Milloin synnynnäinen kyyneltietukos tulisi avata?

Suositukset imeväisten kyyneltietukoksen hoidosta ja avaamisen ajankohdasta menevät kirjallisuudessa ristiin. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa tukoksista avautuu ensimmäisen elinvuoden aikana ilman toimenpiteitä. Oireiden ensisijainen hoito on kyynelpussin hydrostaattinen kompressointi, johon tarvittaessa yhdistetään paikallinen antibioottilääkitys. Avauksen ajankohtaa on tarkasteltu pääasiassa vain yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa. Suomalaisten sairaaloiden hoitokäytäntöä ei ole selvitetty. Sondeerauksen ajankohdan vaikutuksesta paranemiseen ja myöhempään sairastuvuuten ei ole tutkimustietoa.

Anneli Klemetti

Kehitysvammaisen lapsen tutkiminen ja kuntoutus

Kehitysvammainen lapsi eli lapsi, jolla on keskushermoston anatominen tai toiminnallinen häiriö, on useinkin monivammainen, jonka tutkimus ja kuntoutus on osattava hoitaa kokonaisvaltaisesti. Huolellisin tutkimuksin ja toistuvin arvioin tulisi selvittää kehitysvammaisuuden syy, liitännäisvammat ja niiden kuntoutusmahdollisuudet. Tutkimuksessa, kuntoutuksessa ja seurannassa tarvitaan monipuolinen asiantuntijajoukko. Erityishuoltopiirin ja terveyskeskuksen yhteistyö ja työnjako on tässä tärkeä.

Maija Wilska

Kenen asialla kahdella pallilla istuja? Yksityissektori ja julkinen terveydenhuolto muutospaineessa

Kuntien kiinnostus kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia on vaikeuttanut julkisen terveydenhuollon virkatyön ja yksityislääkäritoiminnan yhteensovittamista. Esteellisyys- ja sivutyösäännöksiä tulkitaan entistä tarkemmin, ja ongelmatapauksia on käsitelty oikeusistuimissa. Yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisessa kilpailutilanteessa, jossa kilpailu potilaista kiihtyy, julkisen terveydenhuollon virassa toimiva lääkäri joutuu kiusalliseen asemaan työskennellessään virka-ajan jälkeen yksityisellä lääkäriasemalla. Yksityisen lääkäriaseman taloudellinen menestys voi nimittäin olla pitkältikin riippuvainen kunnan kiinnostuksesta ostaa juuri hänen työpanoksensa - jommassakummassa roolissa.

Unto Vuopala

Nuorten insuliininpuutos-diabeetikkojen kuolleisuus vähäistä

Insuliinihoidosta riippuvaista lapsuus- ja nuoruusiän sokeritautia esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuoden 1991 lopussa Kansaneläkelaitoksen tilastoihin oli kirjattu lähes 8 400 alle 30-vuotiasta diabeetikkoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisaalta diabetekseen puhkeamiseen liittyvää kuolleisuutta ja toisaalta insuliininpuutosdiabetekseen sairastuneiden lasten ja nuorten pitkän aikavälin kuolleisuutta ja kuolinsyitä verrattuna samanikäiseen suomalais- väestöön.

Raisa Lounamaa

Korkea kolesterolitaso kasaantuu suvuittain

Korkean kolesterolin - yhden sepelvaltimotaudin suurista vaaratekijöistä - tiedetään kulkevan suvuittain. Noin puolet hyperkolesterolemiataipumuksesta johtuu perintötekijöistä ja puolet ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta. Koska korkeaa kolesterolia voidaan nykyään alentaa tehokkaasti uusilla lääkkeillä ja sepelvaltimotaudin vaaraa näin pienentää, ennalta ehkäisevän hoidon merkitys on kasvanut. Onko hyödyllistä tutkia korkean kolesteroliarvon omaavan sukulaisia? Uusimman suosituksen mukaan perinnöllis= 8 mmol/l. Sukulaisten tutkimisen hyödyllisyydestä on vähän tutkimustietoa, varsinkin sellaista, joka perustuisi valikoimattomaan väestöotokseen.

Tapani Ebeling

Työntekijän tunnereaktiot lastenpsykiatrian osastolla

1900-luvun alussa psykiatristen potilaiden tutkimisen ajateltiin tapahtuvan täysin objektiivisesti eli siten, että potilas ei vaikuta tutkijan reaktioihin. Vähän myöhemmin näiden reaktioiden olemassaolo nähtiin väistämättömäksi mutta kielteiseksi ilmiöksi. 1950-luvulta lähtien potilasta tutkivan ja hoitavan henkilökunnan tunnereaktiot on vähitellen nähty yhä myönteisempänä psykiatristen potilaiden hoidon voimavarana. Varsinkin vaikeimmin sairaiden potilaiden hoidossa terapeutin tai osaston työntekijän tunnereaktiot voivat olla ainoa tie potilaan sisäisen maailman tai hänen vuorovaikutussuhteidensa ymmärtämiseen.

Hanna Ebeling

Allergia Kanadassa ja Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää allergisten oireiden esiintyvyyttä ja ympäristöallergeeneille herkistymisen yleisyyttä eri ympäristöissä elävillä suomalaista alkuperää olevilla sekä arvioida ympäristötekijöiden vaikutusta allergiseen oireiluun ja herkistymiseen. Tutkimusaineisto käsitti 398 suomalais-kanadalaista siirtolaista, 457 heidän lähinaapuriaan tai muuta kanadalaiseen perusväestöön kuuluvaa henkilöä, 114 siirtolaisten suomalaista lähisukulaista sekä 79 näiden sukulaisten naapuria. Kyselyn avulla selvitettiin allergisten oireiden esiintyvyyttä väestöissä. Osalta tutkimushenkilöitä määritettiin verikokeilla vasta-aineet tavallisille ympäristöallergeeneille, immunoglubuliini E:n kokonaispitoisuus ja Phadiatop-kokeen pitoisuus.

