Uniapnea yleinen myös naisilla

Uniapnea on perinteisesti ollut ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaus. 1990-luvulla todettiin, että uniapneaa esiintyy myös naisilla, mutta vähemmän kuin miehillä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on uniapneaa yhtä paljon kuin miehillä. Tässä väitöstutkimuksessa oireisilla potilailla todettiin unenaikaisia hengityshäiriöitä runsaasti molemmilla sukupuolilla. Naisilla oli erityisesti osittaista unenaikaista ylähengitysteiden ahtautumista, kun taas miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Ulla Anttalainen

Soijalisä vaihdevuosien tibolonihoidossa

Suomessa noin 20 000 naista käyttää tibolonia vaihdevuosioireiden hoitoon. Tiboloni on keinotekoinen valmiste, joka muistuttaa vaikutuksiltaan monin tavoin perinteistä vaihdevuosien hormonihoitoa. Tiboloni voi kuitenkin pienentää HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Samanaikaisesti tibolonin kanssa monet naiset käyttävät myös vaihtoehtoisia hoitoja, joista tavallisimpia ovat kasviestrogeenejä sisältävät soijavalmisteet. Aasialainen ravinto sisältää runsaasti soijaperäisiä kasviestrogeenejä, ja tämän on ajateltu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Tarkoin ei tiedetä, miten kasviestrogeenit toimivat, mutta noin 30 %:lla ihmisistä suoliston bakteerifloora muuttaa niitä ekvoliksi, joka voi viime kädessä olla "vaikuttava" aine.

Riina Jernman

Myöhäinen murrosikä on vahvasti perinnöllinen

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät vaikutusmekanismeiltaan osin vielä puutteellisesti tunnetut geneettiset ja ympäristötekijät. Murrosiän aikataulun geneettistä säätelyä tutkittiin tervettä väestöä edustavilla kaksosilla. Normaalia ääripäätä edustavan myöhäisen murrosiän esiintymistä suvuissa ja periytymismalleja tutkittiin perheaineistossa.

Karoliina Wehkalampi

Vartijasolmukkeet ja PET paljastavat ihomelanooman etäpesäkkeet

Ihomelanooma on yleistyvä syöpä, johon sairastuu jo yli 900 suomalaista vuosittain. Melanooman ainoa parantava hoito on leikkaus, koska lääke-, säde- ja rokotehoitojen vaikutuksesta elinaikaan ei ole riittävää näyttöä. Leikkaushoidon jälkeen kuitenkin noin joka viidennellä melanoomapotilaalla tauti oireettoman välivaiheen jälkeen uusiutuu ja voi kehittyä etäpesäkkeiseksi eteneväksi syöpäsairaudeksi. Etäpesäkkeen mahdollisimman varhainen havaitseminen ja aktiivinen hoito jo oireettomassa vaiheessa voivat joskus parantaa potilaan ennustetta.

Ilkka Koskivuo

Kokemus vähentää ERCP:n komplikaatioita

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on taitoa vaativa toimenpide, jota on käytetty sekä diagnostiikassa että hoitona. Monikeskustutkimuksissa on osoitettu, että komplikaatioriski kasvaa, jos toimenpiteitä tehdään alle 200 vuodessa. Toimenpiteitä on nyt tutkittu Turussa, jossa hyvät tulokset myös osoittavat, että ERCP:t kannattaa keskittää suuren volyymin yksiköihin.

Tom Scheinin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030