Korkean veren triglyseriditason syntymekanismi tyypin 2 diabeteksessa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy 2-4-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin. Lisääntynyt riski ei selity pelkästään sepelvaltimotaudin klassisilla riskitekijöillä, kuten kohonneella veren kolesterolipitoisuudella. Myöskään diabeteksen kesto tai verensokeritaso eivät riitä selittämään lisääntynyttä riskiä. Tyypilliset rasva-aineenvaihduntahäiriöt diabeteksessa ovat korkea veren triglyseriditaso, häiriintynyt aterianjälkeinen rasva-aineenvaihdunta, lisääntynyt haitallisten, pienten LDL-hiukkasten pitoisuus ja pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus. Korkea triglyseridipitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että veren triglyseridipitoisuuden nousu yli tason 1,5-1,7 mmol/l edesauttaa myös edellä mainittujen muiden häiriöiden kehittymistä.

Raija Malmström

Psykiatriset konsultaatiopalvelut yleissairaalassa

Yleissairaalan toimintaympäristössä arvioitiin psykiatristen konsultaatiopalvelujen tarjontaa, konsultaatiopotilaiden sairauskirjoa ja sairauksien yhteisesiintyvyyttä (komorbiditeetti) suhteessa potilaiden toimintakykyyn. Erityisesti tutkittiin päihdekäytöstä aiheutuneita häiriöitä ja niihin liittyviä yleissairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.

Riitta Alaja

Mannaaniin sitoutuva lektiini: seerumipitoisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaikutus vastustuskykyyn

Mannaaniin sitoutuva lektiini (MBL) on maksan erittämä seerumin akuutin faasin proteiini. Sen perinnöllinen puutos on väestössä varsin yleinen ja liittyy lisääntyneeseen infektioherkkyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MBL-pitoisuuden iänmukainen vaihtelu ja puutoksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Lisäksi tutkittiin MBL-pitoisuuden vaihtelua infektion aikana sekä puutoksen merkitystä itsenäisenä infektioille altistavana tekijänä, ja liittyneenä muihin immunopuutostiloihin.

Janne Aittoniemi

Lyhyesti: Antroposofia tai atopia

Atooppisten tautien lisääntymistä on selitetty varhaislapsuuden infektioiden tai muun mikrobialtistuksen vähenemisellä. Viimeisin tätä selitystä tukeva tutkimustulos saadaan Tukholmasta, jossa Steiner-koulua käyviä lapsia on verrattu tavallisen koulun oppilaisiin. Antroposofisen ideologian mukaisesti Steiner-lapset saavat muihin verrattuna harvemmin antibiootteja tai rokotteita ja syövät useammin hapatettuja eli laktobasilleja sisältäviä ruokia. Oirein ja laboratoriotestein mitattuna ato-piaa oli 24 %:lla Steiner-koululaisista ja 34 %:lla tavallisen koulun oppilaista. Ehkäpä elämäntapa vaikuttaa, jollei sitten ideologia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Näyttötietoa keuhkoemboliasta

Amerikkalais-eurooppalaisesta rekisteristä on saatu kovaa dataa keuhkoemboliasta (2 454 potilasta). Kuolevuus kolmessa kuukaudessa oli 15 %. Kuolemanvaaraa lisäsivät yli 70 vuoden ikä (1,60-kertainen riski nuorempiin nähden), syöpä (riski 2,3-kertainen), COPD (1,8), systolinen hypertonia (2,9), takypnea (2,0) sekä sydämen oikean kammion liikehäiriö kaikukuvauslöydöksenä (2,0). Rekisteridatan puutteista huolimatta tiedot hyödyttänevät kliinikkoa. Esimerkiksi kardiografiassa todettava oikean kammion toimintahäiriö voi auttaa diagnostista ja prognostista arviointia. Keuhkoembolia on selvästikin edelleen paha sairaus.

Robert Paul

Käytetäänkö inhaloitavia steroideja COPD:n hoidossa turhaan?

Inhaloitavat steroidit ovat vakiinnuttaneet asemansa astman perushoitona. Viime vuosina niiden käyttö on lisääntynyt myös keuhkoahtaumataudin eli kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (COPD) hoidossa. Tämä on perustunut lääkkeiden osin kokeellisesti osoitettuun tehoon limanerityksen ja yskän vähentäjinä, mutta edelleen on ollut epäselvää, onko steroideista hyötyä keuhkoahtaumataudin ennusteen tai hengitystoiminnan parantamisen kannalta.

