Setuksimabista vähän apua uusiutuneeseen pään ja kaulan syöpään Setuksimabi yhdistettynä sisplatiiniin ja fluorourasiiliin lisää uusiutunutta pään ja kaulan alueen syöpää sairastavien potilaiden elinaikaa noin 3 kuukautta. Tulos on luonnollisesti merkittävä, kun hoitovaihtoehtoja on tarjolla vähän. Sirkku Jyrkkiö Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Kolesterolilääkitys ei hidasta aorttastenoosin etenemistä Kolesterolilääkityksellä ei voida merkittävästi vaikuttaa aorttaläpän ahtauman etenemiseen. Näin voidaan lopulta todeta vastikään julkaistun SEAS-tutkimuksen perusteella. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Lisää näyttöä D-vitamiinin hyödyistä Pieni D-vitamiinipitoisuus näyttää lisäävän kuolleisuutta. Katariina Korkeila Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Lisää tukea skitsofrenian varhaiselle hoidolle Varhainen skitsofrenian toteaminen ja varhain aloitettu aktiivinen hoito lyhentää hoitamattoman psykoosin kestoa ja parantaa näin potilaiden ennustetta laaja-alaisesti. Erityisen suotuisa vaikutus varhaisella hoidolla on toimintakykyä suuresti haittaaviin negatiivisiin oireisiin. Jälleen uusi peruste sille, miksi psykoosit pitäisi tunnistaa ja niitä hoitaa jo varhain. Raimo K. R. Salokangas Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Parasetamolia, ibuprofeenia vai yhdistelmää lapsen kuumeeseen? Kuume on lapsilla yleinen sairaus ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä terveydenhuollolle että perheille. Brittitutkimus päätyy suosittelemaan lääkkeeksi parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistelmää, mutta onko asia niin yksinkertainen? Katariina Korkeila Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua Rytmihäiriötahdistin ei huononna elämänlaatua lääkehoitoon verrattuna. Tulos käy ilmi SCD-HF-tutkimuksesta, jossa selviteltiin laitehoidon vaikutuksia vajaatoimintapotilaan elämänlaatuun. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 41/2008 Kommentteja
Ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia on lupaava menetelmä pintalaskimorunkojen vajaatoiminnan hoidossa Laskimoläppien pettäminen aiheuttaa alaraajojen pintalaskimorunkojen vajaatoimintaa. Sen hoidossa käytetään yhä useammin vaahtoskleroterapiaa, jossa pyritään tukkimaan vajaatoimintainen pintalaskimorunko ruiskuttamalla siihen sklerosanttia. Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 41/2008 Kommentteja
Onko työperäistä anafylaksiaa? - Anafylaktinen kohtaus on vaikea, yleistynyt ja nopeasti etenevä yliherkkyysreaktio, jonka hoito on aloitettava kliinisen epäilyn perusteella. Paula Kauppi, Timo Hannu, Kristiina Alanko Katsausartikkeli 41/2008 Kommentteja
Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina - Muusikon kramppi eli paikallinen lihasjänteyshäiriö (dystonia) on harvinainen sairaus, jota esiintyy sekä ammattimuusikoilla että muilla muusikoilla. Kimmo Oksanen, Mikko Kuoppamäki, Anna-Mari Tuokko, Tuula Oksanen, Martti Vastamäki Tapausselostus 41/2008 Kommentteja
Olisiko glaukooman järjestelmällisestä seulonnasta hyötyä Suomessa? Tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää, mikä olisi glaukooman järjestelmällisen seulonnan kustannusvaikuttavuus ja kustannusutiliteetti Suomessa. Hanna Vaahtoranta-Lehtonen, Anja Tuulonen, Pasi Aronen, Harri Sintonen, Liisa Suoranta, Niina Kovanen, Miika Linna, Esa Läärä, Antti Malmivaara Terveydenhuolto 41/2008 Kommentteja
Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin. Päivi Maaranen Väitös 41/2008 Kommentteja
Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys. Jouko Järvenpää Väitös 41/2008 Kommentteja
Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana. Hanna Kuusisto Väitös 41/2008 Kommentteja
Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta. Junnu Leikola Väitös 41/2008 Kommentteja
Nuorten ylipaino ja lihavuus Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen. Susanna Kautiainen Väitös 41/2008 Kommentteja
Orgaaniset pölyt ja syöpävaara Orgaaniset pölyt ovat tavallisia elintarviketeollisuuden ja maatalouden altisteita. Ne aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ja ihon ärsytystä ja allergioita. Altistuminen orgaanisille pölyille ei näytä olevan merkittävä syövän riskitekijä. Eläin- ja kasviperäisille pölyille altistuminen saattaa jopa suojata keuhkosyövältä ja mahdollisesti joiltakin muilta syöviltä. Aarne Laakkonen Väitös 41/2008 Kommentteja
Shwachman-Diamondin oireyhtymä Shwachman-Diamondin oireyhtymä on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jonka pääpiirteet ovat imeytymishäiriöön johtava haiman ulkoeritystoiminnan vajaatoiminta sekä verenkuvamuutoksiin, tulehdusherkkyyteen ja kohonneeseen leukemiariskiin johtava luuytimen häiriö. Oireyhtymään liittyvä geeni (SBDS-geeni) kromosomissa 7q11 on hiljattain tunnistettu ja siinä on kuvattu useita mutaatioita. Sanna Toiviainen-Salo Väitös 41/2008 Kommentteja
Verensokerin vaikutus nuoren diabeetikon verisuoniin Tyypin 1 diabetekseen liittyy selvästi lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Tavanomaiset riskitekijät, kuten hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja tupakointi, eivät kuitenkaan täysin selitä suurta kuolleisuutta tässä potilasryhmässä. Huono sokeritasapaino on liitetty mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin, mutta näyttö sen osuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä puuttuu. Ei ole myöskään selvitetty, onko akuutti vai krooninen hyperglykemia olisi keskeisempi diabeteksen komplikaatioiden synnyssä. Daniel Gordin Väitös 41/2008 Kommentteja
Kuntoilu ei vähennäkään psyykkistä oireilua Uusi tutkimus kyseenalaistaa kuntoilun aseman ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden hoitokeinona. Epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa kuntoilun on havaittu yhdistyvän vähäisempään oireiluun ja myös vähentävän oireita. Taustalla saattaakin olla kolmas tekijä - geneettinen herkkyys - joka selittää tulokset ja muuttaa niiden merkityksen tulkintaa. Raimo K. R. Salokangas Lääketieteen maailmasta 40/2008 Kommentteja
Tarkkaile myös vajaatoimintapotilaan troponiinia Troponiinipitoisuuden nousu on osoittautumassa huonon ennusteen merkiksi myös sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla. Troponiinien tärkein käyttöalue on sydänlihasvaurion osoittaminen sepelvaltimotautikohtausta epäiltäessä, mutta pitoisuuden nousu on tärkeä huonon ennusteen merkki myös muilla sydänpotilailla. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 40/2008 Kommentteja
Kuusi uutta omalääkäriä aloittaa Länsi-Uudellamaalla Terveydenhuolto Kuusi uutta omalääkäriä aloittaa Länsi-Uudellamaalla Yrittäjävetoista mallia on pilotoitu Espoossa loppuvuodesta 2024. Avoin artikkeli
Miten selättää mutkikkaat termit? Kliininen työ Miten selättää mutkikkaat termit? Sanastolautakunnan uusi puheenjohtaja Kaija Aho Eerola jakaa videolla vinkit.
Mitä tiedämme etävastaanottojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta? Tiede Mitä tiedämme etävastaanottojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta? Huolta ovat herättäneet diagnostiikan tarkkuus, hoidon jatkuvuus ja tietoturva.
Vaikea siitepölykausi piinaa koivuallergisia Terveydenhuolto Vaikea siitepölykausi piinaa koivuallergisia Lääkeannoksia on jouduttu tuplaamaan, jopa siedätyshoidetut oireilevat. Avoin artikkeli
Astman biologinen lääkehoito laajenee Tiede Astman biologinen lääkehoito laajenee Uusi vasta-aine vaikuttaa lupaavalta.
Kuka saa määritellä elämän arvon? Mielipide Kuka saa määritellä elämän arvon? Kärsimyksen subjektiivisuutta ei tulisi kuolinapupäätöksissä kyseenalaistaa, kirjoittaa Juha Hänninen.