Psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla

Suomen psykiatrisessa palvelujärjestelmässä tapahtui 1990-luvulla merkittäviä muutoksia. Psykiatrinen ja muu erikoissairaanhoito yhdistyivät hyvin pitkän erillisyyden historian jälkeen vasta vuonna 1991. Maamme ensimmäinen mielenterveyslaki, vuoden 1993 valtionosuusuudistus ja muut julkishallinnon suuret muutokset sekä syvä talouslama muovasivat järjestelmää. Mielenterveyspalvelut hajaantuivat voimakkaasti. Merkittävästi päätösvaltaa psykiatriassa siirtyi uusille tahoille, pois alan ammattihenkilöiltä ja kuntatasolle saakka. Alan yhteiskunnallinen asema muuttui monimutkaisella tavalla. 1990-luvun muutokset olivat vaihtelevassa määrin suunniteltuja ja ennakoituja, ja niitä on kokonaiskuvan tarkentumiseksi tarkasteltava myös historian jatkumolla.

Juha Hyvönen

Biohajoavat materiaalit käden murtumissa

Kädessä murtumat ja nivelrikko ovat yleisiä. Murtumien hoidossa metallisilla kiinnittimillä saavutetaan stabiili ja luotettava kiinnitys. Metalliset kiinnittimet aiheuttavat kuitenkin kädessä myöhäisongelmia, kuten jänneärsytystä, ja ne joudutaan usein poistamaan uudessa toimenpiteessä. Käden tuhoutuneet nivelet voidaan korvata erilaisilla menetelmillä, kuten jännesykeröllä tai erilaisilla proteeseilla. Sormen tyvi- eli rystysnivelissä silikoniproteesit aiheuttavat usein luukatoa ja vierasesinereaktioita, ja suuri osa niistä rikkoutuu ajan kuluessa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää elimistössä liukenevia implantteja käden alueelle. Näin voidaan ehkäistä implanttien aiheuttamia pitkäaikaiskomplikaatiota, koska elimistöön ei jää pysyvää vierasta materiaalia.

Eero Waris

Varhaiskehityksen ennustamat terveysriskit

Väitöskirjatyössä tutkittiin elämänkaarinäkökulmasta Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen kliiniseen osioon osallistuneita 65-75- ja 56-70-vuotiaita. Tavoitteena oli luonnehtia tarkemmin epidemiologisissa tutkimuksissa todettuja yhteyksiä syntymäkoon, lapsuuskasvun ja aikuisiän metabolisen oireyhtymän osatekijöiden välillä.

Hilkka Ylihärsilä

Nivelreuman aktiivisuudelle uusi mittari

Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi, toimivaksi osoittautunut nivelreuman aktiivisuuden mittari ja todettiin, että yhdistelmähoitoa perinteisillä reumalääkkeillä saaneilla potilailla nivelreuma säilyi pysyvämmin remissiossa kuin yhtä perinteistä reumalääkettä saaneilla.

Heidi Mäkinen

Setuksimabista vähän apua uusiutuneeseen pään ja kaulan syöpään

Setuksimabi yhdistettynä sisplatiiniin ja fluorourasiiliin lisää uusiutunutta pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden elinaikaa noin 3 kuukautta. Tulos on luonnollisesti merkittävä, kun hoitovaihtoehtoja on tarjolla vähän.

Sirkku Jyrkkiö

Kolesterolilääkitys ei hidasta aorttastenoosin etenemistä

Kolesterolilääkityksellä ei voida merkittävästi vaikuttaa aorttaläpän ahtauman etenemiseen. Näin voidaan lopulta todeta vastikään julkaistun SEAS-tutkimuksen perusteella.

Juhani Airaksinen

Lisää näyttöä D-vitamiinin hyödyistä

Pieni D-vitamiinipitoisuus näyttää lisäävän kuolleisuutta.

Katariina Korkeila

Lisää tukea skitsofrenian varhaiselle hoidolle

Varhainen skitsofrenian toteaminen ja varhain aloitettu aktiivinen hoito lyhentää hoitamattoman psykoosin kestoa ja parantaa näin potilaiden ennustetta laaja-alaisesti. Erityisen suotuisa vaikutus varhaisella hoidolla on toimintakykyä suuresti haittaaviin negatiivisiin oireisiin. Jälleen uusi peruste sille, miksi psykoosit pitäisi tunnistaa ja niitä hoitaa jo varhain.

Raimo K. R. Salokangas

Parasetamolia, ibuprofeenia vai yhdistelmää lapsen kuumeeseen?

Kuume on lapsilla yleinen sairaus ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä terveydenhuollolle että perheille. Brittitutkimus päätyy suosittelemaan lääkkeeksi parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistelmää, mutta onko asia niin yksinkertainen?

Katariina Korkeila

Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua

Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua lääkehoitoon verrattuna. Tulos käy ilmi SCD-HF-tutkimuksesta, jossa selviteltiin laitehoidon vaikutuksia vajaatoimintapotilaan elämänlaatuun.

Juhani Airaksinen

Ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa

Laskimoläppien pettäminen aiheuttaa alaraajojen pintalaskimorunkojen vajaatoimintaa. Sen hoidossa käytetään yhä useammin vaahtoskleroterapiaa, jossa pyritään tukkimaan vajaatoimintainen pintalaskimorunko ruiskuttamalla siihen sklerosanttia.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo

Onko työperäistä anafylaksiaa?

- Anafylaktinen kohtaus on vaikea, yleistynyt ja nopeasti etenevä yliherkkyysreaktio, jonka hoito on aloitettava kliinisen epäilyn perusteella.

Paula Kauppi, Timo Hannu, Kristiina Alanko

Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina

- Muusikon kramppi eli paikallinen lihasjänteyshäiriö (dystonia) on harvinainen sairaus, jota esiintyy sekä ammattimuusikoilla että muilla muusikoilla.

Kimmo Oksanen, Mikko Kuoppamäki, Anna-Mari Tuokko, Tuula Oksanen, Martti Vastamäki

Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa.

Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara

Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin.

Päivi Maaranen

Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys

Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys.

Jouko Järvenpää

Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa

Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana.

Hanna Kuusisto

Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä

Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta.

Junnu Leikola

Nuorten ylipaino ja lihavuus

Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen.

Susanna Kautiainen

Orgaaniset pölyt ja syöpävaara

Orgaaniset pölyt ovat tavallisia elintarviketeollisuuden ja maatalouden altisteita. Ne aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ja ihon ärsytystä ja allergioita. Altistuminen orgaanisille pölyille ei näytä olevan merkittävä syövän riskitekijä. Eläin- ja kasviperäisille pölyille altistuminen saattaa jopa suojata keuhkosyövältä ja mahdollisesti joiltakin muilta syöviltä.

Aarne Laakkonen