Työterveyshuollon toimivuus pientyöpaikoilla: koetut ja arvioidut kuormitustekijät työssä

Turun terveyskeskuksen työterveyshuollon toimivuutta pientyöpaikoilla sekä yhteistyön onnistumista asiakasyritysten kanssa selvitettiin kyselytutkimuksella. Yhteistyön lisäämisen tarve tuli esiin sekä työterveyshuollon että yritysten vastauksissa. Erityisesti pienimmissä yrityksissä yhteistyö ja terveysriskeistä tiedottaminen todettiin puutteelliseksi. Verrattaessa työntekijöiden ja työnantajien mielipiteitä työssä esiintyvistä haittatekijöistä ja mahdollisuuksista työterveyshuollon arviointeihin voitiin työterveyshuollon kuitenkin todeta tuntevan asiakasyritystensä työolosuhteet hyvin. Työkykyä ylläpitävä toiminta tukee yhteistyön kehittämistä, mutta työterveyshuollon aktiivisuus ja ammattitaito ovat avainasemassa terveyttä tukevan työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä pientyöpaikoilla yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.

Kristiina Hyytiäinen, Jorma Järvisalo, Jouko Lind, Juhani Mäki

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Pihtisynnytys - uhanalainen laji?

Pihdit ovat vanhin synnytysapuväline, joiden käyttö on maassamme vähentynyt imukuppisynnytysten ja keisarileikkausten yleistymisen myötä. Vaasan keskussairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan voitiin pihdeillä hoitaa merkittävä määrä synnytyksiä, joissa imukupin käyttö oli epäonnistunut ja jotka olisivat muutoin päättyneet keisarileikkaukseen. Kirjoittajien mukaan pihtien käyttöön perehtyneiden erikoislääkärien määrä on huolestuttavasti vähenemässä, vaikka pihtien avulla monessa tapauksessa synnytys saadaan turvallisesti ja nopeasti päätökseen.

Päivi Kivelä, Mikael Gardberg

Verenmenetyksen korvaushoito

Komponenttiterapia on vakiintunut Suomessa verenmenetyksen hoitokäytäntöön. Verituotteiden käyttöaiheet ovat entisestään kiristyneet ja verituotteiden käyttö harkitaan potilaskohtaisesti ikä ja taustasairaudet huomioon ottaen. Menetetyn veren takaisinantomahdollisuutta käytetään entistä useammin. Hypovolemian hoitoa luonnehtii pyrkimys entistä nopeampaan ja tehokkaampaan alkuhoitoon. Lääkäriambulanssi- ja pelastushelikopteripalvelut tuovat hoitomahdollisuudet jo tapahtumapaikalle.

Lauri Nuutinen

Liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden ennustetta voidaan eräissä tilanteissa parantaa merkittävästi leikkaukseen liitetyllä solunsalpaajahoidolla. Jotta kaikki potilaat Suomessa saisivat mahdollisimman tehokkaan ja asianmukaisen hoidon, on yliopistovastuualueiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous antanut seuraavanlaisen valtakunnallisen hoitosuosituksen.

Heikki Joensuu, Ilmo Kellokumpu, Esko Alhava, Risto Johansson, Taina Turpeenniemi-Hujanen, Tapani Hakala, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Leena-Maija Parvinen, Tuula Salmi, Liisa Elovainio, Ulla-Kaija Lammi, Lyly Teppo

Katsaus terveyspalvelujen muutoksiin 1990-luvulla

Hyvinvointipalvelujen julkinen rahoitus on ollut tiukoilla koko vuosikymmenen ajan, ja terveydenhuollon voimavarat tuskin kasvavat lähitulevaisuudessakaan nykyisestä. Mikäli kustannukset joltakin osin nousevat, niitä täytyy supistaa vastaavasti jostakin muualta. Työttömyys on toisaalta lisännyt palvelujen tarvetta, mutta pienentänyt samanaikaisesti valtion sekä kuntien ja siten terveydenhuollon rahoitusta.

