Syöpäpotilaan kivun hoitoon morfiinia ja parasetamolia

Etäpesäkkeistä syöpää sairastavista potilaista 75 % kärsii hankalista kivuista. WHO:n ohjeen mukaan kipuun kokeillaan ensin anti-inflammatorisia kipulääkkeitä tai parasetamolia, seuraavalla portaalla käytetään heikkoja opioideja. Kovan kivun hoitoon käytetään opioideja. Annos titrataan yksilöllisesti. Opioidien sivuvaikutukset, väsymys, sekavuus, huonovointisuus ja ummetus rajoittavat annostelua. Optimaalisen hoitoannoksen yhteydessäkin monet potilaista kärsivät kivuista jossain määrin.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Anoreksia on herkkä uusimaan

Anoreksia nervosa on yleistynyt, mutta sen kulkuun liittyviä tekijöitä on edelleen tutkittu vähän. Erityisen tärkeää on tuntea tekijät, jotka laukaisevat anorektisen kehityksen siitä toipuneilla. 51:lle sairaalassa hoidetulle ja anoreksiastaan toipuneelle potilaalle tehtiin seurantatutkimus. Anoreksia katsottiin uusineeksi, jos vähintään kolmen peräkkäisen kuukauden aikana mitattiin alle 17,5 oleva painoindeksi. Näin määritelty anoreksia uusi 35 %:lla keskimäärin 18 kuukauden kuluttua. Uudelleen sairastumista ennakoivat mm. aiemmat itsemurhayritykset, aiempi erikoistason hoito anoreksian vuoksi, runsas liikunnan harrastaminen ja huoli ulkomuodosta välittömästi kotiuttamisen jälkeen. Tutkijat toteavat, että vaikka anoreksiaoireilu on pysynyt poissa pidempään, tietyt sairauden vaikeudesta kertovat piirteet kohottavat uudelleen sairastumisen riskin niin korkeaksi, että tarvitaan hoitosuunnitelma myös uudelleen sairastumisen varalle.

Raimo Kr Salokangas

Riskitekijöiden ja hoidon vaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1982-1997

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt Suomessa 1960-luvulta lähtien. 1970-luvulla 35-64-vuotiaiden kuolleisuuden väheneminen voitiin selittää kokonaan kolesterolitason ja verenpaineen laskulla sekä tupakoinnin vähenemisellä. 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin riskitekijöiden perusteella voidaan ennustaa. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka paljon riskitekijät ja uudet kardiologiset hoidot selittävät 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä vuosina 1982-1997.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa - Matti Ketonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2004 Kommentteja

NNT-lukujen lisäksi tarvitaan arvokeskustelua

Kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala pohtivat edellä olevassa artikkelissaan ansiokkaasti tutkimustiedon esittämistapoja. Suhteellisen muutoksen sijaan kannattaa kertoa päätetapahtumien riskin absoluuttinen vähenemä (ARR, absolute risk reduction) tai käyttää sen käänteislukua NNT:tä (number needed to treat). NNT kertoo, montako ihmistä on hoidettava, jotta yksi paranisi. Tällaisen käsitteen osaa ihminen - siis myös lääkäri - ymmärtää ja tulkita arkitilanteeseen paljon helpommin kuin suhteelliset muutosluvut (1).

Marjukka Mäkelä

Lyhyesti: MK sopii perinnöllisen rintasyövän seulontaan

Eurooppalaisen naisen riski sairastua elämänsä aikana rintasyöpään on noin 11 %. Jos nainen on BRCA1- tai BRCA2-geenimutaation kantaja, voi sairastumisriski olla yli 50 %. Mammografiaseulonta vähentää naisten rintasyöpäkuolleisuutta noin 25 %. Mammografia ei kuitenkaan tunnista riittävän luotettavasti nuoren naisen rintasyöpää. Seulontatutkimukseen osallistui 1 909 naista, joilla oli yli 15 %:n riski sairastua elämänsä aikana rintasyöpään. Potilaiden rinnat palpoitiin kahdesti vuodessa. Mammografia ja magneettikuvaus (MK) tehtiin vuosittain. Kolmen vuoden seurannan jälkeen todettiin, että MK-tutkimuksella oli havaittu 20 rintasyöpää enemmän kuin mammografialla. Palpoimalla löytyi vähiten syöpiä. MK:n sensitiivisyys oli selvästi parempi kuin mammografian (80% vs. 33%), tosin mammografia tunnistaa herkemmin tiehyensisäisen syövän kuin MK. Tutkimuksen aikana löydetyt rintasyövät olivat lähettäneet kainaloetäpesäkkeitä vain 21%:ssa tapauksista. Vertailuryhmissä kainaloetäpeäkkeitä on raportoitu 30-45 %:lla. MK sopii rintasyövän seulontamenetelmäksi alle 50-vuotiaille naisille, joiden sairastumisriski rintasyöpään on suuri.

