Uudet protetisointikäytännöt tehostavat amputaatiopotilaiden kuntoutusta

- Amputaatiopotilaan kuntoutusohjeistuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun protetisointiin liittyviä hoitokäytäntöjä uusittiin.

Kirsi Piitulainen, Jari Ylinen

Työpaikkaväkivalta lääkärin työssä

Työterveyslaitoksen pian julkaistavan Työ ja terveys 2009 -haastattelututkimuksen mukaan työpaikkaväkivalta on Suomessa lisääntynyt, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Työpaikkaväkivalta voidaan ilmiönä jakaa fyysiseen väkivaltaan, väkivallan uhkaan ja henkiseen väkivaltaan. Vaikka sanallinen loukkaaminen ei yleensä ole uhka työntekijän fyysiselle terveydelle tai turvallisuudelle, se saattaa aiheuttaa uhriksi joutuneelle mielenterveydellistä haittaa ja vaikuttaa kielteisesti työpaikan ilmapiiriin myös laajemmin (1,2). Työturvallisuuslaissa (738/2002) työnantaja velvoitetaan työntekijää työssä uhkaavan vaaran selvittämiseen ja arviointiin sekä toimenpiteisiin ilmeisen väkivallan uhkan ja työntekijän terveydelle haittaa aiheuttavan häirinnän ehkäisemiseksi.

Kimmo Räsänen

Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan

Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokatottumusten, liikunnan ja lihavuuden kehitystä koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Vanhuspotilaan sydämen vajaatoiminnan hoidon erityispiirteitä

-Vanhusten sydämen vajaatoiminnan tyypillisin etiologinen sairaus on hypertensio, jonka myötä kehittyy diastolinen dysfunktio.

Veli-Pekka Harjola

Skitsofreniapotilaiden kardiometaboliset riskit ja psykoosilääkitys

-Skitsofreniapotilailla on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin väestöllä yleensä ja siksi lyhyempi elinajanodote.

Tuula Heiskanen, Leo Niskanen, Hannu Koponen

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius

MARS-hoidon vaikutus ennusteeseen

Vuonna 2001 Suomessa otettiin käyttöön MARS-albumiinidialyysilaite (Molecular Adsorbent Recirculating System), jolla hoidetaan potilaita maksan toiminnan äkillisesti pettäessä. Tässä väitöskirjassa analysoidaan MARS-hoidon vaikutusmekanismeja, hoitotuloksia ja kustannustehokkuutta Suomessa.

Taru Kantola

Skitsofrenian geenitausta

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on keskushermoston kehityshäiriöstä johtuva monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Vaikka lukuisia skitsofrenialle altistavia geenimuotoja on tunnistettu, todennäköisesti vain harvoilla sairastuneilla on taudin taustalla samanlainen altistavien geenimuotojen yhdistelmä.

Juho Wedenoja

Elämänlaatu säilyy peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Peräsuolisyöpäleikkaus tehdään ahtaassa lantiossa, missä kulkee myös ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavia hermoja. Näiden hermojen vaurioituminen leikkauksessa on mahdollista ja vaurio voi aiheuttaa hankalia ongelmia. Peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä suoliavanne.

Pirita Varpe

Avoprostatektomiaa ei ole vielä selätetty

Avoprostatektomialla päästään vähintään yhtä hyviin tuloksiin kuin robottiavusteisella leikkauksella.

Ossi Lindell

Sappiteiden stenttaus lisää komplikaatioriskiä

Haimaleikkausta edeltävä sappiteiden stenttaus lisää komplikaatioiden riskiä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Anne Juuti

Infektiot lisäävät kuolleisuutta teholla

Infektiot - erityisesti septiset - ovat suurin kuolleisuuden aiheuttaja teho-osastoilla. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että tehohoitopotilailla on enemmän infektioita kuin aiemmin.

Sanna Hoppu

Reipas liikunta parantaa pallolaajennuksen tulosta

Hikiliikunta näyttää todennäköisesti sopivan myös potilaille, joille on tehty pallolaajennus. Nyt tehdyssä tutkimuksessa siitä oli hyväkuntoisille ja muuten terveille potilaille jopa hyötyä.

Juhani Airaksinen

Uutta sepsiksestä: tappavat histonit

Histonit ovat DNA:n pakkausmateriaalia ja osaltaan säätelevät geenien ilmaantumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan histonit liittyvät myös sepsikseen: ne voivat tappaa endoteelisoluja ja aiheuttaa vakavalle sepsikselle tyypillisen monielinvaurion kuvan.

Heikki Arvilommi

Pitäisikö leikkaus evätä, jos potilas tupakoi?

Kirurgilla tulee olla oikeus peruuttaa potilaan operaatio, jos potilaan tupakointi kyseenalaistaa toimenpiteen lääketieteellisen hyödyn, ehdotti Ruotsin sosiaalihallituksen johtaja Lars-Erik Holm viime vuoden lopulla. Svenska Dagbladetin uutinen levisi lehtiin Suomessakin. Ruotsissa asia on nostettu esiin todennäköisesti sen takia, että aihetta on siellä tutkittu paljon.

Sirkku Vilkman

Aivojen viilennyshoito akuutin aivovaurion hoidossa

- Hypotermialla on monia vaikutuksia, jotka suojaavat aivosoluja hapenpuutteelta. Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin aivojen viilennyshoidon tuloksia sydämenpysähdyksestä elvytettyjen aikuisten aivovaurion ehkäisemisessä sekä aivovammojen ja aivoinfarktien hoidossa.

Heikki Numminen, Liisa Luostarinen, Risto O. Roine, Tuija S. Ikonen

Toiminnallinen ripuli

- Kun ripuli ei ole veristä, taustalla on usein toiminnallinen syy. Näitä ovat ärtyvän suolen oireyhtymän ripulipainotteinen muoto ja toiminnallinen ripuli.

Airi Jussila

Toiminnallisten vatsavaivojen ruokavaliohoito

- Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivien potilaiden ruokavaliohoidossa tarkistetaan ensimmäiseksi potilaan ateriarytmi ja elämäntavat.

Kaija Paasikivi

Verkkokurssi avuksi erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun

- Henkilökohtainen erikoistumissuunnitelma auttaa lääkäriä hahmottamaan omien erikoistumisopintojensa sisällöt ja aikataulut.

Marianne Turunen, Eija Lönnroos, Päivi Meriranta, Kimmo Tarvainen, Kimmo Räsänen

Aivojen rakennevauriot yleisiä SAV-potilailla

Vuotaneen aivovaltimoaneurysman aiheuttama subaraknoidaalivuoto on vakava sairaus ja puolet vuodon saaneista potilaista menehtyy. Täysin entiseen vointiinsa toipuu noin neljännes SAV-potilaista. Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa, tauti on miltei kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin puolelle henkiin jääneistä SAV-potilaista jää merkittäviä neurologisia ja neuropsykologisia ongelmia ja esimerkiksi paluu entiseen työhön voi tuottaa ongelmia muun muassa muisti-, mieliala- ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Optimaalinen toipuminen edellyttää usein kohdennettua ja potilaskohtaisesti räätälöityä neurologista ja neuropsykologista kuntoutusta.

Paula Bendel