Väsymyksen monet kasvot
Päiväaikaisen väsymyksen syistä on muotivirtausten mukaan ollut voimakkaammin esillä milloin narkolepsia, uniapnea, krooninen väsymysoireyhtymä, univaje, masennus tai työuupumus. Yksittäisen henkilön pitkäaikaisen väsymyksen taustalla on yhden diagnoosin sijasta usein monen tekijän yhteisvaikutus. Väsymyksen tutkiminen ja asianmukainen hoito vaatiikin perusteellista nukkumisen, elämäntilanteen, työn ja sairauksien selvittelyä. Joskus tarvitaan myös unihäiriöihin perehtynyttä asiantuntijaa sekä unen ja vireyden polygraafista tutkimusta. Väsymyksen työtehoa ja elämänlaatua heikentävästä ja onnettomuusriskejä lisäävästä vaikutuksesta on monenlaista tutkimusnäyttöä.
Tärkeimmät vireystilaa säätelevät tekijät ovat vuorokausirytmi ja edeltävän valvotun ajan pituus, mutta myös keskushermoston toimintatasolla ja ympäristön ärsykemäärällä on merkitystä. Vuorokausirytmi on varsin pysyvä, sopeutumisnopeus rytmin siirtoon on vain + 2h/vrk, eikä vuorokausirytmin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



