Tarvitaanko omalääkärijärjestelmässä yöpäivystystä terveyskeskuksessa?

Yöpäivystyksen järjestämistä pohditaan monessa terveyskeskuksessa. Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa kartoitettiin neljän kuukauden aikana päivystyspisteessä käyneiden potilaiden määrä ja heidän tarvitsemansa avun laatu. Selvityksessä todettiin, että miehet käyttivät päivystystä enemmän kuin naiset. Ikäryhmittäin eniten päivystystä käyttivät alle 5- ja yli 85-vuotiaat. Asuinpaikan etäisyydellä päivystyspisteestä ei tässä tutkimuksessa ollut vaikutusta palvelun käyttöön. Yötä kohti kertyi käyntejä vain 0,6/15 000 asukasta. Näin pieni kävijämäärä olisi mielekästä hoitaa siirtämällä yöaikainen päivystys sairaalaan.

Pekka T. Jaatinen, Erja Kuurila

Olkaluun yläosan murtuma

Pääosa olkaluun yläosan murtumista aiheutuu pienienergiaisista tapaturmista. Iäkkään potilaan murtumaa pahentaa usein osteoporoosi. Valtaosa murtumista voidaan hoitaa ilman leikkausta, mutta osteoporoottisten pirstalemurtumien hoito on edelleen vaikeaa, ja toiminnallinen lopputulos on näissä tapauksissa usein huono hoitomuodosta riippumatta. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on aikainen liikeharjoittelun aloittaminen, jolla pyritään ylläpitämään olka- ja muiden yläraajan nivelten liike. Pirstalemurtumien leikkaushoitoon on viime vuosina kehitetty uusia menetelmiä.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Multippeliskleroosin nykyiset lääkehoitokäytännöt

MS-tautiin oli pitkään vain oireenmukaisia hoitoja, mutta 1990-luvun aikana ovat tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet, jotka selvästi vähentävät taudin pahenemisvaiheita, relapseja ja ehkä jossakin määrin estävät taudin etenemistä. Nykykäsityksen mukaan heti diagnoosin varmistuttua olisi aloitettava joko beetainterferoni- tai glatirameeriasetaattihoito. Pahenemisvaiheet tai nopea etenemisvaihe hoidetaan steroidipulssilla. Uusilla solunsalpaajilla, kuten mitoksantronilla, voidaan hoitaa aggressiivista, tiheästi relapsoivaa tai nopeasti etenevää tautia. Erikoistilanteissa voidaan antaa gammaglobuliinia jättiannoksina suoneen ja pitkäaikaisessa estohoidossa mahdollisesti yhdistää atsatiopriini beetainterferoniin.

Markus Färkkilä

Sydämen vasemman kammion hypertrofia - keskeinen kohoneen verenpaineen kohde-elinvaurio

Sydämen vasemman kammion hypertrofian on todettu olevan sekä sydän- ja verisuonitautisairastavuuden ja -kuolleisuuden että kokonaiskuolleisuuden huomattava itsenäinen riskitekijä. Sen kliinistä merkittävyyttä lisää se, että se voidaan usein todeta vuosia ennen varsinaisen oireisen sydänsairauden syntyä. Hypertensio lisää merkittävästi sydämen vasemman kammion hypertrofian riskiä, ja kohonneen verenpaineen alentaminen elämäntapamuutoksin ja tarvittaessa lääkkein onkin hypertrofian tärkeimpiä hoitokeinoja. Verenpainelääkkeillä voi myös olla verenpainetason laskusta riippumatonta vaikutusta vasemman kammion hypertrofiaan.