Bernt Savonius

Inhibiinin, aktiviinin, aktiviinireseptoreiden ja follistatiinin merkitys rotan kivesten kehittymiselle

Inhibiini on kahdesta (alfa ja beeta) alayksiköstä muodostuva hormoni, joka löydettiin sen aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä estävän vaikutuksen perusteella. Aktiviini koostuu kahdesta inhibiinin beeta-alayksiköstä, ja sillä on FSH:n eritystä lisäävä vaikutus. Inhibiini ja aktiviini toimivat paitsi klassisten hormonien tapaan, myös solujen välisinä paikallisina viestimolekyyleinä sukurauhasissa sekä useissa muissa elimissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa inhibiinigeenien, aktiviinireseptoreiden sekä follistatiinin (aktiviinin sitojaproteiinin) lähetti-RNA:iden ilmentyminen aikuisen rotan siemenepiteelissä sekä tutkia aktiviinin mitogeenisiä vaikutuksia aikuisen rotan kiveksissä ja rotan sikiön gonadeissa kudosviljelyä käyttäen.

Antti Kaipia

Munuaisen osapoisto lasereilla turvallista

Paikallisen munuaissyövän paras ja tehokkain hoito on sairaan munuaisen kirurginen poisto (radikaali nefrektomia). Kymmenen viime vuoden aikana ovat kuvantamenetelmät, kuten ultraäänitutkimus ja tietokonekerroskuvaus yleistyneet, ja siksi yhä enemmän munuaissyöpiä löydetään jo varhaisvaiheessa. Tällöin voidaan tehdä munuaiskudosta säästävä leikkaus, munuaisresektio (partial nephrectomy ) eli osapoisto. Vuosien aikana on kehitetty erilaisia munuaisen osapoistoa helpottavia välineitä ja tekniikoita.

Kimmo Taari

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Kaikukardiografia infektiivisen endokardiitin diagnostiikassa ja hoidossa

Kaikukardiografia on olennainen osa infektiivistä endokardiittia sairastavan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Koska teknologinen kehitys on lisännyt menetelmän kykyä erottaa muutoksia sydämessä, on pelkkä sydämensisäinen ylimääräinen kaiku menettänyt merkitystään taudin vaikeusasteen mittarina. Erotuskyvyltään tarkempi ruokatorven kautta tehtävä kaikututkimus on parantanut endokardiitin diagnostiikkaa ja hoitoa. Infektiivisen endokardiitin merkittävät komplikaatiot ovat septinen embolisaatio, läppien ja niiden tukirakenteiden tuhoutuminen sekä absessimuodostus. Kaikukardiografiasta voidaan määrittää vegetaation koko, levinneisyys, liikkuvuus ja rakenne, jotka kaikki ovat komplikaatioita ennustavia tekijöitä.

Kaj Groundstroem

Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenot ovat tavallisimmin nuorten ihmisten liikuntaharrastuksissa syntyneitä vammoja. Diagnostiikan perustana on vammautumismekanismin selvittäminen huolellisella potilaan haastattelulla sekä kliininen tutkimus ja natiiviröntgenkuvaus. Lisätutkimuksena tulee kyseeseen lähinnä artroskopia. Käsitykset hoitovalinnoista ovat vaihdelleet. Viimeaikaisten havaintojen perusteella pääsääntöiseksi hoidoksi suositellaan immobilisaatiota ja tehokasta kuntoutusta. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun natiiviröntgenkuvauksessa näkyy osteokondraalisia irtokappaleita. Tällöin voidaan irtokappaleen kiinnityksen tai poiston lisäksi korjata myös patellan mediaalipuolen pehmytkudosrepeämä.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz

Vatsavaivojen diagnostiikka terveyskeskuksessa

Mahdollisuudet vatsavaivojen diagnostiikkaan näyttävät terveyskeskuksissa olevan, erityisesti varjoainekuvausten osalta, erinomaiset. Vuonna 1991 kaikki Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskukset pystyivät tekemään tai ostamaan ventrikkeliröntgen- ja kolografiatutkimuksia. Ylävatsavaivojen selvittelyyn oli lisäksi käytettävissä gastroskopia lähes kolmasosassa terveyskeskuksista ja useat aikoivat lähiaikoina aloittaa nämä tutkimukset joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ensisijaisena dyspepsiapotilaan tutkimusmenetelmänä käytettiin kuitenkin yleisesti kaikututkimusta. Tämä on voimavarojen tuhlausta, sillä useimmat ylävatsavaivojen elimelliset syyt voidaan todeta tähystyksellä, tai jos tätä ei ole saatavissa, ventrikkeliröntgenkuvauksella.

Jorma Takala, Markku Heikkinen

Vastatoimenpiteet uhkaavassa säteilytilanteessa

Uhkaavassa säteilytilanteessa vastatoimenpiteiden tavoitteena on, että säteilyn myöhäisvaikutukset pidetään kaikissa väestöryhmissä niin pieninä kuin käytännössä on järkevää. Lisäksi säteilytilanteessa on aina varmistuttava siitä, että kaikki säteilyn välittömät vakavat terveyshaitat estetään. Ennen vastatoimenpiteeseen ryhtymistä on punnittava, onko sillä saavutettava hyöty siihen liittyviä haittoja suurempi. Kun näin on, tulee toimenpiteen laatu, laajuus ja kesto valita siten, että toimenpiteellä saavutettava nettohyöty on mahdollisimman suuri. Välittömiä vakavia terveyshaittoja estävä toimenpide on lähes aina oikeutettu.

Raimo Mustonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030