Eteiskorvakkeen sulku katetriteitse ja kirurgisesti eteisvärinän hoidossa

Eteiskorvakkeen katetrisulku sopii eteisvärinäpotilaille, joilla on merkittävä embolisaatioriski ja vasta-aihe antikoagulanttihoidolle. Kirurgisesta sulusta tutkimustietoa on vähemmän

Markku Eskola, Juha Sinisalo, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Maija Saijonkari, Tapani Keränen

Deksmedetomidiini estää vanhuksen deliriumia leikkauksen jälkeen

Laskimoon infuusiona leikkauksenjälkeiseen aamuun asti annettu deksmedetomidiini estää vanhuspotilaiden deliriumia jopa viikon ajan. Se ei lisää hypotension tai bradykardian esiintyvyyttä.

Ritva Jokela

Rytmihäiriötahdistimen hyöty laajentavan kardio­myopatian hoidossa kapenee

Rytmihäiriötahdistin kuuluu nykyisten hoitosuositusten mukaan sydämen oireisen vajaatoiminnan hoitoon silloin, kun pumppaustoiminta on merkittävästi hiipunut eikä potilaalla ole muita merkittävästi ennustetta huonontavia sairauksia. Vajaatoiminnan hoito ja ennuste ovat kuitenkin parantuneet, ja nyt näyttää siltä, että optimaalisen hoidon aikana rytmihäiriötahdistinhoidosta todella hyötyvien potilaiden valinta on tehtävä entistä yksilöllisemmin.

Juhani Airaksinen

Masennuslääke tehoaa epämuotoisuuskammoon

Epämuotoisuuskammoa (body dysmorphic disorder) sairastavalla on jatkuvaa ja voimakasta ahdistusta aiheuttava yliarvoinen ajatus omassa ruumiissa olevasta kuvitellusta tai liioitellusta viasta, vaikeimmissa tapauksissa noin kolmasosalla potilaista psykoottinen harhaluulo. Sairaus on useimmiten krooninen ja sen hoito kognitiivisella psykoterapialla on haastavaa. Serotonergiset masennuslääkkeet tehoavat sekä sairauden psykoottiseen että ei-psykoottiseen muotoon.

Tero Taiminen

Auttaako antibiootti sappirakon tulehduksessa?

Sappikivitaudin yleisin komplikaatio on sappirakon tulehdus, kolekystiitti, joka on yleensä aihe päivystysleikkaukseen. Potilas olisi parasta leikata laparoskooppisesti heti ensimmäisen kolekystiitin aikana. Jos syystä tai toisesta leikkaus ei onnistu samalla sairaalajaksolla, kolekystiittipotilasta on totuttu hoitamaan antibiootilla. Onko tästä hyötyä vai haittaa?

Hannu Paajanen

Synnytinelinlaskeuman toteaminen ja hoito

Puolet iäkkäiden naisten gynekologisista leikkauksista tehdään laskeuman takia.

Riikka Aaltonen, Kari Nieminen

Nopea kammiovaste pysyvässä eteisvärinässä – sykkeenhallinnan keinot ja tavoitteet

Kammiovasteen hidastaminen lievittää potilaan oireita ja ehkäisee sydämen vajaatoimintaa.

Olli Arola, Pekka Raatikainen

Lääkäri 2013 -tutkimus Kollegiaalisuus toteutuu lääkärien mielestä hyvin

Lääkäri 2013 -tutkimuksessa yhteistyöhön yhdistetyt kollegiaalisuuden osa-alueet toteutuivat parhaiten.

Lari Saloranta, Elise Kosunen, Markku Sumanen, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Kohti potilaskohtaista sepelvaltimotautiriskin arviointia

Kardiovaskulaaririskin arviointi muuttuu entistä yksilöllisemmäksi, kirjoittaa Petri Kovanen.

Petri Kovanen

Reseptillä määrättäviä tulehduskipulääkkeitä käyttäneillä suurempi eturauhassyövän riski

Non-steroidal anti-inflammatory drugs and cancer in Finnish men. An epidemiologic study on prostate cancer risk, survival and overall cancer mortality

Thea Veitonmäki

Sappisauman ahtaumat maksansiirron jälkeen hoidettavissa päällystetyllä metalliverkkostentillä

Endoscopic therapy in extrahepatic biliary strictures

Carola Haapamäki

LCHADD-taudin ennuste on parantunut

Long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase deficiency in Finland earlier diagnosis and strict diets improve the survival rate and clinical course

Tuuli Immonen

Tietoa keuhkofunktioennusteesta imeväisen ilmatiehyttulehduksen jälkeen

Post-bronchiolitis lung function - Impulse oscillometry at preschool age after bronchiolitis in infancy

Eero Lauhkonen

MS-taudin ilmaantuvuus on yleistynyt Pohjois-Suomessa

Multiple sclerosis in northern Finland. Epidemiological characteristics and comorbidities

Olga Krökki

Psykososiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten terveyspalveluiden käyttöön

Adolescents’ behaviour in health care services utilization and study response

Virve Kekkonen

Yhtä oikeaa aihetta ei ole

Maailma on uteliaalle täynnä kiinnostavia aiheita. Miten valita se, joka kantaa loppuun asti?

Anne Seppänen

Psykiatri on hyötynyt neurologian väitöksestään

– Luennon jälkeen minulle tuli polttava halu tehdä syventävät opinnot neurologiasta. Tämä tapahtui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja nyt Tiina Paunio on psykiatrian professori Helsingin yliopistossa.

Anne Seppänen

Uran johtolankana kromosomit ja geenit

– Geenitutkimusta olen seurannut tähän päivään asti. Se oli koko uran johtolanka, ensin kromosomit ja sitten geenit, kertoo professori Riitta Herva.

Anne Seppänen

Olantsapiini estää tehokkaasti solunsalpaajien aiheuttamaa pahoinvointia

Solunsalpaajahoitoon liittyvän pahoinvoinnin estossa olantsapiinilääkityksellä päästiin täydelliseen oireettomuuteen useammin kuin lumelääkkeellä. Olantsapiinia saaneet potilaat olivat toisena hoitopäivänä väsyneempiä, mutta ero ryhmien hävisi myöhempinä päivinä. Ruokahalun lisääntymisessä ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Demokratiakehitys vähentää lapsikuolleisuutta

Poliittisten järjestelmien yhteyttä terveyteen on haastavaa tutkia. Globaaleja mittareita tarkastelemalle on aikaisemmin havaittu yhteyksiä demokratian ja joidenkin terveysmuuttujien, kuten elinajan odotteen ja kuolleisuuden välillä. Vakuuttava näyttö syy-seuraussuhteesta on kuitenkin puuttunut. Belgialainen tutkijaryhmä tutki demokratiakehityksen vaikutuksia lapsikuolleisuuteen kiinnostavassa vertailuasetelmassa.

Helena Liira