Lyhyesti: Varo harhaanjohtavia tutkimuksia

Erilaiset intressit voivat vaikuttaa tutkijoiden tuloksistaan vetämiin johtopäätöksiin. Kliinikolle suojautuminen tutkimustulosten virhetulkinnoilta tuottaa pulmia. Nyt kliiniset epidemiologit antavat asiaa koskevan ohjepaketin. Keino suojautua manipuloiduilta johtopäätöksiltä on lukea artikkelista vain menetelmä- ja tulososa. Kannattaa tutustua evidence based medicine- tai Cochrane-asiantuntijaryhmän kriittisiin arvioihin mielenkiinnon kohteena olevasta tutkimuksesta, mikäli sellainen on käytettävissä. Satunnaistettujen tutkimusten yhteydessä on hyödyllistä miettiä, onko vertailukohde oikein valittu. Skeptisyys on paikallaan, jos tutkimuksen päätetapahtuma on moniosainen yhdistelmä, kuten esimerkkitapauksessa kuolema, loppuvaiheen munuaissairaus ja seerumin kreatiniiniarvon kaksinkertaistuminen diabeettisen nefropatian lääketutkimuksessa. Harhaanjohtavia voivat olla myös vähäiset hoitovaikutukset ja tutkimuspopulaation alaryhmäanalyysien perusteella vedetyt johtopäätökset.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Anoreksia aiheuttaa emfyseemaa

Jo toisen maailmansodan aikana Varsovan ghetossa havaittiin nälkiintymisen ja emfyseeman olevan yhteydessä. Nyt tehdyssä kanadalais-japanilaisessa tutkimuksessa oli kohteena 21 anoreksia nervosasta kärsivää ja 16 verrokkia. Emfyseeman esiintymista tutkittiin tietokonetomografialla kolmesta keuhkon eri kohdasta. Emfyseemalöydös anorektikoilla verokkeihin nähden oli selvä (p < 0,001). Niinikään todettiin korrelaatiota painoindeksin (BMI), diffuusiokapasiteetin sekä emfyseemalöydösten välillä. Tulokset osoittivat, että krooninen aliravitsemus aiheuttaa emfyseemamuutoksia keuhkoihin.

Hannu Puolijoki

Kemosädehoito ennen peräsuolisyövän leikkausta

Peräsuolisyövän leikkauksen jälkeen annettava sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä estää taudin paikallista uusiutumista ja parantaa potilaiden ennustetta. Ennen leikkausta annettava sädehoito on osoittautunut myös tehokkaaksi, eikä se heikennä potilaan toipumista leikkauksesta. Koska syöpäkasvaimeen kajoaminen sinänsä voi edistää taudin leviämistä ja koska kemosädehoito pienentää kasvainta, onkin mielekästä olettaa, että ennen leikkausta annettava liitännäishoito antaisi jopa paremman tuloksen kuin leikkauksen jälkeen toteutettu hoito.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Keskosuus ja äidin nuoruus lisäävät nuorten itsemurhariskiä

Ruotsin kansallisesta syntymärekisteristä otettiin tutkimukseen 28.-45. raskausviikon aikana syntyneet lapset ja tiedot yhdistettiin viiden muun rekisterin tietoihin. Lopulta kaikkiaan 711 370:tä lasta seurattiin keskimäärin 22,7 vuotta. Tässä joukosta 563 lasta ja nuorta teki itsemurhan yli 10-vuotiaana ja yrityksiä oli kaikkiaan 6 676. Alhainen syntymäpaino (alle 2 500 g) ja teini-iän raskaus lisäsivät merkitsevästi itsemurhariskiä nuoruudessa. Itsemurhayrityksille löytyi useampia riskitekijöitä: alhaisen syntymäpainon ja äidin nuoruuden lisäksi äidin alhainen koulutustaso ja lapsen syntymäjärjestys (neljäs tai sen jälkeinen). Äitiyshuollon merkitys lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille lisääntyy näidenkin tulosten myötä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Miksi masentuvaiset naiset naivat hulttiomiehiä?

Äidin masennuksen ja nuoren häiriökäyttäytymisen välillä on hyvin dokumentoitu yhteys. Sen sijaan vähemmän huomiota on kiinnitetty isien osuuteen. Amerikkalaisessa perhetutkimuksessa pyrittiin ensin selvittämään, miten masentuneiden ja ei-masentuneiden naisten puolisot erosivat toisistaan ja miten molempien vanhempien häiriö yhdistyi nuoren häiriöön. Hieman yllättäen kävi ilmi, että masennukseen taipuvaiset naiset olivat avioituneet terveitä kanssasisariaan useammin antisosiaaliseen käyttäytymiseen taipuvaisten miesten kanssa. Naisten oma asosiaalisuus ei selittänyt tätä yhteyttä. Äidin masennus ja isän antisosiaalisuus puolestaan yhdistyivät toisistaan riippumatta nuoren masennukseen ja käytöshäiriöihin. Tutkimus ei kyennyt selvittämään, olivatko naiset alun perin masentuneita vai vasta ryhdyttyään olemaan yhdessä antisosiaalisen miehen kanssa. Olisiko asiassa jotain tehtävissä?

Raimo Kr Salokangas

Rintasyöpäpotilas hyötyy ryhmäterapiasta

Masennuksen, avuttomuuden ja epätoivon tunteiden on epäilty heikentävän syöpäpotilaan ennustetta. Vuonna 1989 julkaistu tutkimus näytti vahvistavan tätä käsitystä. Etäpesäkkeistä rintasyöpää sairastavat potilaat elivät pidempään, jos he osallistuivat ryhmäterapiaan. Tulosta ei ole pystytty toistamaan. Mainitussa julkaisussa ryhmien väliset erot potilaiden tautitilanteessa selittänevät tuloksen. Nyt julkaistussa työssä satunnaistettiin 303 rintasyövän liitännäishoitoa saavaa potilasta kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän potilaat osallistuivat 20 kertaa terapeutin vetämään kognitiivis-eksistentiaaliseen ryhmäterapiaan ja lisäksi he saivat rentoutusohjeita. Toinen ryhmä sai vain rentoutusohjeita. Elinaikaeroa ryhmien välillä ei ollut. Sen sijaan terapiassa käyneet potilaat olivat vähemmän ahdistuneita, perhesuhteet toimivat paremmin, heidän mielialansa oli parempi ja he olivat tyytyväisempiä saamaansa hoitoon ja kokivat saavansa tukea. Vertaisryhmän tuki on tärkeä, mutta ryhmän vetäjän kokemuksella ja terapeutin taidoilla oli suuri merkitys ryhmän terapeuttisen vaikutuksen kannalta. Masennus ja suru ovat osa ihmisen luonnollista tapaa reagoida vastoinkäymisiin. Koulutetun ja kokeneen terapeutin apu auttaa pääsemään vaikeuksien yli.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030