Lääkehoidon mahdollisuudet aivohalvauksen ehkäisyssä

Trombosyyttien aggregaatiota estäviä lääkeaineita käytetään nykyisin rutiininomaisesti aivohalvausten ehkäisyssä potilailla, joilla on ollut ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä tai aivoinfarkti. Yleisimmin käytetty lääkeaine on asetyylisalisyylihappo, muita kliinistä tehoa omaavia lääkeaineita ovat tiklopidiini ja dipyridamoli. Asetyylisalisyylihapon teho aivohalvausten ehkäisyssä on kuitenkin tutkimuksissa osoittautunut melko vaatimattomaksi. Selvästi parempi teho on saatu asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmällä, ja yhdistelmähoitoa onkin ryhdytty käyttämään yhä enemmän TIA-kohtausten ja aivohalvausten sekundaaripreventiossa. Tiklopidiinia voidaan kokeilla potilaille, joille asetyylisalisyylihappo ei sovi.

Juhani Sivenius

Milloin vanhus tarvitsee unilääkettä?

Vanheneminen muuttaa unta ja nukkumistottumuksia, mutta unen laatu ei välttämättä huonone. Yleisin unihäiriö on unettomuus: siitä kärsii toistuvasti noin 12 % vanhuksista. Erityisesti iäkkäät naiset ja vanhainkodissa asuvat käyttävät runsaasti unilääkkeitä. Unihäiriön taustalla olevat syyt pitäisi selvittää sitä perusteellisemmin, mitä pitempiaikaisesta ongelmasta on kyse. Nukkumiseen liittyvien tapojen korjaaminen tulee aina liittää hoitoon. Lääkehoidossa on otettava huomioon iän myötä tapahtuvat farmakokinetiikan muutokset ja vanhenevan elimistön herkkyys unilääkkeille. Pienet aloitusannokset, lyhyet hoitoajat ja lääkityksen jatkuva arviointi ovat hoidon kulmakiviä. Lääkkeen tarkoituksenmukaiseen antoajankohtaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhainkodeissa ja parasta olisi, että unilääkkeitä annettaisiin vain tarvittaessa.

Maaria Seppälä

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 3: Sydäninfarktin sairaalakuolleisuusluvut Ruotsissa ja Suomessa:

Ruotsin sosiaalihallitus julkaisi sydäninfarktin sairaalakuolleisuutta koskevia lukuja, joissa sairaaloita verrattiin keskenään kuolemanriskin suhteen. Tulosten mukaan seitsemässä akuuttisairaalassa sydäninfarktikuolleisuus oli maan keskitasoa suurempi ja 75 henkeä olisi voitu pelastaa, mikäli näissä sairaaloissa kuolleisuusluvut olisivat olleet samalla tasolla kuin muissa. Tutkimus herätti voimakasta kritiikkiä aineiston vakioinnin ja käsittelyn osalta sekä liian pitkälle vietyjen johtopäätösten vuoksi. Sairaaloiden asettamista paremmuusjärjestykseen jonkin mittarin mukaan arvosteltiin ja se koettiin harhaanjohtavaksi. Erilaisten rekistereiden käyttö tietolähteenä on ongelmallista, mutta laatutyön ja sairaaloiden välisen vertailun tarve on ilmeinen. Suomessa on käynnistetty laatuindikaattoreiden kehitystyö yhteistyössä kentän ja tilastoviranomaisen kanssa. Ehkä tulevaisuudessa sairaaloilla on käytössään tietokanta, jossa ne voivat verrata omaa toimintaansa muiden laitosten muodostamaa taustaa vasten (benchmarking).

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

Tukkuhinnat määräaikaisiksi Lääkekustannusten kasvua yritetään hillitä lailla

Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on annettu lakiesitys, jonka mukaan lääkkeiden tukkuhinnat muutettaisiin määräaikaisiksi ensi vuoden alusta. Lääkkeen tukkuhintaa voidaan nykyään muuttaa vain valmistajan anomuksesta, joten käytännössä tukkuhintoja on pelkästään korotettu. Kun kohtuullinen tukkuhinta arvioitaisiin määräajoin uudelleen, lääkkeelle voitaisiin vahvistaa myös aiempaa halvempi hinta.

Lääkäreiden itsemurhakuolleisuus

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kuolleisuus ja sairastaminen vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. Itsemurhakuolleisuus Suomessa on suurta heikosti koulutetuilla, työelämästä syrjäytyneillä miehillä. Odotetusta poiketen lääkäreiden itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huomattavan suuri.