Hannu Puolijoki

Paras on hyvän vihollinen suturaatioissakin

Hollantilainen kirurgiryhmä kehitti sinnikkään tutkimus- ja kokeilutyön tuloksena laparotomiaviiltoon uuden sulkutekniikan. Tavallisen jatkuvan ompeleen sijaan he ompelivat kaksi ommelta vierekkäin pitkin haavan reunaa, jolla haavan reunojen pitävyys parani merkittävästi, koska intra-abdominaalisen paineen vaikutus ei välittynyt yhtä voimakkaasti. Alkuun kaikki näytti hyvältä - leikkaushaava oli tukevasti kiinni ja ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen sujuivat potilailta melko mukavasti.

Robert Paul

Bakteerien lipidi A:han iskeviä lääkkeitä vihdoinkin näkyvissä

Gramnegatiivisia bakteereita ympäröi ulkokalvo, joka suojaa niitä monilta haitallisilta aineilta, mm. antibiooteilta. Ulkokalvon keskeisin rakenneosa on lipopolysakkaridi, jota myrkyllisyytensä vuoksi sanotaan myös endotoksiiniksi. Endotoksiinin ytimessä sijaitsee koko molekyyliä koossa pitävä ja sen myrkyllisyydestä vastaava lipidi A. Häiritsemällä lipidi-A:n synteesiä lipopolysakkaridia ei synny, ulkokalvosta ei tule kunnollista ja bakteerit kuolevat.

Matti Viljanen

Uusi tapa ehkäistä vastasyntyneen hyperbilirubinemiaa

Vastasyntyneen hyperbilirubinemian vaarallisuus on tunnettu Ylpön ajoista alkaen. Vaikka reesus-isoimmunisaatio on vähentynyt anti-D-profylaksian avulla, monet muut tilat johtavat vastasyntyneen lisääntyneeseen hemolyysiin tai hidastuneeseen hemoglobiinin hajaantumistuotteiden eliminaatioon, ja sitä kautta altistavat varsinkin ennenaikaisena syntyneen vastasyntyneen pysyvälle aivovauriolle. Nykyinen varhainen kotiutus synnytyksen jälkeen voi myös vaikeuttaa ongelmaa: äiti ja lapsi ovat jo kotona ennen kuin hyperbilirubinemia ja keltaisuus ilmaantuvat ja tila jää hoitamatta.

Pertti Kirkinen

Heikentyykö sairaalahenkilöstön hyvinvointi? Sairauspoissaolojen seurantatutkimus 1996-1998

Sairaalaympäristössä on tehokkuusvaatimus muuttanut työskentelytapoja rajusti kuluvalla vuosikymmenellä. Kuormituksen lisääntymisestä ovat kärsineet varsinkin ikääntyvät työntekijät, jotka ovat joutuneet yhä useammin pitkille sairauslomille. Kahdessa sairaanhoitopiirissä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen avulla sairaalahenkilöstön sairauspoissaoloja kolmen vuoden ajalta. Yli kolmen päivän sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikissa tutkituissa ammattiryhmissä. Lääkäreiden sairauspoissaoloissa tapahtui suhteellisesti suurin lisäys, vaikka eniten poissaoloja oli edelleen sairaala-apulaisilla. Sairaalahenkilöstön hyvinvoinnissa näyttäisi viime vuosina tapahtuneen kielteisiä muutoksia, joita ei voida selittää yksinomaan ikääntymisellä.

Mika Kivimäki, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jussi Vahtera, Juha Kinnunen, Marko Elovainio

Astman ja astmalääkityksen vaikutus autonomisen hermoston toimintaan

Autonominen hermosto vaikuttaa astman patogeneesiin monin tavoin. Erityisesti parasympaattisen tonuksen voimistumisen on katsottu liittyvän astman pahenemisvaiheisiin. Hyvässä hoitotasapainossa olevassa lasten astmassa ei kuitenkaan ole todettu lisääntynyttä parasympaattisen hermoston reaktiivisuutta. Sen sijaan aikuisilla todettu lisääntynyt parasympaattinen reaktiivisuus saattaa liittyä pidemmälle edenneeseen tautiin. Pitkäaikaisenkaan beeta2-agonistilääkityksen aikana lääkkeen hengitysteitä laajentavalle vaikutukselle ei kehity toleranssia, mutta jo lyhytaikaisen hoidon on todettu lisäävän hengitysteiden reaktiivisuutta monille ärsykkeille. Käsitykset beeta2-agonistihoidon yhteydestä astmakuolemiin ovat ristiriitaisia. Parempi hoitotasapaino saavutetaan astmassa, kun tarvittaessa otettavaan beeta2-agonistilääkitykseen yhdistetään pitkäaikainen inhaloitu glukokortikoidihoito. Tässä katsauksessa käsitellään autonomisen hermoston osuutta astman patogeneesissä. Lisäksi pohditaan beeta2-agonisti-, antikolinergi- ja glukokortikoidilääkityksien sekä hengitysteissä kytevän tulehduksen vaikutuksia autonomisen hermoston säätelyyn.

