Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1998

Vuoden 1998 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista vajaat 19 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran elämänsä aikana ja 10 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle ja 51 % tunsi huumeiden käyttäjän. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa. Myös yhdyntäkokemukset, HIV-testit ja hormonien käyttäjän tunteminen olivat huumeita kokeilleilla yleisempiä kuin muilla vastaajilla. Huumekokeiluja ilmoittaneiden musiikkimieltymyksinä tavallisempia kuin muilla olivat rap/hip hop, jazz ja blues, kun taas kotimaisten iskelmien ja diskomusiikin kuuntelu oli huumeita kokeilleiden joukossa harvinaisempaa.

Vesa Jormanainen, Mika Mattinen, Kari Linden, Timo Seppälä, Timo Sahi

TEO:n Aulikki Wallin: Holhouslainsäädännön muutos edellyttää yksilöidympiä lääkärinlausuntoja

Joulukuussa voimaan astunut uusi holhouslainsäädäntö muutti koko holhousjärjestelmää ja sen termistöä. Uskotut miehet ja holhoojat häviävät, eikä ketään enää julisteta holhottavaksi. Uusi laki puhuu neutraalisti päämiehistä ja edunvalvojista. Holhouslautakuntien sijasta holhousasioita hoitavat nyt maistraatit.

Suvi Sariola

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuottaa kauaskantoisia kompromisseja

Lähes kolmasosa naislääkäreistä sanoo lykänneensä lasten hankkimista työhönsä liittyvien syiden takia, ja useampi kuin joka viides kertoo rajoittaneensa haluamaansa lasten lukumäärää työhön tai työssäkäyntiin liittyvistä syistä. Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimuksen tulokset osoittavat, että naislääkärit tekevät työn ja perheen yhteensovittamiseksi suuriakin kompromisseja - joissakin asioissa jopa useammin kuin akateemisesti koulutetut naiset yleensä.

Suvi Sariola

Antioksidanttientsyymien ilmentyminen ja merkitys mesotelioomassa

Mesoteliooma on yksi kaikkein vaikeimmin hoidettavista syöpäsairauksista, koska mikään nykyhoidoista ei juurikaan vaikuta potilaan ennusteeseen. Mesotelioomasolut ovat erittäin resistenttejä sekä sytostaateille että sädehoidolle, mutta syitä tähän resistenssiin ei solutasolla tunneta. Oksidanttivaurion on epäilty olevan keskeinen mesoteliooman ja muiden asbestitautien synnyssä eläinkokeiden ja solututkimusten perusteella, mutta ihmisen asbestitaudeissa näitä mekanismeja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Katriina Kahlos

Apoptoosi ja sen säätelyyn liittyvät proteiinit ja tekijät pienisoluisessa ja suurisoluisessa keuhkosyövässä

Kaikkein huonoennusteisimmat, voimakkaasti tupakointiin yhteydessä olevat keuhkosyöpätyypit, pienisoluinen ja suurisoluinen keuhkosyöpä johtavat potilaan menehtymiseen aktiivisella hoidollakin keskimäärin alle kahdessa vuodessa. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema ja sen säätelyyn liittyvät tekijät, kasvunrajoitegeenit, angiogeneesi ja kasvaimen sisäiset puolustusmekanismit ovat tärkeimpiä syöpäkasvaimen syntyyn ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Apoptoosissa solu kuolee geneettisesti tarkoin säädellyn, aktiivisen prosessin kautta vaurioittamatta ympäröiviä soluja. Apoptoosin avulla elimistö ylläpitää solujen homeostaasia ja puolustautuu sille vaarallisia soluja kuten syöpäsoluja vastaan.

Anna-Kaisa Eerola

Paikallisen ihomelanooman ennustetekijät

Pahanlaatuiseen ihomelanoomaan eli ihon tummasolusyöpään sairastuu Suomessa vuosittain lähes 500 potilasta. Noin kolmasosa diagnoosihetkellä paikallisista kasvaimista on lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin potilaiden ennuste on huono. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uusia paikallisen ihomelanooman ennustetta tarkentavia tekijöitä, joista olisi hyötyä hoitopäätöksissä.

Jari Karjalainen

Insuliiniresistenssi familiaalisessa kombinoituneessa hyperlipidemiassa

Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) on tavallisin periytyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on FKH-tauti. Tyypillisesti noin puolella sukulaisista on poikkeavat veren kolesteroli- ja/tai triglyseridiarvot ja siksi FKH:n ajateltiin alun perin olevan monogeeninen tauti. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vaihtelevien geenivirheiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta syntyvä tila.