Sari Lindeman

Virusinfektio ja MS-tauti

Multippeli skleroosi eli MS-tauti on krooninen keskushermoston autoimmuunisairaus, joka puhkeaa yleensä varhaisessa aikuisiässä. MS-taudin etiologia on toistaiseksi tuntematon, mutta ympäristö- ja perintötekijöillä katsotaan olevan merkittävä osuus taudin synnyssä. Ympäristötekijöistä virusinfektioiden uskotaan vaikuttavan keskeisesti sekä sairauden kehittymiseen että aaltomaiselle MS-taudille tyypillisten pahenemisvaiheiden ilmaantumiseen. Virusinfektioiden osuudesta MS-taudin immunopatogeneesiin on ollut vaikea saada kontrolloituja tutkimustuloksia, koska sairauteen kuuluvat immunologiset tapahtumat saavat yleensä alkunsa useita vuosia ennen kliinisten oireiden puhkeamista. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neuroimmunologisten, neurovirologisten ja neuropatologisten menetelmien avulla virusinfektion keskushermoston autoimmuunia demyelinaatiota lisäävää mekanismia MS-taudin kokeellisessa eläinmallissa, EAE:ssa (experimental allergic encephalomyelitis).

Juha-Pekka Erälinna

Etukautta tehtävä luudutus

Tutkimuksessa on jälkitarkastettu sairaala Ortonissa vuosina 1982-90 vatsan kautta luudutetut selkäpotilaat. Aikuisilla (83) luutuminen saavutettiin 104/129 potilaalla (81 %) nikamavälissä 59/83 (71 %) potilaalla. Lapsista (51) vain kolmella potilaalla todettiin luutumattomuus.

Hannu Tiusanen

Molekyylibiologiset menetelmät klamydia-infektion diagnostiikassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisia molekyylibiologiaan perustuvia tekniikoita klamydiainfektion rutiinidiagnostiikassa. Niiden soveltuminen virtsanäytteisiin perustuvaan klamydiainfektion diagnostiikkaan oli myös mielenkiinnon kohteena. Uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvien ongelmien kartoittaminen kuului niinikään tavoitteisiin.

Rafael Pasternack

Hormonihoidolla edullinen vaikutus veren rasvoihin

Vaihdevuosien jälkeisen hormonihoidon tiedetään vaikuttavan edullisesti veren lipidiarvoihin. Estrogeenikorvaushoito pienentää koronaaritapahtumien ilmaantuvuuden puoleen verrattuna ilmaantuvuuteen naisilla ilman korvaushoitoa. Sen sijaan ei ole paljonkaan tutkittu, miten estrogeeni-progestiinikorvaushoito vaikuttaa veren rasvoihin postmenopausaalisilla naisilla.

Robert Paul

Kyllä diureettia tarvitaan

Pitkään diureettia käyttäneen vanhuspotilaan lääkäri saattaa harkita lääkityksen lopettamista. Jos potilas on käyttänyt diureettia sydämen vajaatoimintaan, korkeaan verenpaineeseen tai alaraajaturvotuksiin kuukausia tai vuosia ja pysynyt oireettomana, voi kroonisen lääkityksen jatkaminen tuntua turhalta, varsinkin kun diureetit saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten elektrolyyttihäiriöitä ja kihtiä.

Robert Paul

Rotarokote tutkittavana

Kahden erilailla eksoottisen maan, Suomen ja Venezuelan, lapsilla on tutkittu uuden rotavirusrokotteen tehoa. Tulokset julkaistiin samalla viikolla, toinen työ Lancetissa, toinen New England Journal of Medicinessa.

Heikki Arvilommi

Uusi influenssavirus

Tuomiopäivän ennustajia on aina ollut. Infektiotautien saralla uutta mustaa surmaa tai Espanjan tautia on povattu yhä useammin, kun mikrobien muuntelukyvystä on saatu todisteita. Lyhyt kirje Naturessa tarjoaa varoituksen influenssapandemiasta, koska uudenlainen virus on vaatinut ensimmäisen uhrinsa.

Heikki Arvilommi

Juuston laktokokissa tehokas resistenssigeenipakkaus

Laktokokit käynnistävät raakamaidosta tehtävän juuston syntymiselle välttämättömän käymisreaktion. Bakteereita on lopputuotteessakin kymmeniä miljoonia grammaa kohti. Sveitsiläinen tutkijaryhmä on löytänyt tuorejuustosta streptomysiinille, tetrasykliinille ja kloramfenikolille resistentin Lactococcus lactis -kannan. Bakteerista eristetty vajaan 30 kiloemäksen kokoinen plasmidi pystyi siirtämään resistenssit Enterococcus faecalikseen.

Matti Viljanen

Miten Turussa hoidetut kolmos- ja nelosraskaudet eroavat kaksosraskauksista?