Sirkku Jyrkkiö

Palleatyrän sikiökirurgisesta hoidosta lupaavia tuloksia

Palleatyrä on vaikea epämuodostuma, johon liittyy riski vaikeasta synnynnäisestä keuhkohypoplasiasta ja pulmonaarihypertensiosta ja suuri postoperatiivinen kuolleisuus. Mikäli rintaontelossa on hernioituneita elimiä, sikiökautiset hengitysliikkeet eivät onnistu, keuhkoputkiston paine on matala ja seuraa alveolien hypoplasia. Eläinkokeiden perusteella havaittiin, että mikäli sikiön henkitorvi suljetaan, henkitorven ja keuhkoputkien paine lisääntyy ja keuhkojen kasvu ja kehitys paranevat. Englantilaisten, belgialaisten ja espanjalaisten yhteinen työryhmä on nyt kokeillut menetelmää ihmisen vaikeiden palleatyrätapausten hoidossa. 21 tapausta hoidettiin fetoskooppisesti asettamalla sikiön henkitorveen suuontelon kautta teflonpallo, jolla hengitystie suljettiin. Keuhkojen kasvu parani ja saavutti normaalitason jo kahden viikon kuluessa. Joissakin tapauksissa pallo poistettiin keisarileikkauksen aikana ennen lapsen napanuoran katkaisua, osassa fetoskooppisesti tai ultraäänikontrollissa jo aiemmin. Vakavia äitikomplikaatioita ei esiintynyt. 9 lapsista kuoli heti pulmonaariseen hypoplasiaan, 12 operoitiin ja 10 heistä selvisi ja kehittyi normaalisti. Hoitotulos parani selvästi työryhmän kokemuksen lisääntyessä; kuolleisuus oli 70 % ensimmäisten 10 tapauksen ryhmässä ja 36% myöhemmin. 12 vertailupotilaan ryhmästä vain yksi selvisi. Koska tapaukset olivat vaikeita ja ennuste huono, on jo tämän suuruisen aineiston tulosta pidettävä lupaavana ja uutta hoitomuotoa kehittämisen arvoisena. Hoito pitää keskittää muutamiin kansainvälisiin keskuksiin.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Endoteliinireseptorin salpaamisesta tuskin apua sydämen vajaatoimintaan

Koska endoteliinireseptorin salpaaminen korjaa hemodynamiikkaa sekä kokeellisessa että kliinisessä sydämen vajaatoiminnassa, päättivät EARTH-tutkijat selvittää darusentaanin vaikutuksia kroonisessa vajaatoiminnassa. Kontrolloituun tutkimukseen osallistui yli 600 vajaatoimintapotilasta, joita hoidettiin 24 viikon ajan. Lääke oli hyvin siedetty, mutta ei saanut aikaan minkäänlaisia myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia. Toinen saman ryhmän aine, bosentaani, on jo aiemmin todettu hyödyttömäksi samassa indikaatiossa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako polkupyöräily impotenssia?

Polkupyörän satulassa istumisen on arveltu aiheuttavan painetta pudendaalikanavassa kulkeviin hermoihin ja verisuoniin ja sillä mekanismilla erektion heikkoutta. Perineumin tunnottomuutta on pidetty pyöräilyyn liittyvän erektionheikkouden esiasteena... Hermoverisuonipunokseen kohdistuvaa kompressiota on yritetty välttää satuloita muotoilemalla sekä varustamalla niitä geelipehmustein. Asiaa selvitettiin 436 vähintään 21-vuotiaan, potentin, sukupuolisesti aktiivisen amatööripolkijan avulla. Tutkittavat osallistuivat pyöräilytapahtumaan, jossa poljettiin minimissään 320 km. Kumulatiivinen erektiohäiriön insidenssi oli viikon kuluttua suorituksesta 4,2 % ja kuukauden kuluttua 1,8 %. Asiaan vaikuttavien tekijöiden analyysin perusteella kävi ilmi, että pitkänmatkan pyöräilijän paras keino välttää erektio-ongelmat on ajaa maantiepyörää maastopyörän asemesta, pitää ohjaustangon taso satulan tason alapuolella ja välttää reijitettyä satulaa, jos perineumin puutumista esiintyy.

Ossi Lindell

Korjaako kantasoluhoito sydäninfarktivauriota?

BOOST-tutkimuksessa satunnaistettiin 60 ST-nousuinfarktipotilasta onnistuneella pallolaajennuksella aikaansaadun reperfuusion jälkeen pelkkään optimaaliseen sydäninfarktin hoitoon tai saamaan sen lisäksi kantasoluinfuusion vaurioalueelle. Kantasolut saalistettiin suoliluun harjasta otetusta luuydinaspiraatista keskimäärin neljä päivää pallolaajennuksen jälkeen ja ruiskutettiin samana päivänä vauriopaikalle sepelvaltimohaaraan viedyn pallokatetrin kautta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kokousesitelmästä hoitokäytäntöön?

Kokousesitelmien julkaisuprosentti on tärkeä kokouksen tason mitta. Kaikkialta maailmasta osanottajia houkutteleva Amerikan urologiyhdistyksen (AUA) vuosikokous on urologien ykköskokouksen maineessa. On kunniakasta päästä esittämään tutkimuksensa tulokset tällaisessa kokouksessa. Kuitenkin vasta esitelmän julkaiseminen asiantuntijoita käyttävässä tieteellisessä sarjassa takaa menetelmien ja tulosten luotettavuuden. Vuosien 1998, 1999 ja 2000 AUA:n kokouksiin hyväksytyistä yhteensä 4302 abstraktista julkaistiin 37,8%, useimmat kahden vuoden kuluessa kokouksesta, harvat enää yli 30 kuukauden kuluttua. Vastaava luku Pohjois-Amerikan lapsiortopedeilla on 45 %, oftalmologeilla 66 % ja kardiologeilla 50 %. Koska esitelmistä julkaistaan vain noin puolet, kokouksessa saatuun informaatioon on syytä suhtautua kriittisesti.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030