Jussi Pihlajamäki

Kasvuhormonin eritys ja unen säätely

Kasvuhormonin suurimmat erityspulssit aivolisäkkeestä ajoittuvat sekä ihmisellä että myös monilla muilla nisäkäslajeilla, kuten rotalla, syviin hidasaaltounijaksoihin, jotka painottuvat unijakson alkuun. Valvominen normaalin unijakson alkupuolella estää kasvuhormonin eritystä ja unijakson siirtäminen eri aikaan vuorokaudesta siirtää vastaavasti kasvuhormonin erityspulsseja. Kasvuhormonin hypotalaamisella vapauttajahormonilla GHRH:lla on injisoituna todettu olevan erityisesti hidasaaltounta lisäävä vaikutus sekä ihmiseen ja koe-eläimiin. Kasvuhormonin eritystä estävän somatostatiinin injisoiminen taas lisää REM-unen määrää ainakin rotalla.

Jussi Toppila

Geenihoidolla parempi suonisiirteen toimivuus

Geenihoitoon on jo vuosia kohdistunut suuria odotuksia, ja kärsimättömimmät kiihkoilijat ovat jo ilmaisseet pettymyksensä edistyksen hitaudesta. Hidastahan eteneminen on ollut, mutta vähitellen alkaa ilmetä kliinisiäkin sovelluksia. Uutena osoituksena tästä on bostonilaiskollegojen työ.

Robert Paul

Rintaruokinnan kesto ja lapsuusiän astma

Lapsuusiän astman yleistymiselle on haettu syitä varsin intensiivisesti. Tällä hetkellä muodikkaimman teorian mukaan atooppisten sairauksien lisääntyminen johtuu imeväiskauden liian vähäisistä infektioista ja sen seurauksena väärin painottuvasta immuniteetista. Toinen yleinen oletus, jota puoltavia tutkimustuloksia on saatu mm. Suomessa, on rintaruokinnan keston jonkinlainen vaikutus allergioiden kehittymiseen. Välttämättä nämä kaksi mekanismia eivät edes ole toisiaan poissulkevia, sillä rintaruokinnan kestolla voisi hyvinkin olla vaikutusta lasten sairastamiin infektioihin.

Per Ashorn

Lonkkaluunmurtumat - lähivuosien epidemia

Vanhusten lonkkaluunmurtumat ovat tunnetusti suuri ja kasvava kansanterveysongelma ja tietenkin ongelma vammautuvalle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Monet epidemiologiset selvitykset ovat viitanneet siihen, että murtumien kokonaisilmaantuvuus että ikävakioitu ilmaantuvuus ovat kasvussa, mutta epäselvää on, onko kasvu edelleen kiihtymässä vai tasaantumassa. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri on erinomainen tietokanta selvitettäessä sellaisten sairauksien esiintyvyyttä väestössä, joiden hoidon edellytyksenä on sairaalahoito. Lonkkaluun kaulan murtuma on tyypillisesti tällainen sairaus, sillä tila edellyttää käytännössä aina sairaalahoitoa.

Robert Paul

Talidomidi multippelin myelooman hoidossa

Talidomidia käytettiin aikoinaan alkuraskauden pahoinvoinnin hoitoon katkerin kokemuksin. Koska lääkkeen vaikutusmekanismeista ei ollut paljoakaan tietoa, uskottiin eläinkokeiden perusteella sen turvallisuuteen myös ihmiselle. Raskaudenaikainen käyttö aiheutti maailmanlaajuisen epidemian luonteisen vastasyntyneiden raaja-anomalioiden lisääntymisen ja jopa täydellisiä raajojen puuttumisia. Onneksi kiinnostus talidomidin vaikutuksiin säilyi, koska aineella on osoittautunut olevan useita hyödyllisiä ominaisuuksia. Tämä voimakkaasti vaikuttava molekyyli on lisäksi hyvä kohde monien sairauksien molekyylitason mekanismien tutkimukseen.