Jaana Jokiniitty, Silja Majahalme, Mika Kähönen, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Miksi lääkärit lähtevät terveyskeskuksesta? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002-tutkimus III

Työn pakkotahtisuus ja kiire, erikoistumisen tarve ja uusi työpaikka muualla ovat tärkeimpiä syitä miksi lääkärit jättävät terveyskeskuksen. Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista noin 2 400 lääkäristä ei enää työskennellyt terveyskeskuksessa. Vain yksi neljäsosa lähteneistä olisi mielestään jaksanut terveyskeskustyössä eläkeikään saakka, vaikka kolme neljäsosaa ilmoitti pitäneensä terveyskeskustyöstä. Lähteneistä lääkäreistä joka kolmas piti valikoitujen potilaiden tutkimista mielenkiintoisempana ja joka kolmas näytti taipumuksiltaan soveltuvan paremmin sairaalatyöskentelyyn kuin perusterveydenhuoltoon.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Hanna-Maria Roitto, Esko Kumpusalo

Terveydenhuollon ammattilaisten tietotekniikka- ja tietoturvavalmiudet

Informaatioteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia palvelujen tuottamiseen myös terveydenhuollossa. Tietotekniikan käyttö vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kuopion yliopistossa toimivassa SHIFTEC-tutkimusyksikössä on aloitettu tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttäjien näkemykset valmiuksistaan käyttää informaatioteknologiaa. Tutkimuksen tuloksena tullaan myös esittämän loppukäyttäjäehtoinen, julkisen avaimen menetelmiin perustuva malli terveydenhuollon tietoturvaratkaisuksi. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksissa korostuu erityisesti tietojärjestelmien laaja käyttö työpaikoilla sekä koulutuksen määrä, joka koetan vähäiseksi.

Aapo Immonen, Pekka Ruotsalainen, Kaija Saranto, Pekka Turunen

Lyhyesti: Harvinaiset keuhkosairaudet muuttuvat yhteistyöllä harvinaisemmiksi?

Vuonna 1993 perustettiin Groupe d'Etudes et de Recherche sur les Maladies "Orphelines" Pulmonaires (GERM"O"P) keräämään harvinaisista keuhkosairauksista suurempia aineistoja eri maiden, lähinnä ranskankielisten, keuhkokliinikkojen yhteistyöllä. Tuore esimerkki yhteistyön hedelmistä (Ranska, Belgia, Sveitsi) on julkaisu tuiki harvinaista idiopaattista akuuttia eosinofiilista pneumoniaa sairastavista 22 potilaasta. Siinä tuodaan esiin uusia diagnosoinnin ja hoidon näkökohtia, mm. bronkoalveolaarisen lavaation arvo. Sitäkin suurempi on yhteistyön arvo tällaisten ongelmien selvittämisessä, ja rekisterin laajenemista ranskankielisen alueen ulkopuolelle toivotaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Puhelinkontakti vähentää vanhusten itsemurhia

Pohjois-Italiassa tutkittiin puhelimitse annetun tuen vaikutusta vanhusten itsemurhiin. Terveyskeskuslääkärien tai sosiaalityöntekijöiden aloitteesta tarjottiin vanhuksille kahdesti viikossa tukea ja tarpeiden arviota sisältävä puhelinkontakti sekä ympärivuorokautinen mahdollisuus ottaa puhelimitse yhteyttä hälytyspalveluun. Kahden vuoden aikana puhelinpalvelua käyttäneistä naisista 2 (odotusarvo 12) ja miehistä 4 (odotusarvo 9) teki itsemurhan. Puhelintuki toimi erityisen hyvin naisilla, mutta näytti auttavan myös miehiä, vaikka vaikutus heillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Puhelinkontakti on tärkeä apukeino nykyaikana, kun yksinäisten vanhusten määrä kasvaa. Taas joudutaan kysymään, miten voidaan auttaa nimenomaan yksinäisiä miehiä.

Raimo Kr Salokangas

Postmenopausaalisten naisten raskaudet

Luovutettuja munasoluja käytettiin keinoavusteisessa lisääntymishoidossa aluksi auttamaan sellaisia nuoria naisia, joiden infertiliteetin syynä oli ennenaikainen menopaussi tai muista sairauksista johtunut munasarjojen toiminnan lakkaaminen. Varsin pian havaittiin myös postmenopausaalisten naisten raskauksien mahdollisuus luovutettujen munasolujen ja IVF-teknologian keinoin. Yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta hoidon riskit ja tulokset tässä potilasryhmässä ovat olleet epäselvät.

