Synnytyselinten kehityshäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Noin kahdella prosentilla naisista on synnytyselinten kehityshäiriö vaihdellen kohdun ja emättimen puuttumisesta kaksoiskohtuun. Osa vioista paljastuu nuorella iällä, koska kuukautisvuotoa ei ilmaannu tai synnytyskanavan tukkiva rakennevika aiheuttaa syklistä kipua. Pääosa yleisimmistä rakennehäiriöistä tulee ilmi raskauden aikana. Toistuvat keskenmenot, ennenaikaiset synnytykset ja sikiön tarjontapoikkeavuudet ovat tyypillisiä kohtuanomalioihin liittyviä raskaushäiriöitä, joskin raskaus voi edetä normaalisti kohtuviasta huolimatta. Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus paljastaa poikkeavan kohdun usein jo ennen raskautta. Synnytyselinten rakennehäiriön tarkka diagnoosi on tärkeä arvioitaessa hoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutusta hedelmällisyyteen ja raskauden ennusteeseen. Yleisin kehityshäiriö, kohdun väliseinä, hoidetaan kohtuontelon tähystysleikkauksessa. Munuaisten rakennehäiriö löytyy joka neljänneltä kohtuanomaliapotilaalta.

Pentti K. Heinonen

Tuberkuloosi Suomen lähialueilla

Tuberkuloosi alkaa olla yhä harvinaisempi Suomessa, kun taas naapurimaihimme idässä ja etelässä on kehittynyt uusi tuberkuloosiepidemia, jolle ovat tunnusomaisia tavanomaiselle lääkitykselle vastustuskykyiset ns. moniresistentit (multi drug resistance, MDR) tapaukset. Syyt tähän kehitykseen ovat moninaiset, ja pikaisia tulkintoja tilanteesta ilman perusteellista perehtymistä asiaan tulee välttää. Epidemian hallintaan saattaminen on haaste koko kansainväliselle tuberkuloosin torjuntatyölle. Suomen etelä- ja itärajat ovat tuberkuloosin resistenssin suhteen maailman jyrkimmät. Kasvava kanssakäyminen eri muodoissa Viron ja Venäjän kanssa asettaa tuberkuloosin torjunnallemme uusia tehtäviä. Tehokkain tapa vähentää Suomeen kohdistuvaa uhkaa on huolehtia oman terveydenhuoltohenkilöstömme tuberkuloositietojen ylläpidosta sekä avustaa naapurimaitamme tehostamaan heidän tuberkuloosiohjelmiaan. Yhteistyöhankkeisiin lähialueidemme kanssa onkin jo ryhdytty.

Rauni Ruohonen

Kehittämisprojekti tehostamaan suun terveydenhuoltoa

Kunnallisia hammaslääkäripalveluja on maassamme perinteisesti tarjottu etupäässä nuorille ikäluokille. Tervehampaisten nuorten vuosittaiset tarkastukset on kuitenkin usein koettu turhina ja resursseja kuluttavina. Vuonna 1998 käynnistyi kymmenellä paikkakunnalla kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena on selvittää voidaanko hammashuollon voimavaroilla saada kattavammat ja tehokkaammat suun terveydenhuollon palvelut. Mukana olevilla paikkakunnilla nuorten tarkastusvälejä on harvennettu ja osa tarkastuksista on siirretty suuhygienisteille. Vapautunut hammaslääkärin työpanos on voitu käyttää ongelmatapausten selvittelyyn ja mm. laitosvanhusten hampaiden hoitoon, mikä on monessa kunnassa jäänyt täysin retuperälle. Projektin aikana pyritään myös lisäämään terveyskeskuslääkärien valmiuksia lähettää potilaita hammashoitoon, kun siihen on terveydellisiä syitä.

Eeva Widström, Ulla Mattelmäki

Kotona selviytymistä voi edistää yksinkertaisin keinoin: Heikosti näkeviä vanhuksia voidaan huomattavasti auttaa apuvälineillä

Kolme viidestä sotaveteraanista, joka ei kyennyt lukemaan sanomalehteä kuntoutukseen tullessaan, pystyi siihen apuvälineiden ja ohjauksen avulla kuntoutuksesta lähtiessään. Näkövammaisten Keskusliiton tutkimus osoitti, että vanhusten näkökyvystä riippuvaista toimintakykyä voidaan parantaa merkittävästi oikein valituilla apuvälineillä ja niiden käytön ohjauksella.