Pertti Kirkinen

Rintasyöpägeeni ja raskaus

Raskauksien hormonaalinen stimulaatio muuttaa rintarauhasen epiteelin solujen proliferaatiota ja erilaistumista. Väestötason tutkimuksissa on todettu multipariteetin ja nuorella iällä läpiviedyn raskauden vähentävän rintasyöpäriskiä. BRCA1- ja BRCA2-geenivirhettä kantavien naisten elinikäinen rintasyöpäriski on 80-90 %. 50 ikävuoteen mennessä BRCA1-virhe ilmenee rintasyöpänä keskimäärin 49 %:lla kantajista ja BRCA2-virhe 28 %:lla. Tapaus-verrokkitukimus, jossa selvitettiin rintasyövän ilmaantumista alle 40 vuoden iässä näiden geenivirheiden kantajilla, osoitti raskauden lisäävän näillä naisilla rintasyövän riskin 1,71-kertaiseksi verrattuna sellaisiin geenivirheen kantajiin, joilla ei ollut raskauksia. Samaten todettiin, että mikäli nainen oli rintasyöpägeenin kantaja, nuorella iällä läpiviety raskaus tai multipariteetti eivät suojanneet häntä rintasyövältä vastaavalla tavalla kuin väestössä yleensä. Valitettavasti systemaattista hoito- ja seurantakäytäntöä tälle potilasryhmälle ei ole luotu missään päin maailmaa; ei myöskään raskauden aikaista seurantaa tai neuvontaa. Tähän olisi todella ilmeinen tarve jo nykyisen tiedon perusteella.

Pertti Kirkinen

Montelukasti astmatasapainon parantajana

Nyt on selvitetty, voiko montelukastia (10 mg tabl./pv) käyttämällä parantaa astman tasapainoa. Tutkimuksessa oli mukana 642 astmaoireista potilasta, joilla oli peruslääkkeenä hengitettävä beklometasoni 200 myyg x 2/pv. Potilaat jaettiin sokosti neljään ryhmään: kumpaakin lääkettä saaviin, vain toisena lääkkeenä aktiivilääkettä saaviin ja kumpanakin lääkkeenä lumetta saaviin. Seuranta-aika oli 16 viikkoa. Tulokset osoittivat montelukastin hyödyn (FEV1-tason nousu, yöheräämisten väheneminen) yhdistettynä beklometasoniin. Jos beklometasonin tilalla oli lumelääke, paheni astma, mutta vähemmässä määrin, kuin jos myös montelukastin tilalla oli lume. Havainnot ovat mielenkiintoisia ajatellen ennen kaikkea suurten inhaloitavien steroidiannosten pienentämistä. Am J Respir Crit Care Med 1999;160: 1862-1868 (HP)

Hannu Puolijoki

Rintaruokinta ja lasten lihavuus

Saksalaiset tutkijat esittävät, että lapsuusiän lihavuutta voidaan vähentää pidentämällä imetysaikaa. Ajatus perustuu tutkimukseen, jossa 9 357:n 5-6-vuotiaan lapsen vanhemmilta tiedusteltiin rintaruokinnan kestoa ja saadut tiedot yhdistettiin lääkärintarkastuksessa selvitettyihin paino- ja pituustuloksiin. Lapsista, joita ei oltu imetetty lainkaan, ylipainoisia oli 4,5 %, kun taas rintamaitoa saaneista ylipainoisia oli vain 2,8 %. Rintaruokinta näytti selvästi suojaavan myöhemmältä lihavuudelta (OR 0,75, 95 %:n luottamusväli 0,57-0,98). Vaikutuksen suuruus oli riippuvainen imetyksen kestosta. BMJ 1999;319:147-150 (PA)

Per Ashorn

Kattava terveydenhuolto USA:n lapsille?

Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on pääasiassa vakuutuspohjainen. Niillä, joiden vakuutukset on maksettu, on saatavilla kaikki, kun taas vakuuttamattomien palvelut ovat hyvin rajoitettuja. Vailla vakuutusta laskettiin vuonna 1999 olleen pelkästään lapsiakin 11 miljoonaa, ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Tähän suivaantuneena American Academy of Pediatrics on tehnyt ehdotuksen alle 21-vuotiaiden yleisestä sairausvakuutuksesta. Saapa nähdä, onnistuuko lääkärijärjestö painostuksessaan paremmin kuin presidentin rouva muutamia vuosia sitten. BMJ 1999;319:1087 (PA)

Per Ashorn

Hormonihoito heti vai ei eturauhassyöpäpotilaille?