Pertti Kirkinen

Tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä

Intiassa voidaan tehdä laajoja epidemiologisia selvityksiä mm. tuberkuloosin tarttumisherkkyydestä. Ihmetystä on herättänyt se, miksi miesten tartuntariski (etenkin 15 ikävuoden jälkeen) on 2-4-kertainen naisten riskiin nähden. Tutkijat pohtivat, voisiko tupakointi selittää eroa, sillä Intiassa sitä harjoittavat lähes pelkästään miehet ja nimenomaan yli 15-vuotiaat. Asiasta tehtiin tapaus-verrokkitutkimus Tamil Nadun alueella.

Hannu Puolijoki

Aivokuoren epänomaali GABA syynä kuukautisvaivoihin?

Kuukautisia edeltävien psykofyysisten oireiden perimmäinen syy on epäselvä. Eniten on tutkittu sukupuolihormoneja, mutta kanadalaiset tutkijat paneutuivat niiden ohella myös aivojen yhden välittäjäaineen, gamma-aminovoihapon (GABA) pitoisuuden vaihteluun kuukautiskierron aikana. Aivokuoren GABA-pitoisuus mitattiin protonimagneettiresonanssispektroskopialla ja verinäytteistä määritettiin hormonipitoisuudet kuukautiskierron aikana.

Raimo Kr Salokangas

Leikkausmenetelmä vaikuttaa ohitusleikkausen jälkeisiin neurologisiin häiriöihin

Jotkut potilaat valittavat ohitusleikkauksen jälkeen muisti- tai keskittymiskyvyn häiriöitä. Tarkoissa neurologissa testeissä onkin todettu, että subkliiniset neurologiset häiriöt ja kognitiivisen toiminnan muutokset ovat leikkauksen jälkeen yleisiä. Sydän-keuhkokoneen käyttöä ja nousevan aortan pihditystä on useimmiten syytetty häiriöistä. Uusien tekniikoiden avulla leikkaus on kuitenkin yhä useammin mahdollinen ilman sydän-keuhkokonetta. Toisaalta valtimosiirteiden käyttö vähentää tarvetta kajota mahdollisesti hyvinkin skleroottiseen nousevaan aorttaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Aiheuttaako inhalaatiosteroidihoidon keskeyttäminen pulmia keuhkoahtaumataudissa?

Hollannissa tutkittiin inhalaatiosteroidihoidon keskeyttämisen vaikutuksia COPD-potilailla. Aineistoon kuului 244 henkilöä ja he käyttivät flutikasonia 1 000 myyg/pv (sic!) neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen 123 satunnaistettiin jatkamaan steroidia ja 121 lumelääkitykseen kuuden kuukauden ajaksi. Vähintään yksi pahenemisvaihe tuli steroidihoitoa jatkaneista 47 %:lle ja lumehoidossa olleista 57 %:lle. Lumeryhmässä oli enemmän äkillisiä pahenemisia heti vaihdoksen jälkeen (suhteellinen riski 4,4). Myös oirekyselyssä aktiivilääkitystä jatkaneet selviytyivät selvästi paremmin. Tärkeää olisi pystyä tunnistamaan ne, joilla inhalaatiosteroidista on todella etua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Alkoholistin masennus ei johdu pelkästään alkoholista

Alkoholistien masennus on usein selitetty alkoholin aiheuttaman intoksikaation ja sitä seuranneen vieroitustilan aiheuttamaksi ja hoitokin on suositeltu aloitettavaksi vasta, kun vieroitusoireet ovat poissa. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin raittiiden tai lähes raittiiden alkoholistien masentuneisuutta. Tupakoivat ja lääkkeitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Aiempi alkoholiriippuvuus lisäsi masennustilan riskiä normaaliin verrattuna 4-kertaisesti eivätkä muut tekijät selittäneet tätä yhteyttä. Valtaosa tutkittavista ei ollut käyttänyt alkoholia kahteen vuoteen, joten intoksikaatio ja vieroitusoiretila eivät voineet selittää tuloksia. Tutkijat toteavatkin, että alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen masennus ei läheskään aina johdu alkoholinkäytöstä. Näillä kahdella häiriöllä voi olla jokin yhteinen altistava tekijä.