Suvi Sariola

Akuutin intermittoivan porfyrian molekyyligenetiikka Suomessa

Porfyriat ovat ryhmä perinnöllisiä sairauksia ja ne johtuvat häiriöstä hemin biosynteesissä, jossa on kahdeksan eri entsyymiä. Suomen yleisin porfyria on akuutti intermittoiva porfyria (AIP), joka johtuu hemin biosynteesiketjun kolmannen entsyymin porfobilinogeenideaminaasin (PBGD) osittaisesta puutteesta. Tauti periytyy autosomissa vallitsevasti, ja Suomessa on 40 perusteellisesti tutkittua AIP-sukua, joissa on yhteensä noin 200 potilasta.

Sami Mustajoki

Enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä

Tutkimuksessa selvitettiin enterovirusinfektioiden merkitystä tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen patogeneesissä. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyttä tutkittiin laajoissa suomalaisissa seurantatutkimuksissa (mm. Lasten Diabetes Suomessa (DiMe) -tutkimuksessa ja Diabeteksen Ennustaminen ja Ehkäisy (DIPP) -tutkimuksessa analysoimalla seurannan aikana diabetekseen sairastuneiden ja terveiden verrokkilasten seeruminäytteitä enterovirusvasta-ainetesteillä ja enteroviruksen perimäaineksen monistamiseen perustuvalla RT-PCR-testillä. Enterovirusten 2C-proteiinin ja haiman saarekesolujen välisen immunologisen ristireaktion mahdollisuutta selvitettiin tutkimalla ristireagoivien vasta-aineiden esiintyvyyttä diabetekseen sairastuneilla ja terveillä lapsilla. Enterovirusinfektioiden esiintyvyyden ja nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuuden välistä yhteyttä arvioitiin suomalaisessa ja liettualaisessa koululaisväestössä. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä parannettiin enterovirusdiagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta kehittämällä RT-PCR-monistustuotteet tunnistava hybridisaatiomenetelmä.

Maria Lönnrot

Dopamiinitransportterin säätely skitsofreniassa

Jo 1960-luvun lopulta lähtien on skitsofreniaan ajateltu liittyvän aivojen dopaminergisen järjestelmän suhteellinen yliaktiivisuus, jota neuroleptiryhmän lääkkeet salpaavaat. Nykyaikaisilla lääketieteellisillä kuvantamismenetelmillä on voitu osoittaa kyseessä olevan nimenomaan dopaminergisen järjestelmän presynaptisten neuronien tehostuneesta kyvystä tuottaa ja vapauttaa dopamiinia tyvitumakkeissa (nucleus caudatus ja putamen). Ei kuitenkaan ole tiedetty, onko ilmiön taustalla dopaminergisten neuronien lisääntynyt aktiivisuus vai skitsofrenian taustalla mahdollisesti vaikuttavaan keskushermoston kehityshäiriöön liittyvä poikkeuksellisen korkea hermotustiheys. Dopamiinitransportteri (DAT) on dopaminergisten neuronien hermopäätteissä sijaitseva, dopamiinin takaisinotosta huolehtiva kuljetusproteiini, jonka pitoisuuden tiedetään korreloivan varsin hyvin hermonpäätteiden tiheyteen esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli siten kehittää mahdollisimman hyvä merkkiaine DAT:n tutkimiseen sairauden eri vaiheissa olevilla skitsofreniapotilailla positroniemissiotomografiaa (PET) hyväksikäyttäen.

Aki Laakso

Tutkimus CYP3A4-estäjien vaikutuksista anestesiologisten lääkeaineiden metaboliaan

Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista yli puolet metaboloituu sytokromi P450 3A4-entsyymin (CYP3A4) vaikutuksesta. Anestesiologiassa CYP3A4:n metaboloimia lääkkeitä ovat mm. opiaatit alfentaniili, sufentaniili ja fentanyyli, bentsodiatsepiini midatsolaami sekä amidipuudutteet lidokaiini ja ropivakaiini. Yleisimmin Suomessa käytetty pitkävaikutteinen puudute bupivakaiini on rakenteellisesti läheistä sukua ropivakaiinille ja tästä syystä CYP3A4:n oletetaan osallistuvan myös bupivakaiinin metaboliaan. Monet yleisesti käytetyt lääkeaineet, kuten atsoliryhmän sienilääkkeet, tietyt makrolidiantibiootit sekä HIV-proteaasi-inhibiittorit, estävät CYP3A4:n toimintaa ja voivat yhteiskäytössä CYP3A4:n metaboloimien lääkkeiden kanssa aiheuttaa vaarallisia yhteisvaikutuksia.

