Vaaratapahtuminen raportointi-järjestelmät kehittävät hoitoa turvallisemmaksi

Potilaan hoitoon liittyvät virheet ja läheltä piti -tapahtumat ovat yleisiä ja aiheuttavat haittaa potilaalle. Niihin liittyvät kustannukset ovat merkittäviä. Terveydenhuollossa toistetaan samoja virheitä aina uudelleen oppimatta vaaratilanteista. Vaaratapahtumien järjestelmällinen raportointi ja käsittely antavat henkilöstölle ja organisaatiolle mahdollisuuden oppia virheistä.

Timo Keistinen, Marina Kinnunen, Tarja Holm

Istukkahormonin vaikutus kasvainten syntyyn

Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että lisääntynyt luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuus voi olla vaikuttamassa erilaisten kasvainten kehittymiseen, mm. eturauhas- ja rintarauhassyöpien. Näiden syöpien ilmaantuvuus on suurin juuri silloin, kun elimistön LH-pitoisuus on selvästi suurentunut, naisilla vaihdevuosien jälkeen ja miehellä vanhenemisen yhteydessä. Tässä väitöstyössä selvitettiin siirtogeenisten hiirien avulla LH:n tavoin vaikuttavan, mutta sitä biologisesti tehokkaamman ihmisen istukkahormonin (hCG) vaikutuksia kasvainten syntyyn.

Petteri Ahtiainen

Aivojen suojaus sydän- ja aorttaleikkauksissa

Avosydänleikkauksissa potilas kytketään usein sydän-keuhkokoneeseen, kun oman sydämen ja keuhkojen toiminta pysäytetään leikkauksen ajaksi. Joskus hyvin haastavissa operaatioissa myös sydän-keuhkokoneen toiminta joudutaan lopettamaan ja siten koko verenkierto hetkellisesti pysäyttämään, jotta kirurgilla on mahdollisuus suorittaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Esimerkkejä tällaisista vaativista kirurgisista asetelmista ovat mm. vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen korjaukset lapsilla ja aortan repeytyminen aikuisilla.

Hanna Kaakinen

Suonikohjut ja verisuonisairaudet

Väitöskirjatutkimus selvitti suonikohjutaudin ilmaantuvuutta keski-ikäisessä väestössä ja arvioi sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6 874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.

Liisa Mäkivaara

Rinnankorjaus TRAM-kielekkeellä

Rinnankorjausleikkaus tehdään syövän takia tehdyn rinnanpoiston jälkeen Suomessa vuosittain 400-600 naiselle. Luonnollisin lopputulos saadaan käyttämällä potilaan omaa kudosta uuden rinnan rakentamiseen. TRAM-vatsakieleke (transverse rectus abdominis musculocutaneous) otetaan potilaan alavatsalta, ja se koostuu osasta jompaakumpaa suoraa vatsalihasta ja sen päällä olevasta iho-rasvakaistaleesta. TRAM-kieleke voidaan tehdä joko varrellisena tai vapaana kielekkeenä. Varrellinen kieleke pujotetaan ylävatsan ihon alta rintakehälle, verenkierron jatkuessa vatsalihaksen yläsuontenkautta. Vapaa kieleke irrotetaan vatsalta, nostetaan rintakehälle ja vatsalihaksen alasuonet yhdistetään kainalon alueen suoniin. Varrelliseen kielekkeeseen liittyy 5-60 %:lla potilaista ihon verenkiertohäiriöitä, kun taas teknisesti vaativammassa vapaassa kielekkeessä niitä esiintyy vähemmän, 0-15 %:lla.

Hanna Tuominen

Magneettikuvaus ateroskleroosin arvioinnissa

Koska ateroskleroosi ilmenee usein vasta vakavina komplikaatioina, kuten sydän- ja aivoinfarkteina, on sen varhainen toteaminen tärkeää. Verikokeiden ja ulkoisten mittausten avulla voidaan epäsuorasti arvioida henkilön komplikaatioriski, mutta valtimoiden kuntoa ei nykymenetelmin pystytä arvioimaan. Erityisesti riskiryhmiä varten on tarpeen löytää keino ateroskleroosin etenemisen arvioimiseksi, jotta hoitoa voitaisiin ajoissa tehostaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, löytyykö nykyisillä magneettikuvausmenetelmillä aivojen rakenteessa tai verisuonten rakenteessa ja toiminnassa eroja suuren ateroskleroosiriskin potilaiden ja terveiden verrokkien välillä.

Sami Soljanlahti

Basaliooman fotodynaaminen hoito pettymys

Fotodynaamista terapiaa on pidetty basaliooman lupaavana hoitomuotona, koska hoito jättää tavallista leikkausta vähäisemmän arven. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että basaliooma uusii hoidon jälkeen arveltua useammin. Fotodynaamista terapiaa onkin harkittava jokaisen basaliooman kohdalla entistä huolellisemmin, ja huomioon on otettava potilaan kokonaistilanne ja seurantamahdollisuudet.

Sirkku Peltonen

Diabeetikolle aina vain matala verenpaine

Kerran aikaansaatu diabetespotilaan hyvä verenpainetaso ei tuo komplikaatioiden vähenemisen etua, jos paineet repsahtavat entiselleen. UKPDS-tutkimuksessa saatu tulos viittaa siihen, että tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden verenpaine on pidettävä matalalla tasolla pitkään, ehkä jatkuvasti. Painetta ei saa päästää nousemaan, jos halutaan pitää verisuonitapahtumat loitolla.

Robert Paul

Nuha ennustaa astman puhkeamista

Nuhan ja astman yhteys saa vahvistusta tuoreesta länsieurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin 6 461 aikuista lähes 9 vuotta. Seurattavat jaettiin neljään ryhmään: henkilöillä ei atopiaa eikä nuhaa; atopiaa, mutta ei nuhaa; ei-atooppista nuhaa; allergista nuhaa. Lähtötilanteessa kenelläkään ei ollut astmaa. Koko aineistossa seuranta toi esiin astman 2,2 %:lla, mutta erot ryhmien välillä olivat selviä: 1,1, 1,9, 3,1 ja 4,0 % (p < 0,0001). Kun sekoittavia tekijöitä vakioitiin, toi atopia sinällään suhteelliseksi riskiksi 1,63, ei-atooppinen nuha 2,71 ja allerginen nuha 3,53.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030