Lyhythoitoinen kirurgia käy myös paksusuolileikkauksiin

Ns. lyhytjälkihoitoinen kirurgia on saavuttanut laajaa suosiota. Toistaiseksi nopeaa kotiutusta on käytetty pienemmissä toimenpiteissä ja tähystyskirurgiassa. Perinteisesti potilaat ovat viettäneet paksusuolileikkauksen jälkeen sairaalassa n. viikon. Arvioitiin, että edeltävällä opastuksella, optimaalisella kipulääkityksellä, aikaisella mobilisaatiolla ja ruokailun varhaisella aloittamisella voitaisiin lyhentää avoimesti leikattujen paksusuolipotilaiden hoitoaikoja ja kotiuttaa potilaat jo toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Tom Scheinin
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Yskänlääkkeet eivät vähennä lasten yskää

Yskänlääkkeiden todellisesta sekä lasten että aikuisten yskää vähentävästä tehosta on esitetty epäilyjä vuosikausia. Silti yskänlääkkeitä kulutetaan paljon, jotenkinhan flunssapotilaan oloa pitää helpottaa. Lumekontrolloitu, kaksoissokkoutettu vertailu yskänärsytystä estävän dekstrometorfaanin ja antihistamiini difenhydramiinin vaikutuksesta lasten yskimiseen ja lapsen ja vanhempien unen laatuun paljastaa karun totuuden: yskä ei lääkkeen ansiosta vähene eikä uni parane, saaliina vain kourallinen sivuvaikutuksia!

Marjo Renko
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Passivisen tupakoijan infarktiriski luultua suurempi

Brittiläisessä 20 vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin 4 729 miehen tupakointihistoria ja mitattiin veren kotiniinipitoisuus. Lähtötilanteessa (1978-1980) tupakoimattomat miehet (2 105) jaettiin neljään luokkaan kotiniinipitoisuuden mukaan. Muilla riskitekijöillä vakioidut tulokset osoittavat, että sydäninfarktiriski nousi kotiniinipitoisuuden mukaan. Se oli suurimman pitoisuuden ryhmässä 1,57 verrattuna pienimmän pitoisuuden ryhmään. Riski oli samaa suuruusluokkaa kuin tupakoijilla (1,66) verrattuna tupakoimattomiin. Infarktiriski oli suurempi seurannan alkupuolella. Uutta tuloksissa oli lisäksi se, että riski veren kotiniinipitoisuudella mitattuna oli suurempi kuin tähän asti julkaistuissa tutkimuksissa, joissa passivisen tupakoinnin mittana on ollut kyselymenetelmä. Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä kotiniinipitoisuuden ja aivohalvauksen välille.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Simvastatiini puree pitkään

4S-tutkimus oli kaksoissokko, lumelääkekontrolloitu tutkimus, joka alkoi vuonna 1994. Siinä annettiin simvastatiinia tai lumelääkettä sepelvaltimotautipotilaille, joiden kolesterolitaso oli 5,5-8,0 mmol/l. Nyt tutkimuksen alusta on kulunut siis yli 10 vuotta ja todetaan, että simvastatiiniryhmässä kokonaiskuolleisuus oli 15% (26-3 %, p = 0,02) pienempi kuin lumelääkeryhmässä, mikä johtui ennen kaikkea pienemmästä sepelvaltimokuolleisuudesta (ero 24 %, 36-10 %, p = 0,018). Syöpäkuolleisuus oli samaa luokkaa molemmissa ryhmissä, eikä syöpien sijainnissa ollut poikkeamaa ryhmien välillä.
Lääke­tieteen maailma­sta 43/2004 Kommentteja

Työuupumus Suomessa Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia

Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen huonoille psykososiaalisille työoloille lisää terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Työuupumus kehittyy jatkuvan työstressin seurauksena. Sen esiintyvyyttä ja muutoksia väestötasolla on tutkittu vain vähän.

Kirsi Ahola - Teija Honkonen - Raija Kalimo, Erkki Nykyri - Arpo Aromaa - Jouko Lönnqvist
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2004 Kommentteja

Biologisten reumalääkkeiden käyttöön liittyvät riskit

Nivelreumaan ja sen lääkitykseen sekä hoitoihin liittyy huomattavaa sairastavuutta ja kuolleisuutta infektiosairauksiin. Tavanomaiset infektiot, kuten septiset artriitit, osteomyeliitit ja ihon pehmytkudosinfektiot sekä erilaiset opportunistiset infektiot ovat nivelreumapotilailla tavallisempia kuin terveellä verrokkiväestöllä.

Yrjö T. Konttinen - Dan C. E. Nordström - Visa Honkanen - Kari Eklund Liisa Konttinen - Viljami Laine - Jukka Lumio - Ville Valtonen
Katsaus­artikkeli 43/2004 Kommentteja

Koira voi haistaa virtsarakon syövän

Tuumoreista haihtuu hengityksen ja hien mukana orgaanisia yhdisteitä. Niillä kullakin on ilmeisesti oma - ihmisaistein havaitsematon - hajunsa. Koiran on ajateltu tarkalla hajuaistillaan kykenevän tunnistamaan vähäisenkin määrän tällaista hajua. Kuutta erirotuista ja eri-ikäistä koiraa koulutettiin 7 kuukauden ajan erottamaan virtsarakon karsinoomaa sairastavan potilaan virtsa terveiden tai muita tauteja sairastavien potilaiden virtsoista. 22 tapauksessa 54:stä koirat tunnistivat rakkokarsinoomapotilaan virtsan. Onnistumisprosentti oli siis 41 %, kun sattumaan perustuva onnistumisprosentti olisi ollut 14. Tulos on erittäin merkitsevä. Sen perusteella vaikuttaa siltä, että virtsarakon karsinoomaa sairastavan potilaan virtsassa on haihtuvia, hajusignaalin perusteella tunnistettavissa olevia tuumorispesifisiä yhdisteitä ja koirat voidaan kouluttaa erottamaan nämä yhdisteet verivirtsaisuuden ja tulehduksen synnyttämistä hajusignaaleista.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2004 Kommentteja

Kannabiksen haitallisuus kyseenalaistettavissa

Yleisesti väitetään, että kannabis aiheuttaa monia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joten sen käyttöä ei saisi vapauttaa. On kuitenkin mahdollista, että kyse ei ole - ainakaan pelkästään - yksisuuntaisesta kausaalisuhteesta, vaan tutkimusharhasta. Englantilaiset tutkijat selvittivät, tukevatko tutkimukset kannabiksen käytön suoranaisia haitallisia vaikutuksia. Tarkastelunsa pohjaksi he löysivät 48 tutkimusta, joista 16 täytti laatukriteerit kohtuullisesti. Näidenkin tulokset perustuivat tutkittavien omiin ilmoituksiin.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030