Lapsuuden aikainen palovamma - elinikäinenkö?

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalassa hoidettujen lapsuudenaikaisten palovammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Palovammakirjallisuudessa ei aiemmin ole julkaistu näin pitkän seuranta-ajan (keskimäärin 18 v., maksimi 30 v.) tuloksia paloarpien ulkonäöstä sekä toiminnallisista ja psykososiaalisista seurauksista.

Rainer Zeitlin

Keuhkopöhön hoitovertailu - nitraatit esiin

Sekä furosemidia että nitraatteja käytetään sydämen akuutin vajaatoiminnan ensihoidossa mutta sitä, missä suhteessa näitä lääkkeitä on paras käyttää, ei tiedetä. Furosemidin edullinen vaikutus perustuu laskimoiden laajenemiseen ja diureesin käynnistymiseen. Sen haittana on kuitenkin sympaattisen hermoston aktivoituminen ja siitä seuraava valtimoiden supistuminen. Nitraatit laajentavat pieninä annoksina laskimoita ja annoksen kasvaessa tulee mukaan kuvaan valtimoiden laajeneminen. Usein vajaatoimintapotilailla on jonkinasteinen nitraattiresistenssi, jonka takia hoidossa saatetaan tarvita suuriakin nitraattiannoksia.

Robert Paul

Laparoskooppinen sappirakonpoisto akuutissa kolekystiitissa

Elektiivisen sappirakonpoiston valinnaishoidoksi on yhä selkeämmin muotoutumassa laparoskopiateitse tehtävä kolekystektomia, mutta tilanne akuutin kolekystiitin hoidossa on epäsevä. HYKS:n kirurgit tuovat tervetullutta valaisua tähän kysymykseen satunnaistetun kliinisellä hoitotutkimuksella.

Robert Paul

Kryptokokkia kottaraispöntöissä

Uumajalaiskollegat julkaisivat viime vuonna tapausselostuksen 79-vuotiaasta maanviljelijästä, jolle kehittyi Cryptococcus neoformans -hiivan aiheuttama osteomyeliitti reisiluuhun. Potilaalla oli myös CD4-solujen lymfopenia, mikä selitti hänen alttiutensa tämän opportunistipatogeenin aiheuttamalle infektiolle.

Matti Viljanen

Säästävä rintaleikkaus ja elämänlaatu

Jos rintasyöpä poistetaan rinnan säästävällä menetelmällä, ei ennuste tunnetusti huonone mastektomiaan verrattuna. Monesti silti kysytään, onko säästävä leikkaus sittenkään parempi hoitotapa, ja onko niinkään selvää, että näin toimien saavutetaan parempi elämänlaatu kuin mastektomian jälkeen. Näihin kysymyksiin antaa vastauksia pitkään seurantaan perustuva analyysi tutkimuksesta, jossa vuosina 1980-86 satunnaistettiin 902 eurooppalaista naista joko mastektomiaan tai rinnan säästävään leikkaukseen ja sädehoitoon.

Heikki Joensuu

Puutarhan hoitoa mikrobilääkkeillä

Viherpeukaloita (ja bakteerien antibioottiresistenssistä huolestuneita) saattaa kiinnostaa tieto, että antibiootteja annetaan kasveillekin. Liha- ja kalataloudessahan mikrobilääkkeitä kuluu maailmalla runsaasti, mutta ei ainakaan allekirjoittanut tiennyt niitä uppoavan myös puutarhaan.

Heikki Arvilommi

Skleroderma miesten syytä?

Lemmen täyttymys pullahtaa maailmaan yhdeksän kuukauden kuluttua. Äitipä ei pääsekään sikiöstä eroon noin vaan, sillä tuoreiden tutkimusten mukaan hän jää usein kimeeraksi. Kimeera on taruolento, jonka pää on leijonalta, ruumis vuohelta ja häntä käärmeeltä. Tässä tapauksessa kimeera ei tarkoita ulkoisia tai luonteenominaisuuksia vaan sitä, että sikiöstä peräisin olevia lymfosyyttejä tai niiden kantasoluja jää äitiin mikrosiirrännäisiksi jopa vuosikymmeneksi. Tuoreiden tutkimusten mukaan nämä solut voivat reagoida isännän elimistöä vastaan ja aiheuttaa graft-versus-host-reaktiona eli käänteishyljintänä autoimmuunitaudin, skleroderman.

