Masennuspotilaat psykiatrisessa osastohoidossa Tutkimuksessa selvitettiin miesten ja naisten toipumista masennuksesta psykiatrisessa osastohoidossa. Kaikki potilaat olivat vapaaehtoisessa hoidossa, eikä hoitoa muutettu tutkimuksen vuoksi. Masennusoireet vähenivät osastohoidon aikana. Naissukupuoli oli yhteydessä hyvään toipumiseen. Potilaat olivat tyytyväisiä hoitojaksoonsa, vaikka vain osa oli toipunut täysin osastolta lähtiessään. Potilaiden yksilölliseen arviointiin olisi paneuduttava osastohoidossa entistä enemmän. Masennuspotilaat tarvitsevat jatkohoidon osastohoidon jälkeen. Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Pirjo Saarinen, Jouni Kontkanen, Seija Miettinen, Antti Tanskanen Alkuperäistutkimus 37/2001 Kommentteja
Fibromyalgian ja nivelreuman aiheuttamat toiminnalliset haitat Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselylomakkein. Tulokset osoittivat molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyvän merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokivat keskimäärin enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä ja psykososiaalisia haittoja, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysiseen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia. Jorma V. Viitanen Alkuperäistutkimus 37/2001 Kommentteja
Haavauma suussa - onko se suusyöpä? Suusyövällä tarkoitetaan pahanlaatuista kasvainta jollakin suuontelon tai siihen välittömästi liittyvän elimen tai kudoksen alueella. ICD luokittelee suun kymmeneen eri ala-alueeseen. Vaikkakin suu tai purentaelin on anatomisesti melko pieni kokonaisuus ihmiskehossa, on jaottelu perusteltu ja merkityksellinen mm. sen vuoksi, että histologisesti samankaltaisen kasvaimen ennuste on aivan erilainen esimerkiksi huulessa ja suunpohjassa. Christian Lindqvist Katsausartikkeli 37/2001 Kommentteja
Turistiripuli - syyt, ehkäisy ja hoito Turistiripuli on matkailijan tavallisin sairaus. Arviolta 30 miljoonaa turistia matkustaa vuosittain lämpimiin maihin, ja kymmenisen miljoonaa saa ripulin. Se on useimmiten bakteeritartunnan aiheuttama, mutta tavallisesti lievä ja lyhytkestoinen. Joskus turistiripuli kuitenkin pitkittyy yli viikon mittaiseksi tai johtaa reaktiivisen artriitin kehittymiseen. Hannu Kyrönseppä Katsausartikkeli 37/2001 Kommentteja
Väsymyksen monet kasvot Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä. Kirsti Martikainen Katsausartikkeli 37/2001 Kommentteja
EU:n lääkelainsäädäntö aiotaan uudistaa perusteellisesti Lakiuudistus vie lääkkeitä kohti Euroopan sisämarkkinoita Euroopan komission heinäkuussa julkistama ehdotus EU:n lääkelainsäädännön perusteellisesta uudistamisesta on Suomessa otettu vastaan enimmäkseen hyväksyvin kommentein. Tunnustusta on tullut niin viranomaisilta kuin teollisuudeltakin - tosin eri asioista. Ulla Järvi Terveydenhuolto 37/2001 Kommentteja
Lääkeinformaatiota suoraan potilaille? Paljon huomiota on jo ehtinyt saada komission ehdotus lisätä potilasinformaatiota reseptilääkkeistä. Ulla Järvi Terveydenhuolto 37/2001 Kommentteja
Tietohallinto terveydenhuollon ydinosaamisena - tarua vai totta Lukuisten klassisten määritelmien mukaan yhteiskunnat muuttuvat tietoyhteiskunniksi sitten, kun puolet työvoimasta on tietotyöläisiä. Tietotyöläisen määritelmä kuitenkin on valitettavasti äärimmäisen häilyvä. Miten esimerkiksi tulkita terveydenhuollon henkilöstö? Ääripäinä lienee nähtävä kaksi metaforaa: terveydenhuollon ammattilainen käsityöläisenä ja terveydenhuollon ammattilainen pitkälle koulutettuna erityisasiantuntijana. Kuten muuallakin, todellisuus tälläkin alalla lienee jossain välimaastossa. Yksilötasolla tulkinnat ja painotukset varmasti vaihtelevat, mutta organisaatioiden tasolla lienee selvää, että tehokas tiedon hallinta ja käsittely ovat kriittisiä toimintoja. Reima Suomi, Jarmo Tähkäpää, Johanna Holm Terveydenhuolto 37/2001 Kommentteja
Internet terveyskeskuksissa - suuret laahaavat perässä? Sähköpostin käyttö yhteydenpidossa ja internetin merkitys tiedonhauissa ovat lisääntyneet nopeasti. Äskettäin terveyskeskuksissa tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin merkittävältä osalta lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja puuttuu vielä mahdollisuus internetin ja sähköpostin käyttöön organisaation ulkopuolelle suuntautuvassa yhteydenpidossa. Laitevarustusta koskevat puutteet on syytä pikaisesti korjata siellä, missä internetin mahdollisuutta ei vielä ole. Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo Terveydenhuolto 37/2001 Kommentteja