Tutkimuksessa seurattiin TYKS:ssa vuosina 1988-93 hoidettujen kolmos- ja nelosraskauksien sujumista ja syntyneiden lasten selviytymistä verrattuna kaksosraskauksiin. Usein hedelmättömyyshoidon tuloksena alkaneissa kolmosraskauksissa oli selvästi suurempi ennenaikaisen synnytyksen insidenssi kuin verrokkiryhmässä. Kolmosten paino ja pituus olivat merkittävästi pienemmät kuin verrokeilla ja lääketieteellistä hoitoa vaativia ongelmia esiintyi selvästi enemmän. Vastasyntyneet kolmoset lähetettiin keskolaan yleisemmin ja sairaalahoitojakso oli pidempi kuin kaksosilla. Perinataalikuolleisuus ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kuitenkaan lisääntynyt.

Anu Paloniemi, Harri Polvi, Ulla Ekblad

Lääkehiili riittää useimmiten imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä

Lääkehiilen asema tehokkaimpana keinona myrkyllisten aineiden imeytymisen estämiseksi akuuteissa myrkytyksissä on entisestään vahvistunut, kun taas rutiininomaisen mahantyhjennyksen hyödyllisyys on kyseenalaistettu. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että mahdollisimman nopea lääkehiilen antaminen ilman edeltävää mahantyhjennystä olisi riittävä toimenpide useimmissa akuuteissa myrkytyksissä. On kuitenkin tilanteita, joissa mahantyhjennys tulee tehdä, mutta sen tarpeellisuus tulisi aina harkita tapauskohtaisesti yliannoksesta kuluneen ajan, aineen myrkyllisyyden ja potilaan tilan perusteella.

Kari T. Kivistö, Jussi Vilska, Pertti J. Neuvonen

Liitännäishoidot muuttaneet nuorten luusarkoomapotilaitten ennustetta

Pahanlaatuisista luukasvaimista osteosarkooma ja Ewingin sarkooma esiintyvät pääosin nuorilla aikuisilla ja murrosikäisillä. Osteosarkoomaa todetaan 10-15 ja Ewingin sarkoomaa 5-8 uutta tapausta vuodessa. Näiden kasvainten hoitotulokset ovat olennaisesti parantuneet, kun on oivallettu, että ne lähettävät varsin varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, jotka saadaan häviämään vain solunsalpaajahoidoilla. Niinpä kemoterapia on yhdistetty niiden kirurgiseen (osteosarkooma, Ewingin sarkooma) tai sädehoitoon (Ewingin sarkooma).

Inkeri Elomaa

Tasapaino ja psykomotoriikka tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin voi liittyä heikentynyt tai normaalista poikkeava lihasten toiminta, hidastunut psykomotorinen reagointi sekä huonontunut tasapaino. On herännyt kysymys, ovatko motoriikan häiriöt tuki- ja liikuntaelinvaivojen syitä vai seurausta. Uusimpien tutkimusten mukaan kroonista selkäkipua sairastavien potilaiden heikentynyt psykomotoriikka ja tasapaino näyttävät olevan seurausta selkävaivasta; käden poikkeava liikenopeus löytyy puolestaan niskakivun etiologisten tekijöiden joukosta. Motoristen taitojen sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen välisten yhteyksien löytyminen on herättänyt toiveita mm. siitä, että reaktioaika- ja tasapainomittauksista olisi apua tuki- ja liikuntaelinvaivojen diagnostiikassa. Uusimmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, etteivät mittaukset sovellu diagnostisiksi työkaluiksi, mutta ne saattaisivat sopia ongelman etenemisen tai kuntoutumisen onnistumisen seurantaan.

Satu Luoto, Simo Taimela

Perheväkivallan ymmärtäminen ja hoito

Perheväkivallan taustaa on selitetty useillakin teorioilla, eikä sen ilmenemistä pystytäkään selittämään vain yhden teorian varassa. Perheväkivaltaan puuttuminen voi olla lääkärille hankalaa, vaikka hän näkeekin tilanteen. Ilmiön parempi ymmärtäminen auttaa kuitenkin lääkäriä kohtaamaan työssään niin perheväkivallan uhreja kuin tekijöitäkin. Myös perheväkivallan hoidosta on hyvä tietää, vaikka hoidolliset lähestymistavat edellyttävät usein psykoterapeuttista erityisosaamista.

Outi Poutanen, Gustav Schulman, Sirkku Tukiainen

Työstressikysely Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1996 Miten lääkärit jaksavat?

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin koko henkilöstölle tehtiin keväällä 1996 työstressikysely. Kiire on tuttua lähes kaikille ammattiryhmille. Stressin tunteminen vaihtelee, ja lääkärit olivat yksi eniten stressiä kokeva ammattiryhmä. Kehittämiskohteina nousivat esille esimiestoiminta, työyhteisöjen toimivuus, jatkuva koulutus ja perehdyttäminen, ikääntyvien työntekijöiden tukeminen sekä sijaisten asema. Kaikkiaan tulokset olivat myönteisemmät kuin suunnitteluvaiheessa uskottiin.

Marja Kyrö, Jorma Mönkkönen