Jalan murtumat ja luksaatiot

Loukkaantuneesta jalasta on heti tehtävä tarkka diagnoosi, jonka pohjalta määräytyvät sekä hoitolinja että hoidon aikataulu. Tavallisimmat vammat hoidetaan konservatiivisesti, mutta monet murtumat ja luksaatiot on leikattava hyvinkin nopeasti. Ensihoidossa yritetään heti korjata virheasennot verenkierron ja ihon varjelemiseksi, raaja asetetaan koholle ja käytetään kylmäpakkauksia. Avoterveydenhuollon päivystyspisteessä on pystyttävä tunnistamaan sellaiset vammat, joissa leikkaushoito saattaa tulla kyseeseen. Sieltä on myös voitava lähettää kiireellistä leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat välittömästi lopulliseen hoitopaikkaan.

Jyrki Kankare

Kriminaalipotilaiden avohoito keskeytyy liian nopeasti

Vakavista rikoksista tuomitsematta jätettyjä syyntakeettomia potilaita hoidetaan yhä useammin tavallisissa sairaanhoitopiirien sairaaloissa eikä enää pelkästään valtion mielisairaaloissa, kuten ennen. Kriminaalipotilaiden hoitoon on kiinnittänyt huomiota Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka päättää kriminaalipotilaan hoidon lopettamisesta sairaalan esityksen perusteella: näitä esityksiä tehdään varsin huonokuntoisistakin potilaista. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus suosittelee, että sairaalat pyytäisivät asiantuntija-apua valtion mielisairaaloiden oikeuspsykiatreilta. Korjaamisen varaa on myös sairaalasta päässeiden potilaiden jatkohoidossa, joka usein keskeytyy liian nopeasti.

Eila Repo, Eira Hellbom

Munuaisten vajaatoiminnan hoidon kustannus-vaikuttavuus

Munuaisten vajaatoiminnan hoito toteutetaan Suomessa joko dialyysihoitojen (hemodialyysihoito ja CAPD) tai munuaisen siirron avulla. Hoito aloitetaan tavallisimmin dialyysihoidoilla, ja munuaisen siirto toteutetaan myöhäisemmässä vaiheessa niille potilaille, joiden katsotaan hyötyvän parhaiten tästä hoitomuodosta. Koska munuaisten vajaatoiminnan hoito on kokonaisvaltaista ja koska se sitoo yhä kasvavia taloudellisia voimavaroja, on munuaisten vajaatoiminnan hoidon terveystaloustieteellinen tarkastelu perusteltua.

Juha Varis

Valkosolujen poisto verivalmisteista parantaa leukemiapotilaiden ennustetta

Leukemioiden ja muiden pahanlaatuisten veritautien tehokas hoito vaatii punasolujen ja trombosyyttien siirtoja anemian korjaamiseksi ja verenvuotojen estämiseksi. 20-50 %:lle trombosyyttisiirtoja saavista leukemiapotilaista kehittyy kuitenkin HLA-immunisaatio, joka johtaa trombosyyttisiirtojen tehottomuuteen ja kuumereaktioihin. Tämän jälkeen heille on annettava HLA-sopivia trombosyyttejä, jotka ovat hankalasti saatavia ja kalliita eivätkä ne aina tehoa.

Kalevi Oksanen

Lasten äkillisen välikorvantulehduksen kehittyminen ja ehkäisy

Lasten välikorvantulehdukset ovat suuri kansanterveydellinen ongelma. Kyse ei ole pelkästään lapsen kokemasta kärsimyksestä ja tämän sairauden aiheuttamasta rasituksesta hänen perheelleen, vaan myös välikorvantulehdusten taloudellinen merkitys yhteiskunnassa on huomattava. Kun lisäksi on viitteitä siitä, että varhaislapsuudessa sairastetuilla otiiteilla on selkeä yhteys heikompaan kielelliseen suorituskykyyn ja koulumenestykseen myöhemmällä iällä, on selvää, että lasten välikorvantulehdusten ehkäisy olisi erittäin tärkeää.

Terho Heikkinen

Toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitotulokset

Toiminnallinen heikkonäköisyys eli amblyopia on toisen, harvoin kummankin, silmän heikko näkö ilman orgaanista syytä. Se on tavallisimmin seurauksena ensimmäisinä elinvuosina alkaneesta karsastuksesta tai silmien erilaisesta taittokyvystä (anisometropiasta). Muina amblyopian syinä tulevat kysymykseen toispuolinen synnynnäinen harmaa kaihi ja riippuluomi sekä sarveiskalvon samentumat. Amblyopia kehittyy, jos nämä tekijät ovat vaikuttamassa lapsen ensimmäisinä elinvuosina (2-3 ensimmäistä elinvuotta herkintä aikaa), ja varhaislapsuudessa se on useimmissa tapauksissa myös parannettavissa. Amblyo-piaa esiintyy noin 2-2,5 %:lla väestöstä. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu amblyopiaa 1,3 %:lla leikki-ikäisistä lapsista ja 1,2-2,9 %:lla kouluikäisistä.

Sinikka Vänttinen

Punasolutuotannon ja rautatilan arviointia eri lapsiryhmillä

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa punasolutuotannosta ja rautatilasta neljällä sellaisella lapsiryhmällä, jolla punasolutuotanto on jollain tavalla muuntumisvaiheessa. Prepubertaalisilla ja varhaisessa puberteetissa olevilla pojilla punasolutuotanto on vähitellen kiihtymässä ja pikkukeskosilla, joille annetaan erytropoietiinihoitoa, hemoglobiinin oletetaan nousevan. Pienten, alle 1 500 g syntymäpainoltaan olevien keskosten hemoglobiini laskee ilman erytropoietiinihoitoa 6-8 viikon ikään ja sen jälkeen vähitellen nousee. Toinen ryhmä, jolla punasolutuotanto ensin hidastuu ja sitten jälleen kiihtyy, on juuri leukemiaan sairastuneet lapset. Erityisesti selvitettiin, miten proteiini- ja rautatila vaikuttavat näissä ryhmissä erytropoieesiin.

