Urheiluvammat syynissä

Vapaa-ajan liikunnan ja muunkintyyppisen urheilun lisääntyessä on kiinnitetty huomiota urheiluvammojen esiintyvyyteen, jo niiden aiheuttamien taloudellisten menetystenkin vuoksi. Suomessa tarjoutui oivallinen tilaisuus tutkia urheiluvammojen esiintyvyyttä vuosina 1987-91, sillä tuolloin oli lähes kaikilla urheilijoilla, joilla oli kilpailulisenssi, pakollinen tapaturmavakuutus. Linkittämällä tapaturmavakuutuskorvaustiedot ja rekisteröityneet urheilijat, kävi mahdolliseksi arvioida eri urheilulajeissa esiintyvien urheiluvammojen frekvenssi demografisten muuttujien mukaan.

Robert Paul

Pyronaridiini - lupaava malarialääke Kiinasta

Klorokiinille resistentti Plasmodium falciparum -malaria leviää voimakkaasti Afrikan keskiosissa. Kun halpa ja haitaton lääkevaihtoehto pyrimetamiini-sulfadoksiini on myös menettämässä tehoaan, ovat uudet lääkkeet enemmän kuin tervetulleita. Kiinalaisten jo vuonna 1971 syntetisoimaa akridiinijohdosta pyronaridiinia on nyt ensimmäisen kerran tutkittu länsimaisin menetelmin. Tutkimus tehtiin Kamerunissa, jossa puolet falciparum-kannoista on klorokiinille resistenttejä.

Matti Viljanen

Onko äidin bakteeri- vaginoosi ennenaikaisen synnytyksen syy?

Bakteerivaginoosi on tila, jossa emättimen normaalifloora korvautuu anaerobeilla ja Gardnerella vaginalis- sekä Mycoplasma hominis -bakteereilla. Jo aiemmin on esitetty, että sillä voisi olla tekemistä keskossynnytysten kanssa. Kaksi tuoretta tutkimusta - toinen assosiaatio- ja toinen hoitotutkimus - saa uskomaan, että ennenaikaisista synnytyksistä osassa nämä bakteerit ovat osallisia.

Heikki Arvilommi

Autoimmuunihepatiitin hoito

Autoimmuunihepatiitissa on kyse maksan kroonisesta tulehdussairaudesta, johon liittyy tyypillinen histologinen kuva ja useimminen myös autoimmuunisairauteen sopivia serologisia löydöksiä. Pitkän päälle tauti vie maksakirroosiin, ellei sitä voida pysäyttää. Näiden potilaiden hoidossa on näin ollen immuunisuppressio keskeistä, ja Lontoosta raportoidaan 72 potilaan pitkäaikaisseurannan ja -hoidon tulokset.

Robert Paul

Primaarisen hyperparatyreoidismin kirurginen hoito OYKS:ssa 1974-1993

Primaarinen hyperparatyreoidismi on yleinen mutta usein sattumalta löytyvä, melko vähäoireinen ikääntyvän väestön sairaus, joka ilmeisesti edelleen jää hyvin suurelta osalta potilaista diagnosoimatta. Se hoidetaan leikkauksella. Paikantamistutkimukset eivät ole tarpeellisia ennen ensimmäistä leikkausta: ne eivät paranna leikkaustuloksia eivätkä ole taloudellisesti kannattavia. Samanaikainen kilpirauhasleikkaus ei huononna leikkaustuloksia eikä lisää leikkauskomplikaatioiden määrää.

Matti V. Kairaluoma, Juhani Kellosalo, Hanna Mäkäräinen, Heikki Kiviniemi, Kari Haukipuro, Matti I. Kairaluoma

Syöpäpotilaiden hoito viimeisen elinvuoden kuluessa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin syöpäpotilaiden hoidon intensiteettiä potilaan kuoleman lähestyessä. Tutkimus osoitti hoidon painottuvan sairauden edetessä yhä enemmän oireiden lievitykseen. Pitkään sairastaneiden potilaiden onkologisten hoitojen intensiteetti keveni, lyhyen aikaa sairastaneiden potilaiden hoidossa vastaavaa muutosta ei juuri ehtinyt tapahtua. Leikkauksia tehtiin terminaalivaiheessa enää vähän. Verikokeiden ja röntgentutkimusten sekä laskimonsisäisen nesteytyksen ja lääkityksen määrä kasvoi kuoleman lähestyessä kaikissa ryhmissä.

