Lisää tukea skitsofrenian varhaiselle hoidolle

Varhainen skitsofrenian toteaminen ja varhain aloitettu aktiivinen hoito lyhentää hoitamattoman psykoosin kestoa ja parantaa näin potilaiden ennustetta laaja-alaisesti. Erityisen suotuisa vaikutus varhaisella hoidolla on toimintakykyä suuresti haittaaviin negatiivisiin oireisiin. Jälleen uusi peruste sille, miksi psykoosit pitäisi tunnistaa ja niitä hoitaa jo varhain.

Raimo K. R. Salokangas

Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin.

Päivi Maaranen

Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys

Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys.

Jouko Järvenpää

Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa

Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana.

Hanna Kuusisto

Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä

Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta.

Junnu Leikola

Nuorten ylipaino ja lihavuus

Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen.

Susanna Kautiainen

Shwachman-Diamondin oireyhtymä

Shwachman-Diamondin oireyhtymä on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jonka pääpiirteet ovat imeytymishäiriöön johtava haiman ulkoeritystoiminnan vajaatoiminta sekä verenkuvamuutoksiin, tulehdusherkkyyteen ja kohonneeseen leukemiariskiin johtava luuytimen häiriö. Oireyhtymään liittyvä geeni (SBDS-geeni) kromosomissa 7q11 on hiljattain tunnistettu ja siinä on kuvattu useita mutaatioita.

Sanna Toiviainen-Salo

Verensokerin vaikutus nuoren diabeetikon verisuoniin

Tyypin 1 diabetekseen liittyy selvästi lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Tavanomaiset riskitekijät, kuten hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja tupakointi, eivät kuitenkaan täysin selitä suurta kuolleisuutta tässä potilasryhmässä. Huono sokeritasapaino on liitetty mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin, mutta näyttö sen osuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä puuttuu. Ei ole myöskään selvitetty, onko akuutti vai krooninen hyperglykemia olisi keskeisempi diabeteksen komplikaatioiden synnyssä.

Daniel Gordin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030