Lasten masennusoireinen käytöshäiriö

Lapsi viestii käyttäytymisellään pahaa oloaan. Masennusoireisen käytöshäiriön muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, mutta myös perheen sisäisillä vuorovaikutussuhteilla sekä ympäristöllä on merkityksensä. Käytöshäiriöinen lapsi koetaan usein pahana ja tottelemattomana. Murrosiässä häiriö voi johtaa epäsosiaalisuuteen, lisääntyneeseen alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä suurentuneeseen itsemurhariskiin. Masennusoireisen käytöshäiriön hoito on vaikeaa ja vaatii useiden tahojen yhteisiä ponnisteluja, mutta pitkällä aikavälillä hoito koituu sekä yksilön että yhteiskunnan hyödyksi.

Tarja Ukura, Hanna Ebeling, Sirkka-Liisa Linna

Cochrane-katsaus: Fenolisaatio on tehokas sisään kasvaneiden varpaankynsien hoidossa

Sisäänpäin kasvava varpaankynsi on tavallinen yleislääkärin potilaiden vaiva. Useimmiten isovarpaaseen kohdistuva vaiva on kivulias ja aiheuttaa toistuvia kynsivallin tulehduksia. Perinteisesti vaivaa on Suomessa hoidettu kiilaeksisiolla, jossa virheellisesti kasvava kynnen osa poistetaan luuta myöten. Kiilaeksision ongelmia ovat toisinaan melko voimakas kipu leikkauksen jälkeen ja siitä johtuva sairausloman tarve.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Höyryhengityksestä ehkä sittenkin apua flunssan oireisiin

Höyryhengitys on perinteinen flunssan parannuskeino. Höyryn annosteluun on käytetty monenlaisia tapoja. Kiehuvan vesikattilan päällä pyyhkeen alla höyrytys on yksi vaihtoehto, tosin epämukava ja palovammoille altistava. Lapsipotilaiden vanhemmille on suositeltu menemistä lapsi sylissä kylpyhuoneeseen, johon höyryä saadaan juoksuttamalla kuumaa vettä hanasta.

Helena Varonen

Lääkäri ja lastensuojelu

Lapsen fyysiseen pahoinpitelyyn ja seksuaaliseen riistoon on valmiuksia puuttua, mutta lapsen kaltoinkohtelun tavallisin muoto, hoidon laiminlyönti, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Laiminlyönti on hiipivä, vaikeasti tunnistettava prosessi, joka pitkään jatkuessaan vaikuttaa sekä lapsen fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Kaltoinkohtelun syyt ovat monitahoisia ja niihin puuttuminen vaatii yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan koulutusta riskitekijöistä, oireista, löydöksistä sekä varhaisen puuttumisen ja yhteistyön merkityksestä. Myös alan lääketieteellistä tutkimusta olisi kehitettävä.

Annlis Söderholm

Seitsemännen päivän adventistien terveys

Seitsemännen päivän adventistit on laaja-alaista terveyskasvatusta antava protestanttinen kirkkokunta. Jäsenille on tyypillistä mm. raittius, tupakoimattomuus, kofeiinipitoisten juomien välttäminen ja lakto-ovovegetarismi. Varsinkin miesten ryhmässä useat kansantaudit ovat adventisteilla harvinaisempia ja elinajan odote pitempi kuin kokonaisväestössä. Adventistiväestö vertailuryhmänä voi epäsuorasti paljastaa elintapoihin liittyvää ylikuolleisuutta kokonaisväestössä. Sen avulla on saatu myös tietoa eri sairauksien riskitekijöistä ja ravinnon terveysvaikutuksista.

Rauno Heikkinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien luustovaikutuksista lisätietoa

Sveitsiläiset vertasivat vuoden kestäneessä monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 69 astmapotilaan flutikasonin 400 myyg:n ja 750 myyg:n päiväannosten sekä beklometasonin 800 myyg:n ja 1 500 myyg:n päiväannosten vaikutusta perifeerisen luun tiheyteen sekä luuston toimintaa kuvaaviin markkereihin (mm. seerumin PICP ja ICTP). Seuranta-aikana ei todettu selviä merkitseviä muutoksia tietokonetomografialla mitatuissa luuntiheysarvoissa eikä oikeastaan muissakaan seuratuissa parametreissä. Tulokseksi jäi, että tutkituilla annoksilla inhalaatiosteroideilla ei ollut kielteisiä vaikutuksia luuston massaan tai metaboliaan. Havainto on sopusoinnussa joidenkin aiempien tulosten kanssa, mutta muunlaisiakin havaintoja on esitetty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: ACE:n estäjä hyödyllinen ohitusleikkauksen jälkeenkin

APRES-tutkimuksessa selviteltiin, miten ohitusleikkauksen jälkeen aloitettu ramipriilihoito vaikuttaa potilaisiin, joilla oli ennen leikkausta lieväasteinen oireeton vasemman kammion pumppaushäiriö. Ramipriilihoito vähensi merkitsevästi 80 satunnaistetun potilaan päätetapahtumia (kuolema, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta) noin kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ja varsinkin aikaisemman HOPE-tutkimuksen myötä ACE:n estäjien käyttöaiheet näyttävät laajenevan entisestään varsinaisen sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin ulkopuolelle.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030