Natriureettiset peptidit eivät toimi sydämen vajaatoiminnan hoidon ohjauksessa

Natriureettiset peptidit heijastavat sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta ja ennustetta. Akuutin vajaatoimintavaiheen tehokas hoito pienentää nopeasti natriureettisten peptidien pitoisuutta verenkierrossa, ja onkin oletettu, että toistuvilla peptidimittauksilla voitaisiin parantaa vajaatoiminnan hoidon toteutumista ja vähentää sairaalahoitojaksoja. Nyt julkaistun suuren tutkimuksen perusteella näin ei näytä kuitenkaan tapahtuvan.

Juhani Airaksinen

Statiinit vähentävät keuhkoahtaumapotilaiden kuolleisuutta

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on runsaasti liitännäissairauksia, tärkeimpinä sydän- ja verisuonisairaudet, jotka luultavasti ovat myös näiden potilaiden tavallisin kuolemansyy. Statiinien on aiemmin osoitettu vähentävän keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, ja nyt tehosta saatiin lisänäyttöä.

Heikki Ekroos

Uusi lääke tulossa osteoporoosin hoitoon bisfosfonaattien jälkeen

Osteoporoosiin on tarjolla useita lääkkeitä, mutta kun bisfosfonaatteja on käytetty jo 3–5 vuotta ja potilaalle tulee murtuma tai hän on muuten suuren riskin potilas, ovat vaihtoehdot usein vähissä. Nyt tarjolle on tulossa romosotsumabi, monoklonaalinen vasta-aine, joka estää sklerostiinia. Sillä on sekä luun muodostusta lisäävää että sen resoprtiota vähentävää vaikutusta. Läheinen lääkeaine denotsumabi on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta viime vuonna julkaistun ison tutkimuksen mukaan romosotsumabi saattaa olla vielä tehokkaampi murtumien ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Dabigatraanin antidoottitutkimus valmis

Antikoagulantin vaikutuksen tulisi olla kumottavissa nopeasti ja perusteellisesti, kun hätätilanne kohtaa. Uudemmista lääkkeistä vain dabigatraanille on onnistuttu loihtimaan tehokas antidootti. Idarusitsumabi sai jo myyntiluvan REVERSE-AD-tutkimuksen alustavan tuloksen perusteella. Nyt tutkimus on viety loppuun eikä yllätyksiä ole tullut, vaikka potilasmäärä on kasvanut.

Marko Vesanen

Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen

Lähtökohdat Tutkimuksessa arvioitiin painoindeksin ja siinä seitsemässä vuodessa tapahtuneen muutoksen yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Suomenkielinen puheaudiometria ja uudet hälypuhetestit

Väestön ikääntyessä kuulonalenemien esiintyvyys ja tarve vaikuttavaan kuulonkuntoutukseen kasvavat.

Ville Sivonen, Tytti Willberg, Saku T. Sinkkonen, Antti A. Aarnisalo, Aarno Dietz

Polymyalgia rheumatica: tuttu juttu – vai onko sittenkään?

Polymyalgia rheumatican ennuste on hyvä, mutta tauti heikentää potilaiden elämänlaatua ja altistaa ­glukokortikoidihoidon haittavaikutuksille.

Jarno Rutanen

HPV-rokotus kannattaa antaa pojillekin

Rokote on ainoa tehokas keino ehkäistä HPV-infektioita kummallakin sukupuolella.

Katja Kero, Jaana Rautava

Polymyalgia rheumaticalle ei ole spesifistä löydöstä

Kliinikko voi hyödyntää luokittelukriteerejä diagnostiikassa muistilistana.

Marianne Jansson

Uusi hälylausetesti mittaa arkikuuloa

Kuulonalenemien esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä. Diagnostiikkaa ja kuntoutustulosten arviointi on tarkentunut uuden testin ansiosta.

Tiina Huttu

Näyttö syöpälääkkeiden kliinisestä hyödystä ohut myyntilupaa myönnettäessä

Näyttö vaikutuksesta elinaikaan tai elämänlaatuun jää usein puuttumaan myöhemminkin.

