Mitä enemmän kunta painottaa avohoitoa, sitä varmemmin vanhuspotilas palaa sairaalaan

Mitä enemmän kunnassa painotetaan avohoitoa, sitä todennäköisemmin vanhusten sairaalajaksot uusiutuvat. Tällaiseen tulokseen päädyttiin Stakesin tutkimuksessa, jossa selvitettiin vanhuspotilaiden sairaalasta kotiuttamisen käytäntöjä.

Suvi Sariola

Vappu Taipaleko nostamassa eläkeikää?

- En ole puhunut eläkeiän nostamisesta 70 tai 75 vuoteen, en eläkejärjestelmien totaalisesta muuttamisesta enkä ratkaisusta, joka koskisi kategorisesti kaikkia. Olen puhunut siitä, että jos katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus pysyä työelämässä pitempään kuin nykyään. Puhuin ihmisten tarpeista ja toiveista, sanoo Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale.

Suvi Sariola

Professori Claude Bouchard: Lihavuuden hoito otettava vakavasti

Yksi maailman tunnetuimmista lihavuustutkijoista, yhdysvaltalainen Claude Bouchard sanoo, että lihavuuden tutkimukseen ja hoitoon on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin sydän- ja verisuonisairauksiinkin. Vielä esimerkiksi lihavuuden tutkimukseen ohjautuvat rahavirrat ovat murto-osa lihavuuden liitännäissairauksien tutkimusbudjeteista.

Ulla Järvi

Finsk läkare i Annecy

Dr Marja-Liisa Jouvenel från Helsingfors är mitt uppe i sin karriär som allmänläkare i den vackra lilla staden Annecy i Frankrike. Hon har rika erfarenheter av vad det innebär att vara fransk familje- eller husläkare. Den intima relationen till patienterna är den stora skillnaden mellan att vara läkare i Frankrike och i Finland.

Åke Landquist

Kurkunpään papilloomavirusinfektio

Väitöskirjatyössä selvitettiin tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa aikuistyypin kurkunpään papillomatoosin taudin kulkuun ja ennusteeseen sekä kehitettiin infektion kokeellinen malli.

Kohteiden tunnistus komplementin aktivoitumisen alkuvaiheessa

Target discrimination during initiation of complement activation

UV-säteilyn aiheuttama ihottuma

The role of ultraviolet radiation in lupus erythematosus and polymorphous light eruption

Synnytystavan vaikutus imeväisen suolistoflooran ja elimistön puolustuskyvyn kehitykseen

Mode of delivery and intestinal microflora - consequences for the development of immune functions and gut mucosal barrier in infancy

Laminiinit normaalissa ja pahanlaatuisessa kilpirauhas- ja paksusuoliepiteelissä sekä munuaiskarsinoomissa

Laminins in normal and neoplastic thyroid and colorectal epithelia and in renal carcinomas

Biohajoavien virtsaputken laajentimien käyttö

Bioabsorbable urethral stents; new materials and new indications

Allergisen astman hoitoa monoklonaalisella anti-IgE-vasta-aineella

IgE:n välittämät immuunireaktiot ovat tunnettuja allergisen oireilun, mm. astman taustalta. Siksi ei ole ihme, että tekniikan kehittyessä myös tätä ongelmaa pyritään helpottamaan spesifisellä vasta-aineella, tässä tutkimuksessa rhuMAb-E25:llä. Tutkimukseen osallistui 317 aikuista astmapotilasta, joille oli tarpeen joko hengitettävä tai suun kautta annettava kortikosteroidihoito. Vasta-ainetta kahtena eri vahvuutena (laskimoon) tai lumelääkettä annettiin kerran kahdessa viikossa (käynnistysvaiheen ja aloitusviikon) jälkeen siten, että aktiivihoitoajaksi tuli yhteensä 20 viikkoa. Hoitojakson viimeisten kahdeksan viikon aikana kortikosteroidien annostusta yritettiin vähentää.

Hannu Puolijoki

Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Voiko vauva nukkua vanhempien sängyssä?