Sanna-Maria Kivivuori

Mastektomia miltei historiaan?

Säästävä rintasyöpäleikkaus ei vähennä tai lisää syövän uusiutumisvaaraa mastektomiaan verrattuna, mutta se voi parantaa elämän laatua. Rinnan kokoon nähden suuret tai yli 4 cm:n läpimittaiset syövät on tavattu hoitaa mastektomialla. Mutta kannattaisiko leikkauksen jälkeen annettava adjuvanttihoito antaa jo ennen leikkausta, niin että syöpäkasvain pienenisi lääkehoidon vaikutuksesta ja säästävä leikkaus olisi mahdollinen alun perin kookkaissakin syövissä?

Kolesterolimittauksissa käynti Suomessa 1972-1992

Suomesta on kerätty suurista otoksista tietoja väestön terveyskäyttäytymisestä ja kolesterolimittauksista vuodesta 1972 lähtien, ensin Pohjois-Karjala-projektissa, myöhemmin FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimuksissa. Vuonna 1992 kyselytutkimukseen vastanneista 70 %:lta oli joskus mitattu kolesteroli. Vuosina 1987-92 kolesterolimittaukset ovat yleistyneet huomattavasti verrattuna edeltäneeseen kymmenen vuoden jaksoon. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus vastanneista ilmoitti kolesteroliarvonsa suureksi tai suurentuneeksi, joskin ilmeisesti lääkärit nykyisin diagnosoivat hyperkolesterolemian aiempaa pienempien kolesteroliarvojen perusteella. Ruokavalio-ohjeita sai vuonna 1992 noin kolmasosa kolesterolimittauksissa käyneistä. Kolesterolilääkityksen käyttö oli hyvin vähäistä.

Markku Myllykangas, Mika Taskinen, Patrik Weckman, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työikäisten miesten kuolleisuuden alueelliset erot Suomessa vuosina 1961-1990

Miesten kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sepelvaltimotauteihin on Keski-Lapissa ja osassa Oulun lääniä aivan samaa luokkaa ja paikoin suurempikin ongelma kuin Itä-Suomessa, jota on jo vuosikymmeniä pidetty maan korkeimpien kuolleisuuslukujen alueena. Näkemys on perustunut tutkimuksiin, joissa kuolleisuuslukuja on tutkittu lääneittäin. Kun kuolleisuuslukuja analysoidaan kunnittain, asiasta saadaan hyvin erilainen kuva: kokonaiskuolleisuus on 30 viime vuoden aikana ollut suurin Outokummussa Pohjois-Karjalassa mutta yhtä suuri myös Lapin Kittilässä.

Simo Näyhä, Juhani Hassi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työikäisten terveyden edistäminen Työterveyshuollon toteamat terveydenedistämistarpeet Neste Oy:ssä 1988-91

Työikäisen väestön terveysneuvonnan tarvetta arvioitiin Neste Oy:n työterveyshuollossa toteutetussa hankkeessa. Lomakekyselyyn ja laboratoriotutkimustuloksiin perustuvan seulan mukaan tavallisimmat neuvontatarpeet koskivat liikuntaa, seerumin lipidejä ja ruokatottumuksia, verenpainetta, tupakointia ja liikapainoa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ikäryhmäpohjaisista terveystarkastuksista toimintamalli työikäisten terveyden edistämiseksi. Tarkastus- ja neuvontatoiminnan vaikuttavuutta selvittävä kolmen vuoden seuranta päättyi kesällä 1994.

Airi Talvi, Jorma Järvisalo, Lars-Runar Knuts, Pertti Kaitaniemi, Raija Kalimo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Dilatoiva kardiomyopatia

Sydämen laajenemiseen ja pumppauskyvyn heikentymiseen johtavat sydänlihasviat ovat melko harvinaisia. Nuorilla niistä tavallisin on idiopaattinen sydänlihaksen rappeuma. Lisäksi dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavat mm. runsas alkoholin käyttö, läppätaudit, nopeat rytmihäiriöt, sydänlihastulehdukset ja sarkoidoosi. Tunnettu on myös raskauteen liittyvä taudinmuoto. Tauti alkaa piilevänä, ja varsinkin nuorilla kompensaatiomekanismit peittävät oireita. Siksi se voi tulla esille äkillisesti tilan huonontuessa. Dilatoivan kardiomyopatian mahdollisuus on siksi muistettava, kun potilas valittaa hengästymistä, rytmihäiriöitä ja poikkeuksellista väsymystä sekä kun raskaana olevalla äidillä on huomattavasti painonnousua ja nestekertymää.

Markku S. Nieminen, Juhani Partanen

Lasten rasitusvammojen leikkaushoito

Urheilusta johtuvat rasitusvammat ovat lapsilla harvinaisempia kuin aikuisilla. Kasvuikäisten urheilijoiden rasituskivut johtuvat useimmiten osteokondrooseista, jotka aiheuttavat myös eniten leikkausten tarvetta. Rasituksesta johtuvat murtumat ovat sen sijaan lapsilla paljon harvinaisempia kuin aikuisilla urheilijoilla. Kasvuikäisiltä tulisi korjata leikkauksella vain sellaiset rasitusvammat, joista kokemuksen perusteella tiedetään, etteivät ne muuten korjaannu.

Sakari Orava, Jouko Alanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030