Pirjo Marjamäki

Verkostoitumisesta potkua laadun parantamiseen

Terveyskeskusten työn laadun keskinäinen vertailu on yksi laatutyön keino, jota Suomessa ovat lähteneet kehittämään Finstar-sairauskertomus-järjestelmää käyttävät terveyskeskukset. Seitsemän terveyskeskuksen vuonna 1995 aloittama laatuyhteistyö on tuonut esiin mielenkiintoisia eroja ja vähitellen on ryhdytty keskustelemaan myös niiden taustoista. Yhteiset tavoitteet ja keinot laadun parantamiseksi ovat yhteistyön tärkein päämäärä.

Tuula Heinänen, Ulla-Kaija Lammi

Lyhytkestoinen painonhallintakurssi lihavien nuorten hoidossa

Lihaville nuorille ja toiselle heidän vanhemmistaan järjestettiin viikon pituinen painonhallintakurssi Kalliomaan Kaisankodin kuntoutus-laitoksessa. Kurssiin kuului viikon hoitojakso ja kaksi seurantaviikonloppua kahden ja kuuden kuukauden kuluttua. Nuoret opettelivat kurssilla uusia ruokatottumuksia, syömisen hallintaa ja liikunnan lisäämisen keinoja. Nuorten suhteellinen paino pieneni puolen vuoden aikana keskimäärin 12 prosenttiyksikköä. Puolet nuorista laihtui 10 prosentti-yksikköä tai enemmän. Lisäksi nuorten ja heidän vanhempiensa ruokavalion laatu parani kurssin aikana. Nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattu lyhytkestoinen painonhallinta- kurssi on yksi vaikea-asteisen lihavuuden hoitomahdollisuus.

Anna-Leena Korhonen, Outi Nuutinen, Raimo Lappalainen

Toteutuvatko ihmisoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Eduskunnan ihmisoikeus-työryhmä järjesti 19.3.98 keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli pohtia ihmisoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilaisuuteen otti osaa edustajia kaikkiaan 48 järjestöstä, ja pääpuheenvuorot käyttivät eduskunnan apulais-oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio sekä tohtori Ilkka Taipale.

Ulla Toikkanen

Norjaan, Norjaan...

Norjan lääkäriliiton mukaan maassa on tätä nykyä täyttämättä 700-800 lääkärinvirkaa. Niinpä maahan on jo vuosia houkuteltu töihin suomalaisiakin lääkäreitä. Perinteisesti Norjan lääkäripulaa on lääkitty varsinkin Pohjois-Ruotsista, mutta nyt norjalaisten työvoimaviranomaisten värväyskampanjat ulottuvat jo Saksaan, Itävaltaan, jopa Ranskaan. Viranomaisten tavoitteena on värvätä maahan nimenomaan erikoislääkäreitä. Taustaltaan ulkomaalaisia lääkäreitä arvioidaan olevan Norjassa kymmenisen prosenttia, suurin osa Ruotsista, mutta monet myös Tanskasta ja Saksasta. Suomalaisia lääkäreitä Norjassa lienee tätä nykyä ainakin kuutisenkymmentä. Suomalaisilla lääkäreillä on keskieurooppalaisiin kollegoihin verrattuna kotikenttäetuna kouluruotsi, ellei peräti ruotsi äidinkielenä.

Suvi Sariola

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Allogeeninen ja ksenogeeninen luun morfogeneettinen proteiini luurekonstruktiossa

Tämä kokeellinen väitöskirjatyö keskittyi luonnollisen, eläinperäisen, hirven ja lampaan luusta eristetyn luun morfogeneettisen proteiinin (bone morphogenetic protein, BMP) tutkimiseen erilaisin, osittain työn aikana kehitetyin in vivo -testausmenetelmin sekä samalla sen käyttöön kokeellisten luunpuutosalueiden korjauksessa. Päämääränä on myöhemmin hyödyntää BMP:a kliinisesti erityisesti väittelijän edustaman käsikirurgian alalla, ortopediassa sekä yleensä rekonstruktiivisessa kirurgiassa muilla keinoilla vaikeasti paranevien murtumien ja paikallisten luunpuutosalueiden hoidossa.