Englannissa tehtiin tapaus-verrokkitutkimus vauvan nukkumispaikan vaikutuksesta kätkytkuolemiin. Kuolleisuus oli selvästi lisääntynyt vauvoilla, jotka nukkuivat koko yön vanhempien sängyssä, jotka nukkuivat eri huoneessa kuin vanhempansa tai jotka jakoivat sohvan vanhempien kanssa. Vauvoilla, jotka ainoastaan nukahdutettiin vanhempien sängyssä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa. Sängyn jakaminen ei ollut vaarallista, mikäli vanhemmat eivät tupakoineet tai vauva oli yli 14 viikon ikäinen. Tutkijat päättelevät, että yhteisnukkumista sohvassa tulisi aina välttää, mutta sängyn jakaminen on useimmiten vaaratonta. BMJ 1999;319: 1457-1462 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Suun bakteerit ja ateroskleroosi

Sepelvaltimotaudin infektio-etiologia on kiinnostanut suomalaisia muutenkin kuin keuhkoklamydian yhteydessä. Hampaiston kunnolla ja hampaiden tukikudosten tulehduksilla on tutkimusten mukaan yhteys sepelvaltimotautiin. Pienen vihjeen mekanismista antaa floridalaisen laboratorion havainto, jonka mukaan eräät parodontiittia aiheuttavat bakteerit, etenkin Porphyromonas, tunkeutuvat koronaarisuonesta peräisin oleviin endoteeli- ja lihassoluihin. Tosielämässä näitä bakteereita kiertää veressä pureskelun ja hampaidenpesun yhteydessä. Ne voisivat verisuonen seinämässä käynnistää ateroskleroosiin johtavan inflammaation tai kiihdyttää sitä. Infect Immun 1999;67:5792-5798

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Kuumetta keuhkoemboliassa

Kuumeen esiintyminen hengenahdistusta potevalla johdattaa kliinikon ajatuksia hengitystieinfektioon, ja erotusdiagnostiikassa unohtunee keuhkoembolian tai -infarktin mahdollisuus. Amerikkalaisessa 363 keuhkoemboliapotilaan prospektiivisessa tutkimuksessa (littyy osana PIOPED-selvitykseen) osoittautui 26 %:lla kaikista keuhkoveritulppapotilaista olevan lämpöä yli 37,8 C samoin kuin 14 %:lla niistä, joilta muut syyt pystyttiin sulkemaan pois (n = 311). Keuhkoverenvuodon tai infarktin saaneista kuumeilevien osuus oli 15 % (39/267), kun taas pelkän keuhkoveritulpan saaneista osuus oli 9 % (4/44); ero ei ollut merkitsevä. Embolian taustalta löytyi usein - kuten arvata saattaa - laskimoveritulppa, mikä sinällään on hyvä muistaa selittämättömän lämpöilyn alkuperänä. Päätelmä oli, että lievää lämpöä löytyy keuhkoemboliapotilailta usein, eikä oireen taustalla välttämättä tarvitse olla keuhkoinfarktiakaan. Chest 2000;117:39-42 (HP)

Hannu Puolijoki

Kuntoutuuko fibromyalgiapotilas?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa pitkäaikaisen kivun lisäksi ilmenee neurovegetatiivisia oireita, mielialan laskua, ahdistuneisuutta, väsyneisyyttä ja subjektiivista lihasvoiman heikkenemistä. Harjoitteluohjelmalla kuntoutuslaitoksissa on pyritty fyysisen kunnon parantamisen avulla lievittämään fibromyalgian (FM) oireita ja parantamaan työ- ja toimintakykyä. Kahden vuoden aikana Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa ensin kahden viikon ja myöhemmin 3 kuukauden (tai 6 kuukauden) kuluttua viikon seurantajaksolla tutkittiin 189:n fibromyalgiakriteerit täyttäneen potilaan kuntoharjoittelun vaikuttavuutta - väliaikana he noudattivat laadittua kotiharjoitteluohjelmaa. Tulokset osoittivat, että perinteisen kuntoutuksen keinoin fibromyalgiapotilaiden keskeiseen oireeseen, kipuun, ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan liikunnan ja harjoittelun lisääminen parantaa merkitsevästi fyysistä kuntoa jo 3 kuukauden seurannan aikana ja lisää potilaiden kokemaa tyytyväisyyttä.

Jorma V. Viitanen, Sirkku Ala-Peijari, Sisko Ronni, Ulla Karlsten, Kirsti Uoti-Reilama

Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat

Jalkaterän ja nilkan alueen kiputilat ovat sangen tavallisia. Jopa 40 %:lla väestöstä on jalkavaivoja ja jalan alueelta on löytynyt yli 2 000 erilaista vaivaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Oireiden taustalla voi olla mekaanisia, metabolisia, neoplastisia, tulehdusperäisiä ja synnynnäisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa eri kudosryhmissä, kuten jalan ihossa, lihaksissa, hermokudoksessa, verisuonissa sekä luu- ja rustokudoksessa. Tässä kirjoituksessa käsittelemme tarsaalitunnelioireyhtymää, Mortonin oireyhtymää ja eräitä muita kipuja aiheuttavia hermovaurioita.

Ilkka Lehtinen, Matti Hurme, Ilkka Koskivuo