Typpioksidin monet mahdollisuudet
Typpioksidi on elimistön monia toimintoja ohjaava paikallisesti vaikuttava välittäjämolekyyli, jonka fysiologia ja patofysiologia on vähitellen selviämässä. Sitä muodostuu arginiinista typpioksidisyntaasien katalysoimana. Kyseiset syntaasit, joita tunnetaan kolme, endoteliaalinen, neuraalinen ja indusoituva, ovat jakaantuneet eri tavoin kudoksiin. Typpioksidi on hyvin lyhytikäinen, mutta sitoutumalla orgaanisiin yhdisteihin se kulkeutuu vaikutuskohteeseensa. Se läpäisee vapaasti solukalvon ja aikaansaa biologisen vasteen nitrosyloimalla kohdemolekyylinsä. Typpioksidin tunnetuimpia fysiologisia vaikutuksia on vasodilataatio, jonka se aiheuttaa verisuonen endoteelin endoteliaalisen typpioksidisyntaasin ja syklisen guanosiinimonofosfaatin välittämänä. Indusoituvan typpioksidisyntaasin aiheuttama typpioksidin liikatuotanto on useiden patologisten tilojen taustalla. Typpioksidi saattaa toimia sekä hapettimena että pelkistimenä. Niinpä sen vaikutukset valtimonkovettumataudin keskeisenä aiheuttajamekanismina pidettyyn LD-lipoproteiinin hapettumistapahtumaan voivat olla aivan vastakkaiset, olosuhteista riippuen.
Kiinnostus typpioksidiin (NO) sai varsinaisesti alkunsa 1980-luvun alussa, kun nisäkässolujen todettiin syntetisoivan typen (epäorgaanisia) oksideja, jotka aikaansaivat kohdesoluissa fysiologisen vasteen. Nykyään endogeenisesti muodostuvan NO:n tiedetään olevan laajalle levinnyt solunsisäinen ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



