Lasten masennusoireinen käytöshäiriö

Lapsi viestii käyttäytymisellään pahaa oloaan. Masennusoireisen käytöshäiriön muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, mutta myös perheen sisäisillä vuorovaikutussuhteilla sekä ympäristöllä on merkityksensä. Käytöshäiriöinen lapsi koetaan usein pahana ja tottelemattomana. Murrosiässä häiriö voi johtaa epäsosiaalisuuteen, lisääntyneeseen alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä suurentuneeseen itsemurhariskiin. Masennusoireisen käytöshäiriön hoito on vaikeaa ja vaatii useiden tahojen yhteisiä ponnisteluja, mutta pitkällä aikavälillä hoito koituu sekä yksilön että yhteiskunnan hyödyksi.

Tarja Ukura, Hanna Ebeling, Sirkka-Liisa Linna

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Yksityis-HYKS:sta: Toteuttamiskelpoista mallia voisi soveltaa muihinkin sairaaloihin

- Suomessa on ennen kaikkea pidettävä huoli, etteivät lääkärit karkaa julkisista sairaaloista yksityissektorille. Siinä mielessä on myös pidettävä huoli lääkärien palkoista ja muista eduista, sanoo peruspalveluministeri Osmo Soininvaara.

Suvi Sariola

Cochrane-katsaus: Fenolisaatio on tehokas sisään kasvaneiden varpaankynsien hoidossa

Sisäänpäin kasvava varpaankynsi on tavallinen yleislääkärin potilaiden vaiva. Useimmiten isovarpaaseen kohdistuva vaiva on kivulias ja aiheuttaa toistuvia kynsivallin tulehduksia. Perinteisesti vaivaa on Suomessa hoidettu kiilaeksisiolla, jossa virheellisesti kasvava kynnen osa poistetaan luuta myöten. Kiilaeksision ongelmia ovat toisinaan melko voimakas kipu leikkauksen jälkeen ja siitä johtuva sairausloman tarve.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Höyryhengityksestä ehkä sittenkin apua flunssan oireisiin

Höyryhengitys on perinteinen flunssan parannuskeino. Höyryn annosteluun on käytetty monenlaisia tapoja. Kiehuvan vesikattilan päällä pyyhkeen alla höyrytys on yksi vaihtoehto, tosin epämukava ja palovammoille altistava. Lapsipotilaiden vanhemmille on suositeltu menemistä lapsi sylissä kylpyhuoneeseen, johon höyryä saadaan juoksuttamalla kuumaa vettä hanasta.

Helena Varonen

Filosofi Juhani Pietarinen: Epävarmuus kuluttaa ihmisen terveyttä ja elinvoimaa

Elollista luontoa ohjaavaa voimaa kutsutaan elinvoimaksi. Ihmisessä se ilmenee fyysisenä kasvuna ja yleensä ruumiin terveytenä ja vitaalisuutena. Meillä on myös henkistä voimaa, mielen vireyttä.

Ulla Järvi

KYS:n ISO 9002 -sertifikaatti täytti vuoden Kokemukset pääsääntöisesti hyviä

Kuopion yliopistollinen sairaala jäi 19.3.1999 historiankirjoihin ensimmäisenä suomalaisena sertifioituna sairaalana ja tiettävästi myös maailman suurimpana. Urakka on ollut suuri, mutta laatujärjestelmästä on tullut toimiva osa käytännön työtä ja sen avulla on pystytty parantamaan KYS:n toimintoja.

Maj-Leena Tuhkanen

Lääkärien ammatinharjoittamisen valvonnan kehitys ja haasteet

Lääkärin ammatinharjoittamisen valvonnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon muutoksia. Valvontatapausten määrä on lisääntynyt, joskin edelleenkin vain hyvin pieni osa lääkäreistä on joutunut valvontatoimien kohteeksi. Tulevaisuudessa valvontatapausten voidaan odottaa olevan entistä monimutkaisempia.