Tuomas Jartti

Lapset lääkkeiden käyttäjinä

Lasten lääkkeiden käyttö on yleistynyt Suomessa nopeasti. Joka päivä noin 170 000 alle 15-vuotiasta suomalaislasta ottaa jotain lääkärin määräämää lääkettä. Yleisimmin lapsille määrätään mikrobi-, astma- ja allergialääkkeitä. Lisäksi vanhemmat lääkitsevät itse lapsiaan vitamiineilla, kipu- ja kuume- ja yskänlääkkeillä sekä paikallisesti käytettävillä allergialääkkeillä. Suomalaisissa lapsiperheissä lääkkeet eivät ole niin merkittävässä asemassa lasten pienten ja tilapäisten vaivojen hoidossa kuin amerikkalaisissa ja eteläeurooppalaisissa perheissä. Käytännön ongelmat lasten lääkityksessä kotona ovat yleisiä ja liittyvät usein lääkkeen makuun, lääkemuotoon, annosteluaikatauluun, mahdollisiin haittavaikutuksiin sekä vanhempien asenteisiin lääkehoitoa kohtaan.

Riitta Ahonen, Kati Sepponen

Leikkauksen aikana annettujen tulehduskipulääkkeiden haitat lapsilla

Tulehduskipulääkkeitä käytetään lapsilla leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa alkuun ennakoivasti ja säännöllisesti. Ensimmäinen annos kipulääkettä annetaan jo ennen leikkausta. Terveille lapsille tulehduskipulääkkeet eivät lyhytaikaisessa käytössä aiheuta haittavaikutuksia tai muita ongelmia. Niiden vuotoaikaa pidentävä vaikutus on kuitenkin muistettava. Mikäli lapsella on viitettä veren hyytymisjärjestelmän häiriöstä tai mikäli leikkauksen luonteen vuoksi on odotettavissa runsasta vuotoa, on parasta olla antamatta tulehduskipulääkkeitä ennakoivasti. Koska tulehduskipulääkkeet vähentävät munuaisten verenkiertoa esimerkiksi hypovolemiassa, leikatun, ripuloivan tai kuumeilevan lapsen riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava ennen lääkkeen antoa.

Elina Nikanne, Hannu Kokki

Osteoporoosin diagnostiikka

Osteoporoosin diagnostiikka perustuu luuntiheysmittauksiin, joille WHO:n asiantuntijaryhmä on määritellyt raja-arvot. Mittaukseen on syytä ryhtyä kliinisen epäilyn tai erityisten riskitekijöiden perusteella. Sen sijaan suuntaamattomia seulontatutkimuksia ei pidetä järkevinä. Uudet luun ultraäänitutkimusmenetelmät eivät toistaiseksi sovellu diagnoosin pohjaksi, mutta joissain tapauksissa ultraäänitutkimustulos voi antaa aiheen luuntiheysmittauksiin. Hoitopäätösten tulee aina perustua tiheysmittauksin varmistettuun diagnoosiin. On kuitenkin punnittava myös potilaan ikä, sairaudet ja muut riskitekijät, ennen kuin kalliiseen lääkehoitoon ryhdytään.

Heikki Kröger

Alaraajan luiden rasitusvammat

Luun rasitusvamma alaraajassa on pitkäaikainen ja liikkumista rajoittava vaiva, joka esiintyy enimmäkseen varusmiehillä, urheilijoilla ja kuntoilijoilla. Luun rasitusvamma paikantuu usein lajista ja rasituksen asteesta riippuen samaan kohtaan alaraajassa. Rasitusvamma aiheutuu toistuvasta, liian pitkäkestoisesta ja kovasta mekaanisesta kuormituksesta. Naisilla syömis- ja kuukautishäiriöt altistavat rasitusvammoille. Tämä on todettu erityisesti voimistelijoilla ja balettitanssijoilla. Miesten rasitusvammat ovat useimmiten jalkaterän ja säären alueella. Rasitusvammojen hoidossa on usein ongelmana viivästynyt diagnoosi, koska oireet alkavat usein vähitellen ja ratkaiseviin kuvantamistutkimuksiin ryhdytään monasti vasta kuukausien kuluttua rasituksesta. Alaraajan luiden rasitusvammoja hoidetaan kuormituksen vähentämisellä, vammautuneen alueen immobilisaatiolla ja leikkaushoidolla.