Emma Virkki, Marita Turunen, Risto Johansson

Luonnonlääkkeiden käyttö lasten allergioissa

Luonnonlääkkeiden käyttö on yleistä Suomessa. HYKS:n Iho- ja allergiasairaalaan ensikäynnille tulleista allergisista lapsipotilaista 17 % oli käyttänyt tai kokeillut luonnonlääkkeitä. Nämä lapset eivät juurikaan poikenneet taustaltaan tai sairaudeltaan allergisista lapsista, jotka eivät olleet käyttäneet luonnonlääkkeitä. Luonnonlääkkeitä oli käytetty nimenomaan iho-oireiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Hoitotulokset olivat käyttäjien kokemusten mukaan melko huonot.

Eeva Korvenranta, Kaisu Juntunen-Backman, Taina Mäntyranta

Otoskleroosin leikkaus- ja lääkehoito

Otoskleroosi on yleisin johtumistyyppistä huonokuuloisuutta aiheuttava sairaus aikuisilla. Valtaosalle potilaista kuulo saadaan nykyään palautetuksi leikkauksella, mutta toimenpide vaatii kirurgilta runsaasti taitoa ja harjaantumista. Kirjoittaja esittää, että riittävä kokemus turvattaisiin keskittämällä nämä toimenpiteet suurimpiin yksiköihin tarpeeksi harvoille korvakirurgeille. Uusintaleikkaukset tulisi tehdä yliopistosairaaloissa.

Hans Ramsay

Replantaatiokirurgia tänään

Traumaattisesti elimistöstä irronneen kudoksen replantointi ja revaskularisointi on nykyään vakiintunut osa käsikirurgian päivystystoimintaa. Suomessa tosin vain HYKS:ssa ja TAYS:ssa on resurssit ympärivuorokautiseen päivystykseen. Replantaation onnistumisen ehdoton edellytys on oikea ensihoito: potilaan vuotojen tyrehdyttäminen painesitein ja irronneiden osien kuljettaminen sopivan viileässä, +4-0 C:n lämpötilassa. Aina ei ole syytä yrittääkään irronneen osan takaisinliittämistä, sillä tavoitteena on oltava mahdollisimman hyvä toiminnallinen lopputulos, ei vain kosmeettinen. Varsinkin laajalti murskautuneen raajan korjauksessa voi parempi ratkaisu olla epäanatominen rekonstruktio tai hyvä proteesi.

Timo Raatikainen

Nuoren kliininen psykiatrinen arviointi ja hoito

Nuorisopsykiatrisessa diagnostiikassa tarvitaan diagnoosin rinnalle aina arvio nuoren kehitysasteesta: nuoruusiän prosessin vaiheesta ja siinä ilmenevistä häiriöistä. Kehityksen osa-alueita voidaan suhteuttaa toisiinsa ja laatia nuoresta kehitysprofiili, joka kuvaa hänen tilaansa muihin samanikäisiin verrattuna. Varsinaisessa erotusdiagnostiikassa on kyettävä erottamaan, heijastavatko nuoren oireet kehitystä normaalirajoissa vai kehityksen häiriötä. Sairaalloisen ja normaalin ero saattaa olla varsin vähäinen.

Päivi Rantanen, Marjatta Kiuttu

Lääketieteen opiskelijoiden stressiä tasapainottavat tekijät

Tärkeimpänä apuna stressiä vastaan kliinisen vaiheen opiskelijat pitivät ihmissuhteita ja liikuntaa. Seuraavalle sijalle varsinkin vanhemman kurssin opiskelijat ja miehet asettivat tiedolliset keinot, kuten järkeilyn ja teoriatiedon. Vaikka nautintoaineita, kuten alkoholia ja kahvia ei juuri pidetty stressilääkkeinä, alkoholin käyttö kuitenkin lisääntyi selvästi varsinkin miehillä opintojen edetessä. Lääkäri tarvitsee stressin hallinnan taitoa työssään, ja siihen tulisi koulutuksessa valmentaa. Oulun yliopistossa tehtyyn kyselyyn vastasi 88 lääketieteellisen tiedekunnan kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijaa.

Katja Nevala, Esa Leinonen, Virpi Pokkinen, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Vaikeasti huumeongelmaisen potilaan arviointi ja hoidon suunnittelu

Viime vuosina on mm. Suomen Lääkärilehdessä käyty vilkasta keskustelua huumeongelman lisääntymisestä ja terveydenhuoltomme kyvystä vastata tästä johtuviin tarpeisiin. A-klinikkasäätiön alaisuudessa toimivalla Kettutien A-poliklinikalla aloitettiin vuonna 1993 erityinen projekti selvittämään vaikeasti huumeongelmaisten kohtaamista ja tutkimista sekä hoidon järjestämistä. Tämän projektin myötä on hahmottunut malli siitä, kuinka huumeiden käyttäjän kohtaaminen ja hoito olisi järjestettävissä perusterveydenhuollon näkökulmasta.