Eikö erikoissairaanhoidon elektroninen potilaskertomus kiinnosta? Paperinen potilaskertomus on pitkän käytännön muovaama tapa potilaan hoidon kirjaamiseen. Jos kuitenkin halutaan, että potilaskertomus palvelee nykyaikaista erikoissairaanhoitoa monipuolisemmin, on aika harkita siirtymistäelektroniseen potilaskertomukseen. Elektronista potilaskertomusta ei pidä jättää niiden suunniteltavaksi, joilla ei ole käytännön kokemusta erikoissairaanhoidon sisällöstä, vaan erikoissairaanhoidossa toimivien kliinikoiden tulee nousta johtamaan potilaskertomuksen kehittämistä. Huonosti toteutetun uudistuksen vaarana on, että nykyisen potilaskertomustyön hyvät puolet menetetään ja toiminnan virtaviivaisuus uhrataan uudenmuotoiselle ja tarkemmalle kirjaamiskäytännölle. Pirkko Kortekangas Terveydenhuolto 37/2001 Kommentteja
Äkillisen aivoinfarktin diffuusio- ja perfuusio-magneettikuvaus 8.6.2001 Kuopion yliopisto Jari Karonen Väitös 37/2001 Kommentteja
Aikuistyypin diabeteksessa esiintyvät silmämuutokset 10 vuoden seuranta-aikana 8.6.2001 Kuopion yliopisto Raija Voutilainen-Kaunisto Väitös 37/2001 Kommentteja
Lääkeainemetaboliaa ja interaktioita in vivo ja in vitro 13.6.2001 Helsingin yliopisto Jun-Sheng Wang Väitös 37/2001 Kommentteja
Akillesjänteen rasitusvammojen diagnostiikka ja hoito 15.6.2001 Tampereen yliopisto Mika Paavola Väitös 37/2001 Kommentteja
Pakkasvoiteiden käyttö lisää paleltumavaaraa 15.6.2001 Helsingin yliopisto Eero Lehmuskallio Väitös 37/2001 Kommentteja
Lämpösokkitekijät - solustressin elintärkeät säätelijät 15.6.2001 Turun yliopisto Tero-Pekka Alastalo Väitös 37/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Ruotsi lämpiää - punkkien levittämät taudit yleistyvät Tukholmalaistutkijat vertasivat vuosien 1960-98 lämpötiloja punkkienkefaliitin ilmaantuvuuteen, joka on merkittävästi suurentunut 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vertailu osoitti taudin ilmaantuvuuden korreloituvan merkitsevästi (R = 0,58, p < 0,0001) kahden perättäisen leudon vuoden esiintymisiin. Tutkittuna ajanjaksona tällaisten vuosiparien määrä suureni selvästi. Ratkaisevaksi osoittautui sen ajan pituus, jona lämpötila pysyttelee 5-8 asteen yläpuolella. Jos lauhan sään lisäksi sateinen kesä vielä vähentää punkkien kuivumisongelmia, voidaan punkkienkefaliitin ja borrelioosin suhteen päästä sellaisiin ennätyslukemiin kuin Suomessa viime vuonna. Matti Viljanen Lääketieteen maailmasta 36/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Inhaloitu salbutamoli ei lisää terveellä rasituskestävyyttä Beeta-2-agonisteja ovat käyttäneet paitsi astmaatikot myös todennäköisesti terveet urheilijat lisäämään rasituksessa suoriutumista; jälkimmäiset luultavasti muussakin mielessä kuin rasitukseen liittyvän keuhkoputkien supistumisen estämiseksi. Ranskalaiset selvittivät 12 treenatulla ja terveellä urheilijalla, mitä vaikutuksia 200 myyg:n ja 800 myyg:n hengitetyillä salbutamoliannoksilla lumelääkkeeseen verrattuna oikein on. Eroa ei tullut rasituksensiedossa tai rasituksen jälkeisissä ventilaatiofunktioarvoissakaan, mutta rasituksen alkuvaiheen keuhkoputkia laajentavalla vaikutuksella saattoi olla merkitystä. Tuloksia ei pidä yleistää oraaliseen lääkitykseen. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 36/2001 Kommentteja
Ultraviolettisäteily suojaa eturauhassyövältä Tutkimukset eturauhassyövän esiintyvyyden maantieteellisestä vaihtelusta viittaavat ultraviolettisäteilyn mahdolliseen suojaavaan vaikutukseen. Tätä olettamusta selvitettiin vertaamalla 210 eturauhassyöpäpotilaan elinikäistä UV-altistusta 155 potilaaseen, joilla oli todettu hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu. Verrokit oli valittu näin, koska haluttiin pitää varmana, ettei verrokkiryhmässä olisi syöpätapauksia. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 36/2001 Kommentteja
Estradioli vähentää menopaussin aikaista depressiota Tutkimusten mukaan estrogeenikorvaushoito vähentää menopaussiin liittyviä somaattisia oireita, mutta sen vaikutuksista mielialaoireisiin on ristiriitaisia tuloksia. Osaksi tämä voi johtua eri tavalla vaikuttavista estrogeenipreparaateista. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 36/2001 Kommentteja
Suuntana majakat Suosittelen Suuntana majakat Juha ja Virpi Jolkkonen matkaavat kesällä Ahvenanmaan saarille.
Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Tiede Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Yhteishoidon eduista on vankka näyttö, mutta sitä ei vielä juuri hyödynnetä.
"Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Tiede "Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Iäkkään kaatuminen on pitkän vyyhdin seuraus, kertoo geriatrian professori Maria Nuotio videolla.
Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Tiede Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Suomesta puuttuu murtumien kansallinen laaturekisteri, kirjoittaa Maria Nuotio.
Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Tiede Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Yli 24 tunnin leikkausviive lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Tiede Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Pienienergiainen murtuma on merkki luun haurastumisesta.