Veikko V. Viljanen

Suomalaisten lasten ja nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyys ja perinnöllisyys

Väitöskirjatyössäni tutkittiin suomalaislasten ja -nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyyttä ja perinnöllisyyttä sekä dilatoivan kardiomyopatian (DCM) ennustetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti enterovirusinfektioiden osuutta lasten terminaalivaiheen DCM:n patogeneesissa. Viimeksi mainittua asiaa selvittääksemme kehitimme nopean ja herkän polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvaan menetelmän enterovirusten osoittamiseksi ja luokittelemiseksi sydänlihasnäytteistä; menetelmän toimivuus testattiin ensin kokeellisessa hiiren enterovirusmyokardiittimallissa sekä virusviljelypositiivisia potilasnäytteitä analysoimalla.

Anita Arola

Sydämen vajaatoiminta - helpotusta vaikeaan diagnostiikkaan

Suomalaisten ja muidenkin tahojen julkaisemien tutkimusten mukaan sydämen vajaatoiminnan primaaridiagnoosi osuu oikeaan vain 30-50 %:ssa tapauksista. Liioin ei diagnostisista kriteereistä vallitse maailmanlaajuista konsensusta. Selvä tapaus on yleensä selvä, mutta lievemmin oireilevat ovat diagnostinen pulma.

Robert Paul

Uusi hoito aivokasvaimiin

Pahanlaatuisten glioomien hoitoon kehitellään uusia hoitoja monella rintamalla. Uusin keino on käyttää hyväksi transferriinireseptoreita. Nopeasti jakautuvien solujen pinnalle ilmaantuu tavallista runsaammin transferriinireseptoreita, sillä jakautuvat solut tarvitsevat muita soluja enemmän rautaa. Aivokudoksessa transferriinireseptoreita on vain niukasti, lähinnä kapillaariendoteelissa. Sen sijaan näitä reseptoreja on runsaasti glioomasolujen pinnalla. Tästäpä heräsi ajatus käyttää transferriiniä kuriirina kuljettamaan soluja tuhoava toksiini melko spesifisesti syöpäsolukkoon.

Heikki Joensuu

Maidon vaikutus luustoon - tieteen sana

Kasvun vuosina kertynyt luuston mineraalipitoisuus näyttää ennustavan myöhemmän iän osteoporoosi- ja luunmurtumariskiä. Huoli lasten ja nuorten kalkin saannista on tätä taustaa vasten ymmärrettävä, semminkin kun on viitteitä siitä, että ravinnon mukana nautitaan yhä vähemmän kalsiumia.

Robert Paul

Luonnonmukainenko synnytys?

Britanniassa näyttää olevan mahdollista vuokrata synnytysaltaita kotona tapahtuvaa allassynnytystä varten. Näin tekikin aikaansa seurannut lontoolaisnainen. Lapsi syntyi asianmukaisesti ja äidin maatessa kylvyssä lapsi nostettiin äidin vatsalle. Istukan syntyminen kesti kuitenkin pitkään ja vasta puolen tunnin kuluttua äiti nousi kylvystään. Kymmenen minuuttia myöhemmin kätilö sai äidiltä luvan puristaa napasuonet kiinni ja antaa oksitosiinia. Nyt istukka syntyi ripeästi.

Robert Paul

Patologit ja värisokeus

Värisokeus kulkee tunnetusti sukukromosomeissa, joten tässäkin asiassa miehet ovat altavastaajina. Kudosleikkeiden tarkastelussa värit ovat tärkeitä, mutta silti on yleensä arveltu, että värisokeus ei vaikuta patologin toimintaan, sillä työhönhän liittyy niin paljon muuta, jossa värierottelu ei ole oleellista. Asia saa lisävalaistusta brittitutkimuksesta.

Robert Paul

Vaikean hypotermian paras hoito

Vaikea hypotermia, eli tila, jossa ihmisen ydinlämpötila on alle 28 astetta, johtaa usein kuolemaan tai joka tapauksessa neurologisiin pitkäaikaisoireisiin. Näiden potilaiden paras hoito on kardiopulmonaarinen ohitus ja veren johtaminen elimistön ulkopuolelle lämmitettäväksi. Tällä menetelmällä veri palautuu nopeasti lämpimänä kohdekudoksiin ja kudosperfuusio palautuu niin muodoin nopeasti.

Robert Paul