Heikki Arvilommi

Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista

Ennen kouluikää vaikean aivovamman saaneiden lasten myöhempää selviytymistä on perinteisesti pidetty hyvänä. Normaali koulumenestys tai älyllinen kapasiteetti eivät kuitenkaan takaa selviytymistä työelämässä. Aikuisikään saakka ulottuneessa seurantatutkimuksessa runsas puolet 39:stä tutkitusta menestyi normaalikoulussa, mutta vain vajaa neljäsosa heistä kykeni kokopäivätyöhön. Aikuisiän selviytymisen tärkeä indikaattori oli hyvin kehittynyt identiteetti eli yksilön minäkuvan eri osa-alueiden muodostama kokonaisuus ja sen yhteensopivuus todellisuuden kanssa. Käytännössä tulos korostaa lapsen kuntoutus- ja koulutussuunnittelun realistisuuden tärkeyttä, toisin sanoen tavoitteiden ja lapsen todellisten edellytysten pitää vastata toisiaan.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavien vanhusten lääkkeiden käyttö

Vanhukset käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu pääosin iän myötä tulleista sairauksista ja oireista. Lisäksi lääkäripalvelujen määrällinen kasvu, tarkempi diagnostiikka sekä uusien lääkkeiden tulo markkinoille ovat saattaneet lisätä lääkkeiden käyttöä. Kotihoitopotilaiden lääkkeiden käytöstä ei ole ollut riittävästi tietoa, vaikka vanhusten lääkkeiden käyttöä on muuten tutkittu paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Riihimäen ja Lopen 65 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden lääkkeiden käyttöä selvittäneen tutkimuksen mukaan melkein 90 % kotihoitopotilaista käytti jotakin lääkettä, ja viidesosa potilaista käytti vähintään viittä lääkettä. Vanhukset käyttivät eniten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä.

Raija Lithovius, Marja Sihvonen, Pertti Kekki

Endoskooppinen ja muu mini-invasiivinen sepelvaltimokirurgia

Vähemmän potilasta rasittavat leikkaustekniikat ovat syrjäyttämässä perinteisen avosydänleikkauksen sepelvaltimokirurgiassa. Uusista menetelmistä tähystyksessä tehtävä ohitusleikkaus on teknisesti vaativa, koska kohdealueelle ei ole välitöntä näköyhteyttä. Pienen viillon tekniikka soveltuu erityisesti huonokuntoisille ja iäkkäille potilaille, joille ohitusleikkauksia tehdään yhä enemmän. Potilaiden sairaalahoito- ja toipumisajat lyhenevät oleellisesti ja mahdollistavat nopeamman paluun normaaliin elämään. Perinteinen sternotomiamenetelmä on jäämässä hoitokeinoksi vain niille potilaille, joille millään muulla toimenpiteellä ei saada apua.

Ari L. J. Harjula

Spiraalitietokonetomografia - uusi menetelmä akuutin keuhkoembolian diagnostiikkaan

Keuhkoembolia on yleinen ja usein kuolemaan johtava sairaus. Sen diagnostiikka on vaikeaa ja niinpä se onkin alidiagnosoitu. Keuhkoembolian diagnostiikassa on perinteisesti käytetty isotooppikartoitusta ja pulmonaariangiografiaa. Viime vuosina käyttöön tulleet spiraalitietokonetomografialaitteet soveltuvat myös keuhkoembolian diagnostiikkaan. Spiraalitietokonetomografia on osoittautunut herkäksi ja luotettavaksi menetelmäksi segmenttivaltimotasolle saakka. Nopeana ja kajoamattomana se soveltuu myös päivystystutkimukseksi ja siinä saadaan myös erotusdiagnostisesti arvokasta tietoa keuhkoista, keuhkopusseista ja välikarsinasta.

Matti Isokangas, Tapani Tikkakoski, Timo Keistinen

Latuskajalka

"Anyone who believes that pes valgus deformity is a benign cosmetic condition fails entirely to understand the condition."*

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Transseksuaalisuuden diagnoosi ja hoito rakentuu potilaan ja lääkärin yhteistyöllä

Transseksuaalisuuden selvittelyssä punnitaan potilaan itsemääräämisoikeuden ja lääkärin ammatillisuuden kysymyksiä korostuneemmin kuin monessa muussa potilas-lääkärisuhteessa. Diagnoosi perustuu henkilön subjektiiviseen vakuuttuneisuuteen kuulumisestaan väärään sukupuoleen ja sukupuolenvaihtamishalun pysyvyyteen. Lääkärin on arvioitava huolellisesti potilaan harkintakykyä ja sukupuoli-identiteettihäiriön taustaa, mutta toisaalta kunnioitettava potilaan oikeutta päättää sukupuolenvaihdoksesta, jos tämä näyttää kykenevän arvioimaan toiveensa ja sen toteutumisen seuraamukset. Jotta tutkimuksissa päästään avoimuuteen, on potilaan voitava luottaa siihen, että hänelle etsitään ja järjestetään sopiva hoito. Oikein perustein tehtyjen sukupuolenkorjaustoimenpiteiden on osoitettu vähentävän potilaan kärsimystä ja parantavan toimintakykyä.