Raimo Kr Salokangas

Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Onko verenpaineen vuorokausirekisteröinnistä hyötyä sydäntapahtumien ja -kuolleisuuden ennustamisessa?

Kohonneen verenpaineen diagnoosi ja hoidon seuranta perustuvat verenpaineen yksittäismittauksiin, mutta diagnostiikassa ja hoitovasteen arvioinnissa käytetään yhä useammin myös verenpaineen 24 tunnin rekisteröintiä potilaan normaalissa elinympäristössä. Yksiselitteisiä viitearvoja ja tulkintakriteerejä vuorokausirekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen soveltamisesta diagnoosi- ja hoitoratkaisujen perustaksi ei ole käytettävissä. Tärkeintä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta olisi tietää, millä tavalla mitattu verenpainetaso kuvastaa parhaiten kohde-elinvaurioiden ja sydäntapahtumien vaaraa.

Jaana Jokiniitty, Mika Kähönen, Silja Majahalme, Martti Tuomisto, Väinö Turjanmaa

Sisäilman sieni-itiöt ja mykotoksiinit

Viime vuosina home on saanut huonoa mainetta julkisuudessa puhuttaessa rakennusten kosteusvaurioista ja ihmisten altistumisesta. Rakennusmateriaaleista mikrobiologisissa tutkimuksissa löydetyt mikrobit on tulkittu kannanotoilla löytyy hometta, ja tämän perusteella on usein tehty pitkällekin meneviä johtopäätöksiä homeitiöiden aiheuttamista terveysvaikutuksista niin työpaikalla kuin kotiympäristössä. Osa lääkäreistä joutuu työssään usein arvioimaan näiden mikrobien terveysvaaraa. Tässä katsauksessa tarkastellaan homesienten mahdollista terveyshaittaa nykytiedon valossa.

Eeva-Liisa Hintikka, Tapani Tuomi, Tom Johnsson, Kari Reijula

Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?

Sosiaali- ja terveydenhuollon varoista käytetään kaksi kolmasosaa vanhustenhoitoon. Valtaosa tästä summasta menee erilaisiin vanhusten laitoshoidon ja hoivan kustannuksiin. Suurin osa iäkkäistä haluaisi kuitenkin elää kotonaan mahdollisimman pitkään. On siis sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja heidän edellytyksiään selviytyä kotona. Vanhustenhoidoista alkaa olla näyttöä sekä toimintakyvyn ylläpidon että laitoshoidon lykkäämisen suhteen.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg

Sosiaalipalveluyritysten kasvu vauhdikasta: Liikevaihto ja yritysten määrä liki kolminkertaistuneet

Sosiaalipalveluyrittäjyyden ripeän kasvun taustatekijöitä ovat väestön ikääntyminen, julkisten palvelujen alasajo sekä jatkuvasti lisääntyvä avohoito. Alan yritysten määrä ja liikevaihto ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995 vuoteen 2000.

Ulla Toikkanen

Voiko pieni pärjätä - kokemuksia järjestelmällisestä terveydenhuollon kehittämisestä

1990-luvun loppupuolella Lammin-Tuuloksen terveyskeskuksen johto oli vakiintumaton, ja peruskunnilta puuttui yhteinen näkemys siitä, miten terveystoimi tulisi järjestää. Vuonna 2000 aloitettiin järjestelmällinen perusterveydenhuollon kehittämistoiminta ja peruskunnissa tiedostettiin terveydenhuollon johtajuuden merkitys. Kehittämisprojektia toteutetaan tiimityömenetelmällä, jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Projektin ansiosta sekä henkilökunnan työtyytyväisyys että asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin ovat parantuneet. Perusterveydenhuollon kehittäminen näyttää myös vähentävän erikoissairaanhoidon käyttöä.

Pekka Arvio, Airi Kiimalainen, Marina Erhola