Lääkäreillä vielä paljon sanottavaa sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä

Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvän Päätöksentuki-hankkeen perustutkimuksena selvitettiin lääkärien odotuksia tietokoneavusteisesta päätöksentuesta. Laadullisessa tutkimuksessa nousivat esille keskeisenä haasteena nykyiset potilaskertomusjärjestelmät ja niiden vaikutus lääkärin työhön.

Tiina Kortteisto, Taina Mäntyranta, Jorma Komulainen, Minna Kaila

Diabeetikot on koulutettava voimaantumaan sairautensa hoidossa

Diabeteksen hoito helpottuu, kun potilas motivoidaan passiivisesta hoitamisen kohteesta aktiiviseksi tekijäksi, epäreilun kohtalonsa surkuttelijasta oman kohtalonsa isännäksi. Kyse on voimaannuttamisesta, vaikka itse termi saattaakin saada pragmaatikon karvat pystyyn. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kertaluonteisen koulutusintervention teho ulottui ainakin vuoden seuranta-ajan päähän.

Katariina Korkeila

Hunajasta ei ole haavanhoitoon

Laskimoperäisten haavojen hoidoksi kokeiltu hunaja on nyt todistettu paitsi enemmän haittavaikutuksia tuottavaksi, myös kalliimmaksi hoitomuodoksi. Tutkimuksessa 368 potilaan alaraajan laskimoperäistä haavaumaa hoidettiin raajaa komprimoivilla siteillä, ja sen lisäksi 187 potilasta satunnaistettiin saamaan hunajasidehoitoa ja 181 hoidettiin sairaanhoitajan parhaaksi katsomalla tavalla. 12 viikon hoidon jälkeen 56 % hunajalla hoidetuista ja 50 % tavanomaista hoitoa saaneista haavoista oli parantunut, mutta hunajahoito tuotti selvästi enemmän haittavaikutuksia.

Tom Scheinin

Jatkuva epiduraali- ja spinaalianalgesia: annokset ja lisälääkkeet

Jatkuva epiduraalinen analgesia (JEA) on suosittu kivunhoitomenetelmä, ja jatkuva spinaalinen analgesia (JSA) on yleistynyt erityisesti ortopediassa, kun hyvin ohuet ns. mikrokatetrit tulivat käyttöön. Kummassakin käytetyt puudutteet ja opioidit aikaansaavat hyvän kivunlievityksen, mutta ne voivat aiheuttaa ohimeneviä sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, jalkojen lihasvoiman heikkenemistä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Näitä sivuvaikutuksia oletetaan voitavan vähentää pienentämällä puudutteen ja opioidin annoksia ja lisäämällä lääkeseokseen muita kipuaistimukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten adrenaliinia ja klonidiinia.

Johannes G. Förster

Sidekalvomelanooma on yleistynyt ihomelanooman tavoin

Väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tutkittiin silmän sidekalvon pahanlaatuisen melanooman yleisyyttä ja ennustetta Suomessa vuosina 1967-2000. Tutkimusjakson aikana Suomessa todettiin 85 uutta tapausta. Sidekalvomelanooman ilmaantuvuus tutkimusjaksolla oli keskimäärin 0,51 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana samaa tahtia ihomelanooman ilmaantuvuuden kanssa. Tämä viittaa ultraviolettisäteilyn mahdolliseen osuuteen myös sidekalvomelanoomalle altistavana tekijänä.

Seppo Tuomaala

Ahdistuneisuuden ja masennuksen yhteys persoonallisuuteen

Tämä tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston Mielialahäiriöprojektia. Yleisväestötutkimusta varten Väestörekisteristä seulottiin 900 henkilön otos (300 Espoosta, 600 Vantaalta), iältään 20-70-vuotiaita. Heille lähetettiin kysymyslomakkeisto, joka sisälsi sosiodemograafisten kysymysten lisäksi asteikot mm. ahdistuneisuuden (Beck Anxiety Inventory, BAI), masennuksen (Beck Depression Inventory, BDI) ja persoonallisuuden piirteiden (Temperament and Character Inventory - Revised, TCI-R ja Eysenck Personality Inventory, EPI) mittaamista varten. Kaikkiaan 441 henkilöä vastasi (94 palautti ainoastaan lyhennetyn version, ilman TCI-R-lomaketta) ja antoi suostumuksensa tutkimukseen. Vantaa Depression Studyssa 806 aikuispotilasta, iältään 20-59 vuotta, seulottiin depressiivisten oireiden osalta ja 542 haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä (SCAN). Tutkimukseen valikoitui 269 potilasta, jotka täyttivät ajankohtaisen vakavan masennustilan oirekriteerit. Heidät haastateltiin puolistrukturoiduin haastattelumenetelmin myös muiden psykiatristen häiriöiden poissulkemiseksi. Poissulkukriteereinä olivat kaksisuuntainen mielialahäiriö (tyyppi I ja II), skitsoaffektiivinen häiriö, skitsofrenia ja muut psykoosit sekä orgaaninen tai kemiallisen aineen aiheuttama mielialahäiriö.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030