Lehti 37: Katsausartikkeli 37/2001 vsk 56 s. 3709 - 3714

Väsymyksen monet kasvot

Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä.

Kirsti Martikainen

Tärkeimmät vireystilaa säätelevät tekijät ovat vuorokausirytmi ja edeltävän valvotun ajan pituus, mutta myös keskushermoston toimintatasolla ja ympäristön ärsykemäärällä on merkitystä. Vuorokausirytmi on varsin pysyvä, sopeutumisnopeus rytmin siirtoon on vain + 2h/vrk, eikä vuorokausirytmin…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat