STAN-menetelmän lisähyöty synnytyksenaikaisessa sikiövalvonnassa

Vaikuttavuus: Kardiotokografiaan (KTG) verrattuna STAN ei helpota sikiön voinnin seuraamista.

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

- Käyttäytymisfenotyypillä tarkoitetaan oireyhtymään liittyvää suurentunutta todennäköisyyttä tietyille persoonallisuuden, käyttäytymisen ja älyllisten toimintojen piirteille tai suurentunutta alttiutta tietyille psykiatrisille häiriöille.

Terhi Koskentausta

Kielihäiriön vaikutus jokapäiväiseen elämään

Kielihäiriö (kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä. Se on neurobiologinen häiriö, johon alttius periytyy. Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa tai ymmärtämisessä, vaikka hän on normaaliälyinen eikä hänellä ole todettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppimisvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkila

Verenpainetaudin geenitausta

Essentielli verenpainetauti syntyy elämäntapojen, ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksesta. Perimän vaikutuksesta ihmisen verenpainetaudin riskiin on esitetty arvioita välillä 20-50 %. Alttius kohonneeseen verenpaineeseen määräytyy useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Ehdokasgeenejä ovat erityisesti reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmää (RAA) säätelevät geenit, munuaisten suolaneritystä säätelevät geenit sekä syketasoon ja verisuonten tonukseen vaikuttavat geenit. Vaikka verenpainetaudin taustalla olevat geenit ovat pääosin selvittämättä, tunnetaan jo muutamia yksigeenisesti periytyviä harvinaisia verenpainesairauksia, joiden löytyminen on tuonut uusia näkemyksiä verenpaineen säätelyn molekyylitason tietämykselle. Esimerkiksi Liddlen taudissa mutaatio munuaisten epiteliaalisen natriumkanavan (ENaC) beeta- tai gamma-alayksikköä koodaavissa geeneissä johtaa kanavan yliaktiiviseen toimintaan ja kiihtyneeseen natriumin imeytymiseen munuaisissa, ja lopputuloksena on verenpaineen nousu.

Tuula Hannila-Handelberg

TNF:n salpaajat reumatautien hoidossa

Tulehtuneessa nivelessä tulehdussolujen ja nivelkalvon solujen tuottamat tulehdusvälittäjäaineet, mm. tuumorinekroositekijä α (TNFα), voimistavat niveltulehdusta ja johtavat nivelen vaurioitumiseen. Biologiset reumalääkkeet, TNF:n salpaajat adalimumabi, etanersepti ja infliksimabi eivät tehoa kaikilla potilailla ja niiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia. Väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin lääkehoidon onnistumista ja toteutumista infliksimabihoitoa saaneilla nivelreuma- ja spondyloartropatiapotilailla 6, 12 ja 24 kuukauden hoidon jälkeen sekä etanersepti- ja adalimumabihoitoa saaneilla potilailla 12 kuukauden jälkeen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki nivelreuma- ja spondylartropatiapotilaat, joille aloitettiin TNF-salpaajahoito TAYS:n Reumakeskuksessa vuosina 1999-2005.

Tiina Levälampi

Biohajoava implantti silmäkirurgiassa

Verkkokalvon irtauman kirurgisessa hoidossa käytetään usein silmän pinnalle ommeltavia silikonista valmistettuja implantteja. Implantin tarkoituksena on aiheuttaa silmän ulkopinnan paikallinen painauma, kunnes verkkokalvo on kiinnittynyt takaisin paikoilleen. Kun verkkokalvo on kiinnittynyt paikoilleen, ei implanttia useinkaan enää tarvittaisi. Pysyvät implantit voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, ja ne voidaan joutua poistamaan. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää silmän pinnalle ommeltava, biohajoavasta poly-96L/4D-laktidimateriaalista (PLDLA) valmistettu implantti.

Satu Länsman

Varfariini lisää traumapotilaiden kuolemanvaaraa

Varfariinia ei pidä määrätä potilaalle varmuuden vuoksi. Nyt tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että varfariini lisää traumapotilaan muilla riskitekijöillä vakioitua kuolleisuutta noin 70 %.

Juhani Airaksinen

Dreeni parantaa subduraalivuodon ennustetta

Postoperatiivinen dreeni ehkäisee kroonisen subduraalivuodon uusiutumista selvästi. Krooninen subduraalivuoto on perinteisesti poistettu kalloon tehtävän poranreiän kautta. Vuotoalueelle jätettävää dreeniä on käytetty vain hyvin harvoin. Vuoto uusii noin 5-30 %:lla potilaista.

Jaana Suhonen

Sinakalseetti avuksi primaariseen hyperparatyreoosiin

Tuoreessa seurantatutkimuksessa osoitetaan, että normokalsemia säilyy primaarista hyperparatyreoosia sairastavilla sinakalseettihoidon aikana ja että hoito on hyvin siedetty. Luuntiheys ei kuitenkaan parantunut hoidon aikana.

Camilla Schalin-Jäntti

Savuton ympäristö vähentää infarktiriskiä

Tupakansavualtistuksen väheneminen ympäristössä vähentää myös ei-tupakoivien riskiä sairastua sydäninfarktiin.

Tiina Laatikainen

Psykoosilääke vähentää kuolleisuutta skitsofreniassa

Mitä pidempään potilas käyttää psykoosilääkettä, sitä pienempi kuolemanriski hänellä on, ilmenee suomalaistutkijoiden julkaisemasta tutkimuksesta. Ero tuli merkitseväksi, jos lääkkeen käyttö oli jatkunut vähintään 2 vuotta.

Raimo K. R. Salokangas

Aikuisten nivustyrän diagnostiikka ja hoito

- Suurin osa nivustyristä voidaan hoitaa erittäin hyvin tuloksin Lichtensteinin tekniikalla, joka on nykyään yleisin avoleikkausmenetelmä.

Timo Heikkinen

Selkäydinstimulaatio vaikean neuropaattisen kivun ja monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossa

Vaikuttavuus: Laite lievittää neuropaattista kipua ja CRPS 1 -oireita osalla potilaista 1-2 vuoden seurannassa. Satunnaistettuja tutkimuksia on vähän ja toistaiseksi seuranta-ajat ovat lyhyet.

Paavola M, Haanpää M, Kärkkäinen M, Pälvimäki E-P, Blom M, Malmivaara A.

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

Vaikuttavuus: Näyttö vaikuttavuudesta verrattuna toispuoliseen istutteeseen on puutteellista ja perustuu pieniin, valikoituihin aineistoihin. Pitkäaikaistulokset puuttuvat.

Kokkonen J, Mäki-Torkko E, Roine Rp, Ikonen Ts.

Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta

WHO käynnisti vuonna 2007 maailmanlaajuisen Safe Surgery Saves Lives -ohjelman, jonka tavoitteena on leikkauskomplikaatioiden vähentäminen. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehitti leikkaustiimin tarkistuslistan, jota testattiin kahdeksassa keskuksessa eri puolilla maailmaa. Tämän HALO-katsauksen tarkoituksena oli arvioida tarkistuslistan käytön vaikuttavuutta leikkauskomplikaatioiden ehkäisyssä.

Satu-Liisa Pauniaho, Martti Lepojärvi, Karolina Peltomaa, Ilkka Saario, Jaana Isojärvi, Antti Malmivaara, Tuija S. Ikonen

Psykiatristen häiriöiden alkulähteillä:
Geenit ja ympäristötekijät vuorovaikutuksessa

- Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että psykiatristen häiriöiden "periytyminen" heijastelee sekä geneettisiä tekijöitä että epäedullisia ympäristötekijöitä.

E. Juulia Paavonen, Tytti Solantaus, Tiina Paunio

Varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet voivat huonosti

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden psykososiaalista hyvinvointia.

Eija Stengård, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Maila Upanne, Kai Parkkola, Markus Henriksson

Puheen näkeminen auttaa vauvaa puheäänien oppimisessa

Puhe on monimuotoinen signaali, joka välittää ihmistenvälistä kommunikaatiota erityisen tehokkaasti. On osin vielä hämärän peitossa, miten opimme puhumaan ja havaitsemaan puhetta syntymän jälkeen. Oppiminen alkanee heti, kun alamme kuulla puhetta. Puheen sisältämät lukuisat tilastolliset säännönmukaisuudet saattavat auttaa oppimista. Niiden hyödyntämistä kutsutaan tilastolliseksi oppimiseksi. Tilastollista oppimista ajatellaan voitavan käyttää kielenoppimisessa jatkuvan puheen jakamiseksi erillisiksi sanoiksi.

Tuomas Teinonen

Raskaus ei lisää HPV-infektioita

Ihmisen papilloomavirus (HPV) aiheuttaa infektion valtaosalle väestöstä jossain elämän vaiheessa, mutta suurin osa infektioista on oireettomia ja vain pienellä osalla infektio pitkittyy. Infektoitumiseen ja infektion kestoon vaikuttavat virukseen liittyvät ominaisuudet, mahdollisesti aikaisemman HPV-infektion aiheuttama immuunivaste, henkilön perimä sekä hormonaaliset ja ympäristötekijät.

Marja Sarkola

Herpesvirus, immuunivajaus ja krooninen kipu

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin aktiivisen herpesvirusinfektion (HSV-1 ja HSV-2), immuunivajauksen sekä kroonisen laaja-alaisen kivun yhteyttä. Lisäksi on selvitetty HSV-2:n aiheuttamien toistuvien aivokalvotulehdusten yleisyyttä, niihin liittyviä pitkittyneitä kipuoireita sekä altistavia tekijöitä.

Katariina Kallio-Laine