Veronica Pimenoff

Elektroninen lääkemääräys ja potilaskohtainen tietokanta sairaustietojen tallentamista varten

Paperipohjainen jatkuva sairauskertomus on vähitellen väistymässä elektronisen sairauskertomuksen tieltä. Tasokkaasti toteutettuna elektroninen sairauskertomus antaa mahdollisuuksia terveydenhuollon laadun parantamiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa järjestelmä siten, että samaa tietoa ei talleteta käsin useisiin eri järjestelmiin. Näin vältetään terveydenhuollon ammattilaisten turhautumista atk-järjestelmien käyttöön.

Jari Forsström, Jaakko Niinimäki

Uhkakartoitus osana elektronisen reseptin tietoturvasuunnittelua

Terveystiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tiedon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska tiedon paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa vahinkoa yksilölle. Terveydenhuollossa tietoa talletetaan ja siirretään yhä enemmän elektronisesti, minkä vuoksi syntyy uusia tiedon suojaamisen vaatimuksia. Järjestelmällisesti suunniteltu ja toteutettu tietoturva on hyvälaatuisen tietojärjestelmän perusominaisuus.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström, Martti Savolainen

Dagmarin varjo on väistynyt, mutta erimielisyys lisätyön korvaamisesta runkosopimuksen tiellä Sairausvakuutuskorvauksien maksua ei esitetä muutettavaksi

Lääkäriliiton toukokuun puolivälissä kokoontuvalle valtuuskunnalle ei - toisin kuin odotettiin - esitetä hyväksyttäväksi minkäänlaista mallia sairausvakuutuksen valtakirjamenettelyä koskevaksi runkosopimukseksi. Valtakirjamenettely, josta puhutaan myös suorakorvausjärjestelmänä, merkitsee käytännössä sitä, että potilas maksaa yksityislääkärillä käydessään laskun, jonka loppusummasta sairausvakuutuksen korvausosuus on jo vähennetty. Lääkäri tai lääkärikeskus laskee korvauksen määrän ja hakee sen itse Kelalta. Lääkäriliitto, Kela ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat neuvotelleet runkosopimuksesta viime kesästä lähtien, mutta juuri valtuuskunnan kokouksen alla kävi ilmi, ettei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen lääkäreille maksettavasta korvauksesta. Niinpä valtuuskunnalle annetaan asiasta pelkkä selonteko. Suureksi periaatteelliseksi kysymykseksi suorakorvaus kasvoi 1980-luvun alkupuolella, jolloin Ruotsissa solmittiin sairausvakuutuskorvauksia säädellyt Dagmar-sopimus. Se romutti ruotsalaislääkärien oikeudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja jätti jälkeensä mittavan epäluulon vastaavia hankkeita kohtaan.

Suvi Sariola

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

ASA ja varfariini sepelvaltimotaudin primaaripreventioon

Nykyään ollaan koko lailla yksimielisiä siitä, että jos vain asetyylisalisyylihappo sopii, sitä on annettava sydäninfarktin sairastaneille sekundaaripreventiomielessä. Näin ollen on luontevaa pohtia kysymystä, miten tepsivää ASA on infarktin primaariehkäisyssä, etenkin jos henkilöllä on suurentunut infarktin riski. Tähän kysymykseen on jo aiemminkin haettu vastausta, mutta selvyyttä ei ole saatu. Nyt Britannian Lääkelaitos julkistaa laajan tutkimuksen tulokset, jossa asiaa valotetaan luotettavasti.

Robert Paul

Suomalaisen flunssan aiheuttajat

Modernin mikrobiologisen diagnostiikan paras osaaminen eri puolilta Suomen valtakuntaa kerättiin selvittämään, mitkä virukset ja bakteerit aiheuttavat flunssaa. Aiempi tieto etiologiasta on pääosin ajalta, jolloin esimerkiksi DNA-monistusta ei ollut käytettävissä.

Heikki Arvilommi