireilun tunnistamisen tueksi ei ole ollut käytettävissä. Yhdysvalloissa kehitettyä PRIME-MD-menetelmää on kokeiltu suomalaisiin terveyskeskuspotilaisiin melko myönteisin tuloksin. Sekä lääkärit että potilaat kokivat PRIME-MD-kyselyn useimmiten hyödylliseksi, sillä se johti keskustelemaan vaikeista asioista. Elimellisperäisiä psyykkisiä oireita tuli tutkimuksessa esiin runsaasti, mikä saattaa viitata menetelmän spesifisyysongelmiin. Kyselyn täyttäminen vei tavallista enemmän vastaanottoaikaa, ja tämä saattaa käytännössä olla kynnys menetelmän laajempaan käyttöön.

Outi Poutanen, Doris Holmberg-Marttila

Salakuljetettujen simpukoiden aiheuttama koleratapaus

Viime tammikuussa todettiin Vantaalla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen Suomessa saatu koleratapaus. Taudin välittäjäksi osoittautui Thaimaasta salakuljetetut simpukat, jotka valmistettiin ateriaksi pintaa ruskistamalla. Viime vuosina on maassamme todettu myös useita muita ostereiden ja simpukoiden levittämiä infektioita. Ruokamyrkytyksiä hoitavien lääkäreiden ja näytteitä tutkivien laboratorioiden tulisi ottaa huomioon myös harvinaisempia infektioita aiheuttavien mikrobien mahdollisuus. Simpukoita ja ostereita valmistettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden riittävään kuumennukseen; vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja lyhytaikainen kuumennus ei riitä kokonaan poistamaan sairastumisen riskiä.

Antti Pönkä, Anja Siitonen, Aulikki Sivonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Maija Hatakka, Annikki Silander, Matti Jahkola

Sisäinen kiinnitys selän luudutusleikkauksissa - turvallisuus- ja vaikuttavuusanalyysi

Selkäsairauksien hoitomenetelmien vaikuttavuusanalyysejä on peräänkuulutettu jo vuosia. AMA:n asiantuntijapaneeli arvioi luudutusleikkauksissa nikamiin ruuvattavien kiinnityslaitteiden turvallisuutta ja vaikuttavuutta erilaisista näkökulmista, mm. selän stabiloitumisen tai kivun vähenemisen kannalta. Seuraavassa ydinkohdat paneelin lausunnosta.

Seppo Seitsalo

Jälkiviisaus lääketieteen(kin) historian tulkinnassa

Suomalaista julkisuutta ovat viime päivinä kuohuttaneet suomalaisten lääkärien yhteydet kansallissosialisteihin ja eugeniikkaan. On käynyt ilmi, että moni huomattava ja arvostettu lääketieteen edustaja on ollut näissä hankkeissa mukana. Mitä meidän pitäisi tästä kaikesta ajatteleman?

Heikki Ylikangas

Rintasyövän varhainen havainnointi, diagnosointi ja hoito tasa-arvokysymyksenä

Vielä ei tiedetä mitä uutta naisten elämään tuo rintasyöpää koskeva moderni solu- ja molekyylibiologinen perustutkimus ja rintasyöpää kenties ennalta ehkäisevät lääkkeet. Kunnes tällaiset asiat on selvitetty, jää edelleen käytännön lääkärin ja tutkimustyön keskeiseksi tehtäväksi naisten auttaminen varhaisen havainnoinnin, diagnoosin ja hoidon onnistumiseksi. Kirjoituksessa pyritään selvittämään miten mammografiaseulonta, rintojen kliininen tutkimus ja naisen itsensä suorittama rintojen terveystarkkailu mamaohjelman puitteissa voivat toisiaan täydentäen edistää tasa-arvoa terveyspalvelujen jakamisessa kansanterveystyössä kaikille rintasyövän suhteen riski-iässä oleville eli yli 25-vuotiaille naisille. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuodelta 1997 edellyttää toiminnan laajentamista nykyisestään.

Gisela Gästrin

Kehitysvammadiagnoosit terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja voi nykyään tarkastella tietokoneella Netti-Hilmosta. Kehitysvammadiagnoosin perusteella tehtyjen hoitoilmoitusten tarkastelu tuo esiin tietoa terveyspalvelujen käytöstä, mutta myös - ja ehkä enemmänkin - tietoa hoitoilmoituskäytännöistä, jotka vaihtelevat jonkin verran.

Susanna Nouko-Juvonen

Uusi pääjohtaja laittoi WHO:n remonttiin

Norjalainen lääkäri Gro Harlem Brundtland valittiin viime heinäkuussa ensimmäisenä naisena WHO:n pääjohtajaksi. Hän on toinen pohjoismaalainen tässä tehtävässä. Aikaisemmin hän on toiminut Norjan ympäristöministerinä ja pääministerinä. Hänen edeltäjänsä, järjestöä kymmenen vuoden ajan johtanut japanilainen Hiroshi Nakajima, joutui kovan kritiikin kohteeksi. Nakajiman kaudella järjestön asema heikkeni kaikkien aikojen pohjalukemiin. Sekä järjestön sisältä että ulkoapäin on esitetty voimakkaita muutospaineita. Tässä tilanteessa Gro Harlem Brundtland on avustajineen ryhtynyt rohkeasti uudistamaan koko organisaation rakennetta. Seuraavassa uusi maailman terveysjohtaja pohtii mm. esittämiensä uudistusten perusteita.

John Maurice

Martti Lindqvist: Terveydenhuollon eettisyys punnitaan arjen käytännössä

Lääketiedettä koskevassa eettisessä keskustelussa saa helposti suuren painon se, mikä on tieteen eturintamassa ja hyvin herooista. Hoitojärjestelmien eettisyys punnitaan kuitenkin viime kädessä arjen käytännössä. Vanhustenhuoltokeskustelu on tyypillisesti perin arkinen ja laajasti suomalaisia koskeva keskustelu, joka on eettisesti erittäin tärkeä.

Suvi Sariola

Kuntoutuksen vaikutuksista halutaan lisää tutkimusta

Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole kattavaa arviota. Kuntoutukseen ohjautumisesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia, ja tieteellinen näyttö kuntoutumismenetelmien vaikuttavuudesta on vähäistä, todetaan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa. Siinä pidetään välttämättömänä tehdä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta riittävän laajoja, tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa analysoidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuvat kuntoutusmenetelmät ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallisiin hoitosuosituksiin. Selonteossa esitetään myös mahdollisuus perustaa riippumaton yksikkö arvioimaan kuntoutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikuttavuutta.