Uniapneaa sairastavalla esiintyy yön aikaisia hengityskatkoja runsaasti tai pitkäkestoisina, ja ne johtavat päiväaikaisiin oireisiin, yleensä väsymykseen.

Suomessa tautia esiintyy noin 3 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista.

Keskivartalolihavuus ja paksukaulaisuus liittyvät yli puolella aikuisten uniapneaan.

Taudin esiintymislukujen pelätään kasvavan väestön lihomisen johdosta.

Sairautta tulisikin etsiä erityisesti ylipainoisten joukosta.

Diagnostiset mahdollisuudet ovat kehittyneet. Nykyään kotona tehtävät unirekisteröinnit mahdollistavat tutkimusten käynnistämisen jo omalla terveysasemalla.

Uniapnean hoidoksi tarvitaan paitsi painon pudotusta, vaikean sairauden kohdalla myös CPAP-hoitoa.

Uniapnean jatkohoidon työnjaon uutena periaatteena on se, että laitteesta vastaa sen myöntänyt yksikkö ja potilaan hoidosta potilaan oma lääkäri ja hoitaja erikoissairaanhoitoa tarvittaessa konsultoiden.

Valtakunnallinen uniapneaohjelma tukee uustyönjaon käynnistymistä maassamme.