Lääkärilehti

WHO jyrähti malarialääkkeestä

WHO:n pääjohtaja Lee Jong-Wook vaatii artemisiniini-malarialääkettä valmistavia lääketehtaita lopettamaan välittömästi sen markkinoinnin yksittäishoitona. Lääke tulisi jatkossa aina yhdistää muihin malarialääkehoitoihin. Aasiassa on nähty merkkejä artemisiniinille resistenssin malarian kehittymisestä. Lääke on muutaman vuoden ollut keskeinen apu silloin, kun muut lääkkeet eivät ole tehonneet malariaan. Yhdistelmähoidoissa resistenssin kehittymisen uskotaan olevan vähäisempi. Sanofi-Aventis, Mepha ja monet geneeriset artemisiniinin valmistajat kyselevät hämmentyneinä, pitäisikö lääkkeen valmistus lopettaa, mitä tehdään kasapäin varastoissa oleville lääketableteille ja olisiko asiasta pitänyt neuvotella ennakolta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lehti 4: Lääketieteen maailmasta 4/2006 Kommentteja

Matala ASA-annos hyödyksi naisille ja miehille

Tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:1429), ettei matala ASA-annos vähennä naisten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin (Women´s Health Study). Nyt analysoiduissa kuudessa kontrolloidussa pitkäaikaistutkimuksessa oli mukana yli 95 000 potilasta, joista noin puolet oli naisia. Päivittäinen ASA vähensi naisilla haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia 12 % ja aivohalvauksia 17 %, mutta ei sairastumista sydäninfarktiin tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Miehillä ASA vähensi merkitsevästi (14 %) haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia, 32 % sydäninfarkteja, mutta ei aivohalvauksia tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Runsaan kuuden vuoden kestoiseen ASA-hoitoon arvioitiin komplikaatioina liittyvän 2-3 vuototapausta tuhatta hoidettua kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lehti 4: Lääketieteen maailmasta 4/2006 Kommentteja

Rosiglitatsoni turvottaa sylkirauhasia?

Kanadan lääkevalvontaviranomainen tiedottaa epäilystä, että insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni (Avandia, GlaxoSmithKline) näyttäisi suurentavan sylkirauhasia. Tiedossa on viisi tapausta, joista neljällä molemmat poskisylkirauhaset turposivat. Yhdellä potilaalla leuanalusrauhanen suureni jopa viisinkertaiseksi. Oireet ilmenivät 6-11 kuukautta jatkuneen rosiglitatsonihoidon jälkeen. Kun hoito lopetettiin, rauhasten koko normalisoitui kahdella potilaalla 1-16 viikon kuluessa. Potilaista naisia oli neljä ja heidän ikänsä vaihtelivat 53:n ja 72 vuoden välillä. Diabeteksen tiedetään suurentavan sylkirauhasia. Ilmiö saattaisi liittyä jotenkin sylkirauhasten erittämään amylaasiin, joka osallistuu hiilihydraattien metaboliaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lehti 4: Lääketieteen maailmasta 4/2006 Kommentteja

Persoonallisuuden piirteiden yhteys masennuksesta kuntoutumiseen

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden viiden keskeisen persoonallisuuden piirteen yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehdyssä seurannassa.

Raimo Raitasalo, Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Tuula Toikka

Lehti 4: Alkuperäistutkimus 4/2006 Kommentteja

Akuutin traumaattisen veripolven tutkiminen ja hoito

Tärkein tieto Vääntymis- tai ruhjevammat voivat aiheuttaa voimakasta turvotusta polviniveleen. Tällöin on todennäköisesti kyseessä ns. traumaattinen veripolvi. Vammaa seuraava veripolvi on lähes aina merkki vakavasta polvensisäisestä vauriosta. Yleisin traumaattisen veripolven löydös on eturistisiteen (ACL) repeämä. Muita yleisiä löydöksiä ovat polvilumpion sijoiltaanmeno, polven sisäsivun nivelsiteen (MCL) repeämä, polven nivelkierukan repeämä tai irtoaminen sekä nivelpinnalle ulottuvat murtumat. Potilas tulee aina lähettää ortopedin hoitoon kiireellisesti, varsinkin jos epäillään murtumaa, hermo- ja verisuonivammaa tai jännerepeämää. Rutiinimainen polven artroskopia ei ole perusteltua akuutin traumaattisen veripolven hoidossa.