Heti prostatektomian jälkeen aloitettu antiandrogeeninen hoito pidentää elinaikaa. Tähän tulokseen tultiin satunnaistetussa tutkimuksessa 98 eturauhassyöpäpotilaasta, joilla oli todettu lymfadenektomiassa metastaaseja lantion imusolmukkeissa, muttei enää kauempana. Keskimäärin 7 vuoden seurannan jälkeen välittömän liitännäishoidon saaneista (joko gosereliini tai orkiektomia) oli elossa ilman syövän uusiutumaa 77 %, kun taas ilman hormonihoitoa hoidetuista vain 18 % (p < 0,001). Vaikka luvut ovat sävähdyttävät, jäitä hattuun tuo tieto mm. meneillään olevasta kolme kertaa suuremmasta eurooppalaisesta tutkimuksesta: siinä suunnilleen samassa potilasryhmässä 6 vuoden seurannan jälkeen eroa välittömän hormonihoidon hyväksi ei ole havaittu. N Engl J Med 1999;341:1781-1788

Heikki Joensuu

Välikorvatulehduksen mikrobilääkehoito terveyskeskuksessa nyt ja neljä vuotta sitten

Lasten välikorvatulehduksen hoitoon määrätään yhä liian laajakirjoisia mikrobilääkkeitä. Hankaliin ja uusiviin infektioihin tarkoitettua atsitromysiiniä määrätään yleisesti myös primaarihoitona. Vain osa potilaista saa suositusten mukaista lääkehoitoa, amoksisilliiniä ja V-penisilliiniä. Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystyksessä seurattiin, millaisia mikrobilääkkeitä lääkärit määräsivät lasten akuutin välikorvatulehduksen hoitoon vuosina 1995 ja 1999. Lääkäreitä pyydettiin perustelemaan suosituksesta poikkeava lääkevalinta. Interventioon osallistuneet lääkärit muuttivat mikrobilääkkeiden määräämiskäytäntöään selvästi suositusten mukaiseen suuntaan.

Pirjo Hauvonen, Harri Saxén, Martti Vaara

Merenkulkualan ASLAK-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna

Merenkulkualalla työskenteleville miehille järjestettyjen ASLAK-kurssien vaikuttavuutta arvioitiin käyttäen ns. kovia mittareita. Kurssit jakautuivat kolmeen jaksoon vuoden aikana. Seurannassa todettiin merkitsevät myönteiset muutokset veren rasva-arvoissa, painossa ja kliinisen rasituskokeen muuttujissa, mutta ei seerumin GT-arvossa. Suurimmat absoluuttiset muutokset tapahtuivat miehillä, joilla lähtötilanteessa mitattiin viitearvoista poikkeava tulos. Objektiivisilla ja toistettavuudeltaan hyvillä lääketieteellisillä mittareilla on paikkansa osana kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia erityisesti, kun arvio perustuu ennen-jälkeen-asetelmaan ilman vertailuryhmää.

Katariina Hinkka, Ismo Takala, Heikki Saarni

Diabeettisen neuropatian diagnostiikka- ja hoitosuositus Osa II: Autonominen neuropatia

Diabetekseen liittyvät autonomisen hermoston lieväasteiset toimintahäiriöt tai poikkeavuudet ovat varsin tavallisia, mutta kliinisesti merkittävä oireinen neuropatia on harvinainen. Diabeettisen autonomisen neuropatian oireina voivat olla mm. ortostaattinen huimaus, hikoiluhäiriöt, suolen toiminnan häiriöt tai impotenssi. Diagnoosin varmistuminen edellyttää tarkkaa kliinistä tutkimusta ja ennen kaikkea muiden kyseisiä oireita aiheuttavien tekijöiden poissulkemista. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan usein keskussairaalatasolla tehtäviä erityistutkimuksia. Artikkelissa kuvataan verenkiertoelimistön autonomista neuropatiaa, ruoansulatuskanavan motiliteettihäiriöitä, virtsa- ja sukupuolielinten ongelmia, oireetonta hypoglykemiaa ja hikoiluhäiriöitä, niiden kliinisiä löydöksiä, tutkimusmenetelmiä ja hoitoperiaatteita.

Leo Niskanen, Maija Haanpää, Juhani Partanen, Pekka Pikkarainen, Tapani Rönnemaa, Kimmo Taari, Timo Tulokas, Markku Vähätalo