Vilja Palkama

Vuosituhannen tilinpäätös

Arvostetun lääketieteen lehden toimituksen näköalapaikalta on luotu katse päättyneeseen vuosituhanteen ja valittu kliiniseen lääketieteeseen eniten vaikuttaneet tapahtumat. Listassa on 11 otsikkoa, jotka kaikki kuvaavat pikemminkin kehitysketjuja kuin yksittäisiä keksintöjä. Vanhimpia noteerattuja tapahtumia ovat arabialaisten numeroiden ja matematiikan käyttöönotto 1202, Vesaliuksen anatomia 1543 ja van Leeuwenhoekin mikroskooppi 1600-luvulta. Valtaosa edistyksestä osuu kuitenkin 1900-luvulle.

Heikki Arvilommi

Sokeria ja tutti pikkuvauvan kivun lievitykseen

Vastasyntyneiltä otetaan usein verinäytteitä. Näissä tilanteissa, samoin kuin muiden toimenpiteiden yhteydessä, kivun lievitys olisi toivottavaa, sillä kivuliaisuus saattaa johtaa lapsen hapetuksen tai verenkierron poikkeavuuteen tai kallonsisäisen paineen nousuun. Tehostetussa hoidossa olevien vastasyntyneiden kipua hoidetaan usein suoneen annettavilla kipulääkkäillä. Mutta miten lievittää sellaisten vähemmän sairaiden lasten kipua, joilla ei ennestään ole avointa suoniyhteyttä?

Per Ashorn

Gonadotropiinitaso ennustaa kohdunulkoisen raskauden metotreksaattihoidon onnistumista

Kaikkia kohdun ulkopuolisia raskauksia ei tarvitse hoitaa operatiivisesti. 50 mg/m2 intramuskulaarinen annos metotreksaattia on vaihtoehto tilanteissa, joissa voimakas verenvuoto ei vaadi välitöntä operaatiota. Metotreksaattihoito onnistui 320 (91 %) tapauksessa 350 potilasta käsittävässä tutkimuksessa. Mikäli hoitoa edeltävä potilaan seerumin hCG-taso oli alle 10 000 mIU/ml, hoito onnistui 94 %:ssa. Viidellätoista potilaalla hCG-arvo ylitti 15 000 mIU/ml, ja heistä seitsemälle tarvittiin kirurginen hoito. Ektooppisen raskausalueen koko, sikiön sydämen toiminnan tai intraperitoneaalisten nestekertymien näkyminen kaikututkimuksessa tai progesteronitaso eivät ennustaneet metotreksaattihoidon onnistumista. Tällä tavoin hoidetut potilaat tarvitsivat tehostettua tarkkailua, mutta hoito sinänsä on helppo eikä rasita potilasta.

Pertti Kirkinen

Sikiön meningomyeloseelen korjausleikkauksista lupaavia tuloksia

Sikiökirurgia näyttää olevan kehitysvaiheessa, jossa ollaan siirtymässä eläinkokeista ja yksittäisten potilaiden hoitokokeiluista isompien potilasryhmien kontrolloituihin tutkimuksiin. Ehkä laajin ihmisellä tehty tutkimus käsittelee meningomyeloseelen sikiökautista korjausleikkausta. 29 tapauksessa tehtiin raskauden 24.-30. viikkojen välillä hysterotomian kautta sikiön lumbaalisen meningomyeloseelen korjausleikkaus.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Itsenäinen elämä edellyttää vähintään kolmisensataa geeniä

Mikrobigenomien perusteella on teoretisoitu, että itsekseen pärjäävä solu vaatisi runsaat 250 geeniä. Tällainen joukko geenejä on säilynyt suhteellisen muuttumattomina bakteerilajista toiseen. Itsenäisesti elävistä soluista Mycoplasma genitalium -bakteerilla on pienin genomi. Se on vain 580 kiloemäksen pituinen ja sisältää 480 geeniä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat, että bakteerilta voidaan poistaa runsaat 200 geeniä sen elinkykyisyyden täysin häiriintymättä. Kovin kummoista sopeutumiskykyä tällä geeniarsenaalilla bakteerille ei tietenkään enää jää, eikä siitä laboratorion ulkopuolelle eläjäksi olisi. Science 1999;286:2165-2169 (MV)

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lasten painon arviointi

Lasten lääkitys tulee yleensä annostella painon mukaisesti. Mutta kuinka selvittää potilaan paino kehitysmaissa, missä vaaka usein puuttuu tai on rikki? Yleensä hoidon määrääjä tällöin arvioi painon lapsen ulkonäön perusteella. Malawilaiset pediatrit kehittivät tätä menetelmää tuottamalla leveän mittanauhan, jossa kutakin pituutta vastasi samanmittaisen malawilaisen lapsiväestön keskimääräinen paino. Menetelmää testattiin 142:lla päivystykseen tulleella lapsella. Verrattaessa vaa'alla saatuun tulokseen mittanauha tuotti oikean painoarvon 79 %:lla ja ulkonäköön perustuva arvio ainoastaan 54 %:lla lapsista. Menetelmä on halpa ja lisää lääkehoidon turvallisuutta kehitysmaissa. Lancet 1999; 354:1616 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Salmeterolin anti-inflammatorisista vaikutuksista näyttöä