Antti Marttila

Lääkäri ja lastensuojelu

Lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn ja seksuaaliseen riistoon on valmiuksia puuttua, mutta lapsen kaltoinkohtelun tavallisin muoto, hoidon laiminlyönti, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Laiminlyönti on hiipivä, vaikeasti tunnistettava prosessi, joka pitkään jatkuessaan vaikuttaa sekä lapsen fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Kaltoinkohtelun syyt ovat monitahoisia ja niihin puuttuminen vaatii yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan koulutusta riskitekijöistä, oireista, löydöksistä sekä varhaisen puuttumisen ja yhteistyön merkityksestä. Myös alan lääketieteellistä tutkimusta olisi kehitettävä.

Annlis Söderholm

Seitsemännen päivän adventistien terveys

Seitsemännen päivän adventistit on laaja-alaista terveyskasvatusta antava protestanttinen kirkkokunta. Jäsenille on tyypillistä mm. raittius, tupakoimattomuus, kofeiinipitoisten juomien välttäminen ja lakto-ovovegetarismi. Varsinkin miesten ryhmässä useat kansantaudit ovat adventisteilla harvinaisempia ja elinajan odote pitempi kuin kokonaisväestössä. Adventistiväestö vertailuryhmänä voi epäsuorasti paljastaa elintapoihin liittyvää ylikuolleisuutta kokonaisväestössä. Sen avulla on saatu myös tietoa eri sairauksien riskitekijöistä ja ravinnon terveysvaikutuksista.

Rauno Heikkinen

Isoloitunut systolinen verenpainetauti

25.2.2000, Oulun yliopisto

Riitta Antikainen

Sarkoidoosi Suomessa ja Japanissa: kahden geneettisesti erilaisen väestön vertailu

10.3.2000, Helsingin yliopisto

Anne Pietinalho

Kantasolutekijän vaikutus siittiöntuotantoon

10.3.2000, Turun yliopisto

Wei Yan

Uusia työkaluja raudanpuutteen täsmällisempään toteamiseen

17.3.2000, Turun yliopisto

Pauli Suominen

Geeniperimä ja salmonellainfektion laukaisema niveltulehdus

17.3.2000, Turun yliopisto

Päivi Ekman

Antiestrogeenien immunologiset vaikutukset

18.3.2000, Turun yliopisto

Janne Komi

Sarveiskalvohaavan paraneminen ja sarveiskalvon hermojen regeneraatio taittovirhekirurgian jälkeen

22.3.2000, Helsingin yliopisto

Tuuli Valle

Alaraajan syvän laskimotukoksen ilmaantuvuus, riskitekijät ja ennuste

24.3.2000, Tampereen yliopisto

Jukka Saarinen

Takaraivolohkon aivoinfarkti ja mitokondrion DNA

17.3.2000, Oulun yliopisto

Saara Finnilä

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien luustovaikutuksista lisätietoa

Sveitsiläiset vertasivat vuoden kestäneessä monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 69 astmapotilaan flutikasonin 400 myyg:n ja 750 myyg:n päiväannosten sekä beklometasonin 800 myyg:n ja 1 500 myyg:n päiväannosten vaikutusta perifeerisen luun tiheyteen sekä luuston toimintaa kuvaaviin markkereihin (mm. seerumin PICP ja ICTP). Seuranta-aikana ei todettu selviä merkitseviä muutoksia tietokonetomografialla mitatuissa luuntiheysarvoissa eikä oikeastaan muissakaan seuratuissa parametreissä. Tulokseksi jäi, että tutkituilla annoksilla inhalaatiosteroideilla ei ollut kielteisiä vaikutuksia luuston massaan tai metaboliaan. Havainto on sopusoinnussa joidenkin aiempien tulosten kanssa, mutta muunlaisiakin havaintoja on esitetty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: ACE:n estäjä hyödyllinen ohitusleikkauksen jälkeenkin

APRES-tutkimuksessa selviteltiin, miten ohitusleikkauksen jälkeen aloitettu ramipriilihoito vaikuttaa potilaisiin, joilla oli ennen leikkausta lieväasteinen oireeton vasemman kammion pumppaushäiriö. Ramipriilihoito vähensi merkitsevästi 80 satunnaistetun potilaan päätetapahtumia (kuolema, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta) noin kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ja varsinkin aikaisemman HOPE-tutkimuksen myötä ACE:n estäjien käyttöaiheet näyttävät laajenevan entisestään varsinaisen sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin ulkopuolelle.

Juhani Airaksinen