Marianne Jansson

Diabeteksen hoitoon apua lyhyen koulutuksen saaneista tukityöntekijöistä

Yhdysvalloissa latinalaisamerikkalaisen väestön diabetesepidemia on paljon vaikeampi kuin valkoihoisen: diabeteksen ilmaantuvuus on kaksinkertainen ja kolmella neljästä yli 45-vuotiaasta latinosta on joko tyypin 2 diabetes tai prediabetes. Avuksi tilanteeseen on toivottu pitkäaikaisia tuki-interventioita, jotka perustuvat latinokulttuurin tuntemukseen. Monissa maissa terveydenhuollon ammattilaisten rinnalle koulutetaan lyhyellä koulutuksella tukityöntekijöitä avustamaan ongelmatilanteissa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, onko tällaisista terveystyöntekijöistä apua latinotaustaisten potilaiden diabeteksen hoidossa.

Helena Liira

Leikkaus tai seuranta varhaisvaiheen eturauhassyövässä

Amerikkalainen PIVOT-tutkimus käynnistettiin PSA-seulonnan varhaisvaiheen aikana vuosina 1994–2002. Tavoitteena oli vertailla PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoidun paikallisen eturauhassyövän kirurgisen hoidon tulosta pelkkään taudin seurantaan (watchful waiting). Mittareina toimivat potilaiden kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus eturauhassyöpään. Vuonna 2012 julkaistun 10-vuotisseurannan tulosten perusteella operatiivisesti hoidettujen ja seurannassa olleiden kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja, eikä tilanne ole juuri muuttunut sen jälkeenkään.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkauksen infektiot ja verkkokipu

Tarvitaanko nivustyräleikkauksessa antibioottiprofylaksiaa ehkäisemään haava-infektioita vai ei – kas siinä pulma. Suomessa tehdään nykyään noin 12 000 nivustyräleikkausta vuodessa, niistä 80–90 % Lichtensteinin menetelmällä (verkkoplastia). Koska elektiivinen nivustyräleikkaus on yleensä puhdas kirurginen toimenpide, profylaktista antibioottihoitoa ei perinteisesti ole suositeltu, vaikka kudokseen asetetaan polypropyleeniverkko. European Hernia Society ei suosittele vieläkään profylaktista antibioottia, mutta aivan tuorein brittiläinen network-meta-analyysi puoltaa antibiootin käyttöä.

Hannu Paajanen

Rintasyöpäpotilas arvostaa tietoa päätöksenteon tukena

Potilaan osallistaminen hoitopäätökseen ei aina ole ihan helppoa. Lähes kaikki ihmiset neuvottelevat hoitovaihtoehdoista läheistensä kanssa ja yhä useampi etsii tietoa netistä voidakseen arvioida lääkärin hoitoehdotuksia. Useimmiten lääkärin ja potilaan ajatukset onneksi kohtaavat ja hoitopäätökset saadaan tehtyä. Joskus on ollut mielessä, että vuorovaikutusta voisi helpottaa, jos potilas voisi saada vastaanotolta mukaansa päätöksenteon tueksi näyttöön perustuvaa tietoa helposti omaksuttavassa muodossa.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaisella lääkärillä on auttajan identiteetti

Lähtökohdat Selvitimme lääkärien ammatti-identiteettiä ja siinä ilmeneviä eroja sukupuolen, iän ja ­työskentelysektorin mukaan.

Pyry Mattila, Harri Hyppölä, Markku Sumanen, Hannu Halila, Teppo Heikkilä, Jukka Vänskä, Sami Heistaro, Elise Kosunen, Santero Kujala, Kari Mattila

Epilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys

•Lapsuusiän epilepsiaan liittyy kognitiivisia vaikeuksia.

Kati Rantanen, Kai Eriksson

Tenniskyynärpää – hoitamatta paras?

•Tenniskyynärpään diagnoosi on kliininen. Oireena on kyynärpään ulomman sivunastan seutuun paikantuva, käden kuormituksessa provosoituva kipu.

Tuomas Lähdeoja, Teemu Karjalainen, Markus Pääkkönen, Mikko Salmela

Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla

Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.

Outi Aikio

Kuka näistä sinä olet?

Oletko ammatti-identiteetiltäsi auttaja, terveysasiantuntija, kuuntelija vai ehkä perhelääkäri?