Janne Sarimo, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Lehti 4: Katsausartikkeli 4/2006 Kommentteja

Kun silmissä vilisee - äkillisen näköhäiriön selvittäminen

Tärkein tieto Äkillisen näköhäiriöpotilaan diagnoosia voidaan hyvin selvittää yleislääkärin vastaanotolla. Anamneesilla selvitetään, onko kysymyksessä silmien yhteisnäön häiriö, liikehäiriö, yhden silmän sairaus, näkökenttäpuutos tai lasiaissamentuma vai molempien silmien näkökenttäpuutos. Statukseen kuuluvat kaukonäön ja näkökentän tutkiminen, mustuaisreaktioiden, punaheijasteen ja keskeisen silmänpohjan tutkiminen suoralla oftalmoskoopilla, silmien liikkeiden inspektointi ja karsastuksen tutkiminen peittokokeilla. Potilaat, joilla on näöntarkkuuteen tai näkökenttään vaikuttava äkillinen häiriö, tarvitsevat yleensä jatkotutkimuksia. Sen sijaan lasiaisirtauma- ja migreeniaurapotilaiden näköhäiriöt ovat yleensä vaarattomia.

Terho Latvala

Lehti 4: Katsausartikkeli 4/2006 Kommentteja

Temperamentti vauvaiässä

Tärkein tieto Temperamentilla viitataan kehittyvän persoonallisuuden ytimeen ja ihmisen psykologisen kehityksen alkuvaiheisiin. Varhainen temperamentti sekä temperamentin ja ympäristön vuorovaikutus on havaittu tärkeiksi kehitystä ennustaviksi tekijöiksi. Kehityspsykologisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään temperamentin biologisen pohjan lisäksi myös temperamentin kehityspolkuja vauvaiässä ja siitä eteenpäin sekä tuottamaan tietoa varhaisten temperamenttierojen merkityksestä myöhemmän kehityksen kannalta. Lisää tutkimustietoa tarvitaan varhaisten temperamenttipiirteiden ja temperamentin kehitystä säätelevien ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Erityisesti kaivataan tietoa siitä, miten temperamenttiin kuuluvan itsesäätelyn optimaalista kehitystä voidaan varhaiskehityksen aikana tukea ja sitä kautta ehkäistä yhä yleistyviä itsesäätelyyn liittyviä häiriöitä.

Niina Komsi, Anu-Katriina Pesonen, Kati Heinonen, Katri Räikkönen

Lehti 4: Katsausartikkeli 4/2006 Kommentteja

Terveysvaikutusten tarkastelu suomalaisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa

Terveysvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ennalta, millaisia terveysvaikutuksia päätöksestä voi aiheutua.

Kirsi Nelimarkka, Tapani Kauppinen, Kerttu Perttilä

Lehti 4: Terveydenhuolto 4/2006 Kommentteja

Dysfasian diagnosointi

Puheen kehityksen viivästyminen on melko yleistä; kriteereistä riippuen kehityksen on todettu viivästyvän noin 15-20 %:lla lapsista. Merkittävällä osalla lapsista viiveen taustalla on puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus eli dysfasia. Sen taustalla olevat tekijät ovat edelleen epäselviä. Dysfasian esiintyvyydeksi on todettu 3-7 %, mutta joidenkin arvioiden mukaan se voi olla suurempikin. On myös esitetty, että hyvänlaatuiseksi luokitellun viivästymisen taustalla voisi olla ainakin osalla lapsista samankaltaisia mutta lieväasteisempia ongelmia kuin dysfasiassa.

Marja Asikainen