Kristiina Kajesalo, Tuula Kieseppä

Glukokortikoidihoito ja keskonen

Vaikka vastasyntyneiden hoidossa on edistytty viime vuosina, epäkypsyydestä johtuva keskoslasten kuolema ja vammautuminen on edelleen tavallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kahden satunnaistetun lumekontrolloidun monikeskustutkimuksen avulla selvittää epäkypsyydestä johtuvan kuolleisuuden ja sairastavuuden ehkäisymahdollisuuksia.

Anneli Kari

Klodronaatin vaikutus kiihtyneeseen luun resorptioon, osteoporoosiin ja murtuman paranemiseen

Bisfosfonaatit, joihin klodronaatti kuuluu, ovat pyrofosfaattianalogeja, jotka sitoutuvat voimakkaasti kalsiumfosfaattiin ja estävät osteoklastien toimintaa ja luun resorptiota.

Riitta Tarvainen

Solun energiatila aineenvaihdunnan säätelyssä ja sydämen suojauksessa iskemiaa vastaan

Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa magneettista resonanssispektrometriaa (MRS) sovellettiin sydämen energia-aineenvaihdunnan tutkimiseen. 31P (fosfori) MRS:n avulla voidaan seurata solunsisäisten korkeaenergisten fosfaattien ja epäorgaanisen fosfaatin pitoisuuksia sekä solunsisäistä pH:ta eristetyssä perfusoidussa sydämessä. Töissä käytettiin rotalta eristettyä sydäntä.

Klaus Vuorinen

Diureettien ja beetasalpaajien käyttäjien äkkikuoleman vaara

Diureetit laskevat verenpainetta ja vähentävät aivoperäisten katastrofien esiintyvyyttä, mutta kiistatonta näyttöä siitä, että diureetit suojaisivat sydäntä, on ollut vaikea löytää. Itse asiassa MRFIT-tutkimuksessa viitataan mahdollisuuteen, että tiatsididiureetit jopa lisäävät äkillisten sydänkuolemien esiintyvyyttä. Myös beetasalpaajien turvallisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia ja arveluja.

Klorokiinimyrkytys ja hypokalemia

Klorokiini on suurina annoksina myrkyllinen, ja tämä myrkkyvaikutus liittyy klorokiinin kalvoja stabiloivaan vaikutukseen. Käytännössä tämä merkitsee, että klorokiinin seurauksena kehittyy hypotonia, kardiogeeninen sokki ja fataaleja rytmihäiriöitä. Klorokiinin yliannostukseen liiittyvät muut toksiset vaikutukset (vatsa, hermosto, hengitys) johtavat harvemmin kuolemaan.

Rokotuksin huumeita vastaan?

Heti alkuun on sanottava, että ei vielä ihmisillä. Mutta idealtaan tämä tutkimus on mainio. Kyllähän immuunivaste syntyy monelle lääkeaineelle, kuten erilaiset allergiset reaktiotkin osoittavat. Mutta aktiivisen immunisaation käyttö huumeita vastaan on tuoretta ajattelua: ikäänkuin kokaiini olisi mikrobin kaltainen taudinaiheuttaja, jota voi rokottamalla torjua. Tutkimuksessa annettiin koe-eläimille kokaiinirokotetta ja todettiin myöhemmin annetun kokaiinin vaikutus selvästi vähentyneeksi.

Mikä PNH?

Paroksysmaalinen yöhemoglobin-uria (PNH) ei todellakaan kuulu tavallisiin sairauksiin, ja niinpä tämän harvinaisen taudin luonnollista kulkua ei oikein hyvin tunnetakaan. Brittihematologit ovat seuranneet 80 PNH-potilasta vuodesta 1940 ja ovat näin onnistuneet muodostamaan käsityksen PNH-taudista suurehkon potilasmäärän perusteella.

Elimistön omin asein immuunikatoa vastaan

Sytotoksisten T (CD8+) -solujen tiedetään olevan päävastuussa immuunikatoviruksen torjunnasta sekä ihmisillä että apinoilla. Tästä torjunnasta maksetaan kuitenkin kova hinta HI-viruksen infektoimien auttajasolujen (CD4+) tuhoutumisen muodossa. CD8+-solujen tiedetään kuitenkin erittävän useitakin tekijöitä, jotka solutuhoa aiheuttamatta estävät viruksen lisääntymistä. Näitä immuunikadon ehkäisyn ja hoidon kannalta mielenkiintoisia tekijöitä on löydetty nyt neljä kappaletta.