Pitkävaikutteisten hengitettävien beeta2-agonistien yhdistämisen inhaloitavaan kortikosteroidihoitoon on havaittu parantavan astmapotilaan tilannetta enemmän kuin pelkän kortikosteroidiannoksen lisäyksen. Tämän on epäilty tapahtuvan inflammaation hoidon kustannuksella ja olevan siksi pitkällä aikavälillä epäedullista. Australiassa tutkittiin 50 astmapotilaan lumekontrolloidussa sarjassa edellä mainittujen hoitojen vaikutusta keuhkoputkien limakalvojen biopsianäytteen ja bronkoalveolaarihuuhtelun (BAL) solulöydöksiin. Salmeteroli (50 myyg x 2/vrk) ei lisännyt inflammaatiosta kertovien markkereiden määrää kummassakaan tutkitussa kohteessa, mutta sen sijaan se vähensi EG1-positiivisia eosinofiilejä lamina propriassa. Lisäannoksen hengitettävää flutikasonia (100 myyg x 2/vrk) todettiin vähentävän ainoastaan BAL-nesteen lymfosyyttiaktivaatiota. Salmeterolia saaneiden kliininen tila oli parempi kuin steroidiryhmäläisten. Salmeteroli siis vastoin odotuksia vähensi eikä lisännyt allergista inflammaatiota keuhkoputkistossa. Hyvä havainto näitä potilaita hoitaville. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1493-1499 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Jokisokeus - häviävä trooppinen tauti

Jokisokeus on loistauti, jolla on ollut suuri kansanterveydellinen merkitys erityisesti Länsi-Afrikassa. Aikuinen mato ei juuri tuota ongelmia, mutta sen ihmisessä synnyttämät toukat aiheuttavat isännän vähittäisen sokeutumisen. Madon häätäminen on vaikeaa, mutta 1980-luvulla lääkefirma Merck kehitti ivermektiinin, joka suun kautta otettuna lopettaa toukkien tuotannon pitkäksi ajaksi. Koska sivuvaikutukset ovat vähäisiä, lääkettä voidaan antaa esimerkiksi kerran vuodessa kaikille endeemisellä alueella asuville. Tällä strategialla jokisokeus onkin jo laajalti hävitetty Länsi-Afrikasta. Merckin kunniaksi voidaan lukea, että se on antanut ivermektiinin ilmaiseksi WHO:n ja taudista kärsivien maiden käyttöön. BMJ 1999;319:1090 (PA)

Per Ashorn

Lyhyesti: Koululaiset kuormajuhtina

Moni vanhempi on kauhistellut koulutielle suuntaavan perillisensä kantamuksia. Italiassa 237 kuudesluokkalaisen (11-12 v) laukun paino tutkittiin päivittäin viikon ajan. Keskimäärin reppu painoi 9,3 kg (22 % lapsen painosta) ja painavin kantamus oli 16,3 kg (46 % lapsen painosta). Joka kolmas lapsi kantoi vähintään kerran viikossa reppua, jonka paino ylitti 30 % lapsen omasta painosta. Melkoisia kantamuksia, varsinkin kun Italian työsuojelulait kieltävät yli 20 kg:n painoiset nostot 15-18-vuotiailta pojilta ja yli 15 kg:n taakat samanikäisiltä tytöiltä. Pienempien lasten kantamukset eivät suositusten mukaan saisi ylittää 10-15 %:a lapsen painosta. Liekö raskailla koulurepuilla yhteyttä lasten ja nuorten alaselkävaivojen yleistymiseen? Lancet 1999; 354:1974 (PA)

Per Ashorn

Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua?

Kansaneläkelaitoksen tekemässä seurantatutkimuksessa todettiin, että keskimäärin puoli vuotta (2-12 kk) sairausvakuutuksen päivärahaa saaneista masennuspotilaista vain puolet palasi töihin vuoden kuluessa. Työkykyisistä suurin osa kärsi edelleen lievästä masennuksesta. Työhön paluuta ennakoivat nuori ikä, hyvä sosioekonominen asema, sairausloman lyhyt kesto ja masennuksen vähäinen vaikeusaste. Eläkeratkaisu ei paranna potilaiden masennusta. Eläkkeelle siirtyneet olivat edelleen usein vaikeasti depressiivisiä, ja heidän auttamisensa edellyttää erityisiä masennuksen hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka, Sirkku Rissanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030