Ilkka Tulikoura

Lääkärintoimen harjoittamisen valvonta Saksassa

Saksassa lääkärin ammatinharjoittamisen valvonnassa toimii viranomaisten ohella lääkärikamarijärjestelmä, porrastettuna liittovaltion, osavaltioiden ja alueelliselle tasolle. Lääkärikamarit eivät ole viranomaisia, mutta eivät myöskään lääkärien ammattijärjestöjä, vaikka ne ovatkin lääkärien muodostamia. Käytännössä kaikkien lääkärintointa harjoittavien lääkärien on kuuluttava lääkärikamariin. Ne hoitavat hoitovirhe-epäilyjen tutkinnan ja lievissä tapauksissa myös sanktiot. Toisaalta ne ovat vahvasti mukana myös lääkärien koulutuksen ohjauksessa ja terveydenhuollon kehittämisessä.

Juha Karvonen

Freoneja sisältävät astmalääkkeet poistuvat markkinoilta

Inhalaationa käytettävät lääkevalmisteet voidaan jakaa lääkemuodon perusteella neljään ryhmään: sumutinnesteisiin, inhalaatiosumutteisiin, inhalaatiojauheisiin ja inhalaatiohöyryihin. Kaikkiin lääkemuotoihin liittyy etuja ja haittoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota mm. aerosoliteknologiaan perustuvien inhalaatiosumutteiden sisältämien ponneaineiden vahingollisiin vaikutuksiin yläilmakehän otsonikerrokseen. Tämä on johtanut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden perusteella vaarallisten ponneaineiden käytöstä tullaan luopumaan. Kaikki potilaat eivät voi kuitenkaan vaihtaa inhalaatiosumutetta inhalaatiojauheeseen tai sumutinlaitteeseen. Onkin ehdottoman tärkeää kehittää CFC-yhdisteitä sisältämättömiä inhalaatiosumutteita, joilla on käytön kannalta samat edut kuin nykyisillä CFC-yhdisteitä sisältävillä inhalaatiosumutteilla.

Jussi Holmalahti

Hoitotahto - potilaan pätevä ja vakaa tahdonilmaisuko?

Kuusi vuotta on ollut voimassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/92, myöhemmin potilaslaki), jossa yksi keskeisimmistä, ehkä keskeisin, säännös koskee potilaan itsemääräämisoikeutta (6. pykälä). Potilaan itsemääräämisoikeus merkitsee sitä, että hänen suostumuksensa on hoidon luvallisuuden edellytys ja että potilaalla on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Potilaan kieltäytymisoikeus ulottuu myös tulevaan hoitoon tai hoitolinjaan, jonka osalta potilas on tehnyt päätöksensä ollessaan lääketieteellisesti kykenevä ja potilaslain mukaan kelpoinen päättämään. Potilaalla on oikeus kieltäytyä myös sellaisista hoitotoimenpiteistä, joista luopuminen johtaa potilaan kuolemaan, vaikean ruumiinvamman syntymiseen, vakavaan sairauteen tai sellaisen vaaraan.

Irma Pahlman

Kuntoutussuunnitelma on ennakkoelämäkerta

Kuntoutuksen tärkeimpiä puolia ovat ihmisen itseymmärryksen lisääntyminen ja oman elämän hallinnan kasvu sairauden, vian tai vamman kanssa. Nämä voidaan sisällyttää kuntoutussuunnitelman rakentamisessa toteutuviin kehitysprosesseihin. Kuntoutussuunnitelma on parhaimmillaan ennakkoelämäkerta, jossa näkyvät ne tavoitteet, joita kuntoutuja asettaa itselleen omassa tilanteessaan.

Timo Pohjolainen, Paavo Rissanen

Biokeskusten avulla suomalainen tutkimus pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä Biocenter Oulu on Suomen vanhin

Kaikissa Suomen viidessä lääketieteellistä opetusta antavassa yliopistossa toimii biokeskus, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tutkimusta kliiniseen työhön. Keskusten toimintaa rahoittavat yliopistot, opetusministeriö ja Suomen Akatemia. Lisäksi keskuksissa toimivat tutkijat ja tutkijaryhmät hankkivat omiin projekteihinsa rahoitusta apurahojen avulla. Biokeskuksia käsittelevässä kirjoitussarjassa esittelemme keskukset ja kerromme niiden toiminnasta.

Tuomo Saarikko